› Keskustelut › Metsänhoito › vanhan metsän harvennus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4

  • vanhan metsän harvennus

    Sent on: 20.3.2015, 12:38

    Merkitty: 

    Hei.
    Omistan muutaman hehtaarin kuusimetsän jonka puut on 150 vuotta vanhoja. Metsälle ei ole ikinä tehty mitään jonka vuoksi metsä on tiheä ja puut kaiken kokoisia.
    Vieläkö kannattaisi jonkinlsista harvennusta kokeilla vai onko avohakkuu ainoa viisas ratkaisu.

    Tekijä
    tyvilaho
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 21.3.2015, 07:08

    Täällä Lenni mollasi Timpan neuvoa, mutta jos lukee aloittajan kysymyksen eli harvennus vai avohakkuu, Niin Timpan vastaus on ainoa mahdollinen, näistä kahdesta.
    Totta kai voidaan Suojellakkin, mutta kysymys tehtiin kahdesta vaihtoehdosta. Ei tuon ikäistä kuusikkoa kannata harventaa. Luontaisestikkin syntyneessä kuusikossa ne ”nuoret puut ja taimet” kun ovat yleensä samanikäisiä kuin ne ”vanhatkin puut”.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 21.3.2015, 09:29

    Minäkin ihmettelen Jessen asennetta kuusenkasvatukseen. Nykyisisillä hinnoilla sehän sopivalla pohjalla on täysin ylivoimainen taloudellisessa mielessä. Eikä riskejäkään ole, jos hakkaa riittävän ajoissa. Toki tietysti joku aukon reuna voi kaatua määrätyillä maalajeilla, mutta ainakin suuremmilla pinta-aloilla niitä aukkojakin voi muotoilla tämä huomioon ottaen.

    Männynkasvatuksessa riskejä riittää. Kerran iski joku virus tai sieni pieniin taimiin, joista suuri osa kuoli. Joskus jo sirkkataimista valtaosa häviää ennen syksyä. Joskus tavalliseenkin männikköaukkoon syntyy laajoja heinäkasvustolaikkuja, joilla kaikki siemensyntyiset männynalut kuolevat. Kerran yhdellä mäellä epätasaisesti taimeen kerääntynyt lumi kaatoi kaikki männyntaimet istutusta seuraavana talvena. Joskus metsämyyrä söi latvasilmut ja sehän tiedetään, mitä tämä männyntaimelle tekee. Joskus taisi metsokin olla samalla tavalla asialla. Hirvi on vain pieni tekijä muiden riesojen seurassa.

    Kaikesta huolimatta pyritään kasvattamaan mahdollisimman paljon mäntyä. ”Vakuutuksena” istutetaan sekaan kuusta.

    Panu Panu 21.3.2015, 10:07

    Yleensä vastaavia kysymyksiä esitetään noin 60 vuotiaista kuusikoista. Suojelupuolelta mainittakoon vaihtoehdoksi myös Linkolan säätiö:

    http://luonnonperintosaatio.fi/

    metsä-masa metsä-masa 21.3.2015, 16:37

    Tyvilaho: Avohakkuu / Harvennus

    Ko. vaihtoehdoista olen enemmistön kannalla, eli tulevana kesänä avohakkuu kantokäsittelyllä, jos metsä on päällisinpuolin terveen oloinen niin myös euroilla mitaten se on parempi valinta.

    Näkemättä metsää en kyllä harventamaan menisi, siitä seuraa puiden nopea kuivuninen ja altistuminen hyönteistuhoille, koska kuusien vastustus kyky on jo heikko sen ikäisessä puustossa.

    Metso- ohjelma on rahallisesti myös hyvä vaihtoehto, koska hakkaamattomassa vanhassa luonnon metsästä kertyy korvattavia kuutiomääriä yleensä paljon, mutta sehän ei ollutkaan alkuperäinen vaihtoehto !

    Tobias 12.9.2018, 15:42

    Perusasetelma että jossain olisi 150-vuotiasta metsää tuntuu jo erikoiselta. Sen ikäiset kuuset ovat nimittäin halkaisijaltaan 1 m jos metsää on pidetty sopivan harvana. Hienoa puuainesta silloin. Se pitäisi korjata erikoisvälinein eikä sallia ”hoskattavaksi” selluksi. Vannesahojakin on maassamme siellä täällä tyvitukeille. Yksi sellainen puuhan on luokkaa yli 5 kiintokuutiota! Onnitellut sellaisen metsän kasvattajalle! Itselläni on vain muutama sellainen eikä siksi mitään tarvetta kaataa niitä. Metsä niiden ympärillä voi erittäin mainiosti eikä alueella esiinnyt mitään juurilahoa.

    Jos kuusikko on noin vanhaa mutta ”tureikkoa” niin se olisi paras rauhoittaa, niin monenlaista eläimistöä sinne on jo asettunut. Se kasvaa todellakin hitaasi, mutta puun laatu on korkeinta mahdollista esim. puusepänteollisuuteen. Jälleen kerran, eri mitään ylivaltoja motomiehille käsitellä ja luokitella sitä kuin nykyaikaista ”räkämännikköä”.

