› Keskustelut › Luonto › Vastarannan kiisket!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4

  • Vastarannan kiisket!

    Sent on: 17.5.2019, 20:20

    Joku joukkio on kasannut Eu kentille Fern- järjestön. Konklaavi kerää nimiä sitoutua ”metälupaukseen” maailmanlaajuisesti suojelevaan ja ennallistavaan toimintaan.

    Ja tottahan HHautala, MKyllönen ja SPietikäinen eivät lusufin vastustuksesta saaneet kylliksi. Nyt ryömitään uutta reittiä!

    Tekijä
    mehtäukko
    Theme Luonto Luonto
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2019, 06:46

    Kuuluvaisen esityksessä oli kyse siitä että tekeeekö luonto itse aukkohakkuita vai yläharvennuksia. Tekee se, molempia!

    Kalle Kehveli 21.5.2019, 11:21

    Onko tuolla turvemaiden jk:lla tarkoitus pikku hiljaa ennallista ne takaisin luonnontilaan? Pientä salaliittoteoriaa, näin ainakin meidän seudulla kävisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2019, 11:30

    Kalle Kehvelille: ei. Ennallistettavat tai ennallistumaan jätettävät metsäojitukset ovat eri ryhmä. Jatkuvapeitteinen malli tähtää normaaliin taloudelliseen mutta samalla ”ilmastoviisaaseen” metsänkasvatukseen.

    Kalle Kehveli 21.5.2019, 11:35

    Kauniita puheita, mutta jk ei onnistu meidän seudulla turvemailla. Täällä sataa todella paljon ja suot ovat paksuturpeisia. Ei niistä saa puustolla haihduttavia mitenkään, suot valtaavat ilman ojitusta kankaita ja pitkässä juoksussa puut kuolevat ja hongittuvat siellä.

    Timppa 21.5.2019, 15:49

    ”Kuuluvaisen esityksessä oli kyse siitä että tekeeekö luonto itse aukkohakkuita vai yläharvennuksia. Tekee se, molempia!”

    Luonto tekee harvemmin yläharvennuksia.  Normaali prosessi on, että pienemmät puut kuolevat.  Tätä kehitystä olen seurannut 1911 metsäpalon jälkeen syntyneessä luinnontilassa kasvaneessa männikössä.

    Vaikka  yläharvennus teoreettisesti tarkastellen voisi tuntua kannattavalta, niin sen järkevyys saattaa olla monesti kyseenalaista, koska emme tiedä niiden pienempien puiden kasvuominaisuuksia.  Siis ovatko ne pienempiä siksi, että ovat kasvaneet tiheässä vai onko niillä huonot kasvugeenit.

    kmo 21.5.2019, 15:58

    AJ: ”Timo Kuuluvainen kertoi Finlandia-talon jatkuvan kasvatuksen seminaarissa äskettäin, että luonnonmetsissä erirakenteisia tai peitteisiä metsärakenteita olisi noin 80 prosentilla alasta ja aukkoja noin 20 prosentilla. Talousmetsissä näiden suhdeluku on nyt suunnilleen päinvastainen.”

    Talousmetsistä siis noin 80% olisi hakkuuaukkoja, ja 20% peitteistä metsää. Vaikka taimikkoa sanottaisiin aukoksi aina ensiharvennukseen asti, en millään jaksa uskoa että 80% talousmetsistä olisi avohakattu viimeisten 20-30 vuoden aikana. En tiedä mitä TK polttaa, mutta jos saa alta kympin gramma niin voisi kertoa mistä saa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2019, 18:20

    Tuonne toiseen ketjuun (Miltä jatkuva kasvatus näyttää) linkitin Timo Kuuluvaisen esityksiä. Luonnonmetsätutkimus on paljastanut muun muassa sen, että metsäpalot eivät ole toistuneet luonnonmetsissä yhtä usein kuin mitä me haluamme avohakkuita tehdä.

    Pahoittelen, että huonolla muotoilullani eksytin lukijat noin pahasti. Tarkoitus oli sanoa, että jaksollisen menetelmän tasaikäisiä ja tasarakenteisia metsiä on nyt 80 prosenttia ja jatkuvapeitteisen menetelmän eri-ikäisiä tai erirakenteisia ja muita vastaavia on 20 prosenttia.

    Tarkat luvut eivät kuitenkaan ole tärkeitä vaan se perusperiaate, että peitteisiä metsärakenteita olisi hyvä lisätä. Erityisen otollisia olisivat kohteet, joissa tavoitellaan joitakin muita hyötyjä puuntuotannon lisäksi.

    pihkatappi pihkatappi 22.5.2019, 05:15

    Otollisia jatkuvan kasvatuksen kohteita löytyy myös sieltä, missä jaksollisen kasvatuksen ennakoitavat kustannukset ja/tai haasteet asettavat toimenpiteiden kannattavuuden kyseenalaiseksi.

    Metsuri motokuski 22.5.2019, 05:20

    Tuo on totta mitä pihkatappi kirjoitti. Meillä päin on paljon reheviä järven rantametsiä jossa aukon teon jälkeen uudistaminen on hankalaa. Aukko työntää leppää ja vattua enemmän kuin tarpeeksi ettei raivurilla perässä pysy. Väkisin tulee mieleen jokin muu uudistamistapa jossa työkuorma voisi olla pienempi.

    kuusessa ollaan 22.5.2019, 07:59

    JK ”valuvika” nykyisissä keskusteluissa on se, että kaikki kasvatus perustuu täysin vain tukkirunkojen poimimisiin tasaisin välein, ilman maanmuokkauksia ja taimikonhoitoja.

    Tämä on lähes aina perusteluina ja kannattavuuslaskelmien pohjana. Voin sanoa kokemuksesta ja näkemieni ”epävirallisten” JK hakkuiden tuloksia 30 vuotta seurailleena, että ei todellakaan pidä paikkaansa.

    JK mainetta sille sopivissa paikoissa pilataan tällä ”uskomusmetsänhoidolla”, jota on nyt markkinoitu kuin ostoskanavan vihannesleikkuria.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
1 2 3 4