Keskustelut Harrastukset Vierasperäisten riistalajien istutukset Suomen luontoon

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 73)
  • Vierasperäisten riistalajien istutukset Suomen luontoon

    Merkitty: 

    Tässä alustus aiheeseen

    Vieraslajilaki 1709/2015

    1 § Lain tarkoitus

    Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (vieraslajiasetus) soveltamisesta.

    3 § Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto

    Vieraslajia ei saa pitää, kasvattaa, istuttaa, kylvää tai muulla vastaavalla tavalla käsitellä siten, että se voi päästä ympäristöön.

    Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske:

    3) metsästyslain (615/1993) 42 §:ssä tarkoitettua vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan luontoon laskemista Suomen riistakeskuksen luvalla.

    *************************************

    Metsästyslaki 42 § (30.12.2015/1711)
    Vierasperäisen riistaeläimen ja riistaeläinkannan maahantuonti ja luontoon laskeminen

    Tässä pykälässä tarkoitetaan:

    1) vierasperäisellä riistaeläimellä villikania, kanadanmajavaa, tarhattua naalia, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa ja muflonia sekä kanadanhanhea ja fasaania; (17.5.2019/683)

    2) vierasperäisellä riistaeläinkannalla 5 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja riistaeläimiä, jotka eivät kuulu vierasperäisiin riistaeläimiin ja jotka ovat peräisin muualla kuin Suomessa esiintyvästä luonnonvaraisesta kannasta tai Suomen ulkopuolella tarhatusta kannasta.

    Vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan tuonti Euroopan unionin ulkopuolelta ja Euroopan unionin jäsenvaltiosta sekä niiden laskeminen luontoon on kielletty ilman Suomen riistakeskuksen lupaa. Lupa on evättävä, jos toimenpiteestä voi aiheutua haittaa luonnolle tai luonnonvaraiselle eläimistölle. Luvassa voidaan antaa määräyksiä siitä, miten maahantuonti ja tuonti toisesta jäsenvaltiosta sekä luontoon laskeminen on suoritettava.

    Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti Ahvenanmaalta olevan vierasperäisen riistaeläimen ja vierasperäisen riistaeläinkannan tuontiin muualle Suomeen ja luontoon laskemiseen siellä.

    Haitallisten vieraslajien maahantuonnista ja ympäristöön päästämisestä säädetään haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1143/2014 sekä vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa (1709/2015). Vieraslajien ympäristöön päästämisestä säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetussa laissa.

    **********************************

    https://vieraslajit.fi/lajit/MX.47629/show

    Valkohäntäkauris
    on luokiteltu tarkkailtavaksi tai paikallisesti haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Lounais-Suomessa valkohäntäkauriin on koettu aiheuttavan vahinkoa erityisesti erilaisilla kasvimailla ja istutuksilla, mutta lisäksi on noussut esille valkohäntäkauriin laidunnuksen aiheuttamat haitat puuntaimien, varpujen sekä kukkakasvien uudistumiselle. Suurin haitta on kuitenkin todennäköisesti lukuisat kolarit, joita valkohäntäkauris aiheuttaa.

    ********************************

    Kuusipeura

    Kuusipeura on yksi viidestä hirvieläimestämme (heimo Cervidae). Meikäläinen kuusipeurakanta on Ruotsista tuotujen istukkaitten jälkeläisiä. Alkujaan kuusipeura on kotoisin Välimeren ympäristöstä, mutta sitä on suosittuna metsästyseläimenä istutettu eri puolille Eurooppaa aikojen saatossa. Suomessa kuusipeuran istutuksia on tehty 1930-luvulta alkaen eri puolilla Etelä-Suomea.

  • Nostokoukku

    A.J. Kyllä ne lupapaperit Riistakeskuksesta vielä ”löytyvät”, ovat vain ”unohtuneet” viedä korjaamon kautta.

    Gla

    Minusta ei ole kiinnostavaa, onko kuusipeuran luvaton kylväminen luontoon pahempaa vai vähemmän pahaa kuin joidenkin kasvien. Asiaan suhtautumistapaa ei ratkaise tuollainen määrittelemätön vertailuasetelma.

    Kiinnostavaa on nyt se, miten Jorman toilailujen seuraukset pitäisi hallita. Jonkun kasvilajin osalta käydään sitten kokonaan oma keskustelunsa. Turun suunnalla esimerkiksi sellainen, pitäisikö 250 m pitkä, reilut 50 m leveä ja 3 m syvä uimapaikkana käytetty lampi tyhjentää, jotta sinne jonkun tuoma kiehkuravesirutto saataisiin hävitettyä. Nyt on vaarana, että se leviää muuallekin. Tyhjennys ja täyttö on parin vuoden projekti.