    Mitä lopulta tulee kuusen ikään, olen ollut sitä mieltä että 150 v olisi jo kohtalainen tavoiteikä. Useampikin jälkiharvennus olisi pitänyt siinä kuitenkin pitää ”turakotumisen” ennalta ehkäisemiseksi. Tuon ikäinen puu ei oikeastaan ole vielä ”vanhuuttaan vanha vaan voi olla itse asiassa parhaassa kasvuvauhdissa. Niin on minunkin suojelupuittekin laita, kun lähes 1 cm tulee paksuutta joka vuosi ja pituutta myös lähes 0.5 m, vaikka puuni onkin jo 30 m korkeaa ”maisemapuuta”. Ei pidä ajatella että 1 cm kasvu on 1 metrista vain 1 %, vaan että verrattuna keskimääräiseen n. 60-vuotiaan metsän kasvuun massan kasvu on siihen nähden hehtaaria kohti vielä luokkaa kaksinkertainen…

     

     

     

     

    Kuitupuunkasvattaja 12.9.2018, 16:41

    Kuusikot voivat olla erilaisia eri puolilla maata. Tein kerran taimikoninventointia Pohjois-Suomessa ja varttuneen taimikon ikä oli kairanäytteessä 70 vuotta. Siinä oli päätetty säästää aliskasvos joskus 20-25 vuotta ennen inventointia. Kasvuspurttia oltiin siis vasta odottamassa.

    Määrämitytahakkuu taas, joka on tehty 1800-luvun lopulla tai  vaikka 1930-luvulla, on tosiaan nyt aika vaikea erottaa maastossa.

    Varmasti 150-vuotias kuusi olisi ylivetoa puusepille, mutta myyjän ja asiakkaan kohtauttaminen on monen muun artikkelin kuin bulkin suhteen hankalaa. Valitettavasti. Nettiaika antaa tietenkin uusia mahdollisuuksia kohtaamisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.9.2018, 18:21

    Millaisessa tiheydessä Tobiaksen kuuset ovat ja miksi arvelet että kasvu ei ole niissä pysähtynyt vaan edelleen hyvää tasoa? Kuinka pitkä on vihreä latvus? Yhden cm läpimitan kasvua on hyvä tulos minkä ikäiselle kuusikolle tahansa.

    Jean S 12.9.2018, 18:47

    Jos nimenomaan haluaa edetä harventamalla, niin ensimmäisessä käsityönä tehtävässä hakkuussa max 10-15 % runkoluvusta pois suuremmasta päästä (+ ne, jotka menevät rikki siinä harrastuksessa), kaikki männyt ja lehtipuut säästetään, jos niitä vain suinkin on.

    Sitten hiukan alle viiden vuoden kuluttua (kun puut ovat reagoineet lisääntyneeseen valoon) tehdään seuraava käsityöhakkuu alaharvennuksena, jossa poistetaan toivottomat. Tässä tulee käytännössä pitkälti kuitua ja polttopuuta. Samalla voi poistaa sellaisia puita, jotka moto todennäköisesti katkoisi ei-niin-hyvin, esimerkiksi isot koivut, joiden oksat voi hyödyntää, puut, joissa on jokin selvä vika (mutka, kaksihaaraisuus jne.) ja puut, joita moto ei saa pois rikkomatta elinkelpoiseksi edes jotenkuten kuviteltavissa olevaa alikasvosta.

    Sitten 5 vuoden kuluttua tästä on mahdollisuus ensimmäisen kerran harventaa koneellisesti.

    Vanhakin metsä tottuu uusiin olosuhteisiin, mutta sen kanssa pitää olla hyvin varovainen. Vanhukset eivät yleensä kestä äkillisiä maailmanmullistuksia, vaan toivovat yleensä, että asiat olisivat niinkuin ennenkin.

    Tobias 12.9.2018, 19:10

    Noiden muutamien isojen kuusten ympärillä on ”normaalia” 80-vuotiasta kuusikkoa, ikäänkuin tuulen suojana. Vihreät latvukset ovat haaroittuneita ja ikäänkuin uutta kasvustoa alkanut tulla noin 5 m korkeana ”tupsuna” ja siis sen verran ympäröiviä puita korkeammalle. Isojen puiden välinen etäisyys valonsaantimielessäkin on suuri, noin parikymmentä metriä. Ihmettelen vain miten siitä maaperästä riittää ravintoa kiskottavaksi tuolla tavalla. Ai niin, kaksi suurinta puuta onkin aivan sadan vuoden takaisen pellon reunamilla …

    Kunpa vain  noita isoja olisi kymmenissä lukien, nyt ne ovat harvinaisuuksiani. Muuten peruskuusikkoni on noin 80-vuotiasta ja voi hyvin, mutta siinä pitäisi tehdä vielä sitä muka vihonviimeistä harvennusta, jotta kasvu vielä kiihtyisi. Nyt ne hipovat toistensa oksastoja. Tietäisi vain miten harvaan ne pitäisi jättää, jos suunnittelee niille vaikka edes ikähaitaria 80 – 110 vuotta; ei kerro oppikirjat sitäkään.

    Rinteikköisestä maaperässä ei olisi valittamista. Nätti monilajinen sammalikko siellä kasvaa ja aluspuuna olleet lehtipuut kuolevat ja lahoavat hiljakseen valon puutteeseen. Teerien kukerrusmaita ja metsäkyyhkysten asuinsijoja. Kaikki ei ole homogeenista aluetta istutuksista huolimatta, vaan siellä on sekalaisia pieniä tihentymiä, joissa mm. hirvet käyvät kyhnyttämässä turkkiaan ja ketutkin luikahtelevat. Ihan riittävästi elämää, ettei tarvitse sen takia toimia niinkuin joku valtiotieteilijä Hesarissa äskettäin, kun mainosti aukkohakkuita suhteuttamalla niiden eläimistöä viljapeltojen vastaavaan …

     

    Rane2 12.9.2018, 19:28

    No Topias sitten jatkoi vanhaa ketjua sopivasta aiheesta.Mielenkiintoisempaa olisi tietää mihin ratkaisuun ketjun aloittaja lopulta päätyi?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4