Tarkoitus käsitellä pajuja mcpa:lla, sekä tehdä heinittyneelle alueelle laikkuja glyfosaatilla. Olisiko neuvoja, mitä väriainetta aineen sekaan voisi laittaa, jotta käsitelty ala erottuisi? Kantokäsittelyväri ei toimi.
Tekisin kuten A.J. Pajut ensin nurin ja myrkky kantoon. Olisi turvallisempaa tai ainakin miellyttävämpää ruiskuttaa matalia kantoja kuin korkealla olevaa lehvästöä. Ei mene myrkkysumu niin helposti henkeen. Muistuu mieleen, kun poikasena olin reppuruiskuttamassa eli hormonoimassa ( työnjohto kielsi sanomasta myrkytykseksi ) mäntytaimikoista miehenmittaista haapaa. Oli illalla aina aika limainen olo. Puoli tankkia/ tankillinen raivurilla ja sitten reppuruiskulla kannot tuoreeltaan käsittelyyn. Jos pajut on tarkoitus joka tapauksessa kaataa, tekisin näin.
Lähtökohtaisestihan nuo aineet vaikuttavat lehtivihreän kautta. Käsittääkseni kulkevat yhteyttämistuotteiden mukana ”kasvukeskukseen” ja tuhoavat koko kasvin. Kun katkaiset pajun, menetät tämän toimintamekanismin. Jostain muistan lukeneeni tai kuulleeni, että noita kuitenkin käytetään myös kantotorjuntaan. Käsittääkseni käyttöliuoksen on kuitenkin oltava paljon väkevämpää. En olisi tällöin myöskään ihan varma, että aine tappaisi juuren viimeistä senttiä myöten. Osa pajuista on myös niin pientä, ettei siitä kaadossa kovin kummallista kantoa jäisi. Suurennuslasilla saisi katsoa, onko kohta käsitelty vai ei. Jos vaan saisi kunnollisen värin näkymään lehvästössä….
Onhan se totta, että alaspäin on helpompi ruiskuttaa. Tuo Makitan reppuruisku on kuitenkin aika kätevä myös korkeampien lehvästöjen ruiskutuksessa. Olen paljon jo ruiskutellut, kokemusta on siis kertynyt. Hengityssuojain oltava tietenkin aina. Pajua on paikoin niin paljon, ettei juuri nyt ole aikaa alkaa kaatamaan.
Tukkii melko varmasti ruiskun. Mutta osta jos muuta käyttöä. Helteellä tahtoo nimittäin pers’vako raivuulla sierettyä. On varmaan siihen tautiin hyvä aine.
Kysyjä on oikeassa: mcpa vaikuttaa lehtien kautta. Sen sijaan glyfosaatti tappaa pajut kantoihin laitettuna. Kts. opinnäytetyö: ”Pajuvesakoiden torjunta purppuranahakkasienellä ja glyfosaatilla”. Gasumin linjoja raivattiin Tehojätkä-pienmetsäkoneella ja kannot käsiteltiin Glyfonova Bio -nimisellä aineella. Glyfosaatilla raidoista kuoli 85 % ja kiiltopajuista 97 %.
Selasin opinnäytetyön nopeasti läpi. Hyvin tuntuisi glyfosaatti toimivan kantokäsittelynäkin. Osittain tähän saattoi vaikuttaa sekin, että tuon mallin raivauspää repii kannonpään rikki, mitä kautta aineen kosketuspinta moninkertaistuu. Tuollainen raivauspää myös sellaisenaan tehoaa paljon paremmin pajuihin kuin raivaussaha. Minäkin olen isompia pajukasvustoja niitättänyt ketjumurskaimella, joka myöskin rikkoo kantoja niin että ne kuivuvat, ainakin keskikesällä tehtynä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.