    Gla

    AJ: ”Ei ympäristöhallinnolla kai ole mitään virkaa, jos tulokaslaji kuten isokauris on riistalaji. Määritellään kiireen vilkkaa sellaiseksi MMM:n toimesta heti kun on rajan yli meille päässyt.”

    Saksanhirvi on jo metsästyslaissa kaatoluvan alaisena, kuten valkohäntäpeura. Mutta koska kyse on harvalukuisesta tulokaslajista, kaatolupia sille tuskin on mahdollista saada. Lisäksi SLL ehdotti tuon lajin kotiuttamista tänne petojen ravinnoksi. On siis selvää, että monilla on intressinsä lajia kohtaan. Valitettavasti suomalainen luonto, metsätalous ja liikenne eivät ole voittajien joukoissa.

    Saksanhirvi kuitenkin menestyy Ruotsissa ja Norjassa, joten aihetta ei ole sytä unohtaa Suomessa.

    A.Jalkanen

    SLL kuvittelee että metsästäjät sallisivat hienon riistaeläimen joutua petojen suihin.

    Gla

    Siinä olisi ainekset valtapeliin, jossa maskirovka ei ole tuntematon käsite.

    A.Jalkanen

    ”Vieraslajilain mukainen vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto ei koske vierasperäisen riistaeläimen, kuten täpläkauriin, luontoon laskemista (metsästyslaki (615/1993) 42 §). Vierasperäisen riistaeläimen tuonti ja luontoon laskeminen edellyttää aina Suomen riistakeskuksen lupaa.”

    Lupa pitää olla mutta kiellettyä se ei ole. Joiltakin luontoon päästäjiltä on tainnut unohtua luvan anominen, mutta senhän voi hoitaa jälkikäteen vaikka viestinten välityksellä kun mitään seuraamuksia ei tule. Vähän siis niin kuin poliitikoilla vaalirahoituksen ilmoittamatta jättäminen.

    Tuossa olisi se lainkohta joka pitäisi muuttaa metsästyslaista.

    https://vieraslajit.fi/lajit/MX.47484

    A.Jalkanen

    Kuuluuko täpläkauris sittenkin luontoomme kyselee Hesarin lukija.

    Vieraslajit.fi tietää kertoa että täpläkauriin/kuusipeuran alkuperäinen elinalue on Lähi-Itä. Jos voisi vaihtaa valkohäntäpeuran/valkohäntäkauriin kohtuulliseen kuusipeuran kantaan, niin siitä voisi olla etuakin, koska täpläkauris lisääntyy hitaammin. Kannan määrä olisi helpompi hallita. Talviruoaksi riittäisi pääosin heinä, eli sekään ei tulisi niin kalliiksi.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009212035.html

    Gla

    Pohditaan vaihtoa, kun löytyy keino poistaa valkohännät Suomesta.

    A.Jalkanen

    Engelsmanni sanoo: when there is the will, there is the way.

    Planter

    Suoritetaan selvitys, jonka tekevät Maa-ja metsätalousministeriön kulttuurin mukaisesti riippumattomat selvitysmiehet, jotta kenelläkään ei olisi ”oma lehmä ojassa”.
    Lauri Kontro, entinen metsästäjäliiton puheenjohtaja
    Esa Härmälä, hirvieläinmetsästyksen harrastaja

    Olisiko esimerkiksi ”ruokakulttuurin” tilalle voinut varovaisesti ehdottaa vhp:n roolia viljelys- ja taimikkokulttuurissa?

    MT 23.11.2022
    Työnimellä ”Kestävään valkohäntäpeurapolitiikkaan” käynnistetään selvitys, jonka on määrä valmistua helmikuussa 2023, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen toteuttavat agronomi Esa Härmälä ja VTM Lauri Kontro.

    Selvityksessä valkohäntäpeuran roolia arvioidaan eri näkökulmista ja kuullaan myös sidosryhmien näkemyksiä. Näkemyksiä halutaan kuulla muun muassa valkohäntäpeurakannan säätelystä ja hallinnasta, sekä niihin liittyvistä tavoitteista ja kehittämistarpeista riistanhoidon, ympäristönhoidon, luonnon monimuotoisuuden sekä ruokakulttuurin ja matkailun sektoreilla.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 73)