Keskustelut Metsänhoito Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 264)
  • Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa?

    Voiko erirakenteinen metsätalous olla kannattavaa? Asiasta oli kokoontunut kuulemaan ja keskustelemaan noin 40 pääkaupinkiseudun metsänomistajaa joulun alla Helsingin pääkirjaston auditorioon PKMOn metsänomistajien iltaan.

    Alustajana oli yrittäjä Timo Kujala. Metsänhoidossa Kujala suosii erirakenteiseen metsänkasvatukseen erikoistuneita metsänhoitajia.

    Kujalan esityksen voi katsoa YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=jANZzYsdoYQ

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kyllä ,mutta veikkaan että heikompi kannattavaista kuin hyväksi monien havaitsema aukosta tukkimetsäksi linja. Maalaisjärjellä pitemmän päälle poimintahakatuille puille hinnaksi tulee nykyinen harvennushinta,joka tukissa 10 e halvempi,kuin päätehakkuu leimikossa.

    Mielestäni uudistamiskuluja liioitellaan suhteutettuna metsän kiertoaikaan.Bonusrahoilla melkein pystyy uudistamaan ja luonto antaa muokattuuun maahan täydentävän monipuolisen taimikon jos taimissa nuukistelee.

    Alkuunhan erirakenteinen metsätalous antaa valheellisen hyvän kannatavuuden,kun tasaikäisestä metsästä pääsee harsinnan/poiminnan aloittamaan.Mutta vuosikymmenten päästä varmaan huomataan,että ei valiometsää olekkaan erirakenteinen lopputulos.Joltain onnistuu,mutta se vaatiin taitoa ja silmää ja heitä taitaa olla harvassa.

    hemputtaja

    Voipi olla hyvinkin kannattavaa, jos tavoite on esim. ns. puistometsän hoito ilman maksimitavoitetta.

    Hyvinkin kannattavaa voi olla, jos ostellaan metsää ja sitten ”lypsetään” se kuivaksi jatkuvan kasvatuksen nimikkeellä. Kun alkaa olla hakkuutulo kaukana, myydään palsta pois.

    pihkaniska

    Katsokaa ohjelma, ja tehkää omat johtopäätökset. Kujala osaa tehdä rahaa asialla.

    metsänvartija

    Hintataso on aina huono, pääomaa ei mm. sijoittamiseen saa ollenkaan.

    Taimesta tukkipuuksi ja risusavotoin.

    Hiluxmetsuri

    Hyvin esittää asiansa. Uskottavan tuntuinen tarina. Monta hyvää havaintoa ja kulujen minimointi sekä arvokasvun maksimoiminen kuulostivat hyviltä, en tyrmäisi tutkimatta.

    Huonoa tuossa on se, että metsään ei mennä tekemään juuri mitään. Ei siis tartte omia työkaluja vaan ne voi lainata kerran 10 vuodessa.

    Selutehtaiden kauhu, mutta laatusahojen unelma.

    metsänvartija

    Y.Vuokila 1987, metsän kasvatuksen perusteet ja menetelmät;

    -puulajit Suomessa ei tarpeeksi varjon kestäviä
    -eri-ikäisrakenne voidaan säilyttää vain valjällä kasvatusasennolla joka merkitsee alentuvaa puuntuotantoa.
    -koivu valtaa tuoreet kasvupaikat kuusi sitä huonommat, tästä johtuen joudutaan tekemään jatkuvaa perkausta
    -koneellinen puunkorjuu johtaa kohtuuttomiin korjuuvaurioihin ja tekee eri-ikäisrakenteen mahdottomaksi.
    -vaati jatkuvaa hoita ja korkeaa ammattitaitoa
    -tasaikäisiä metsiä on erittäin vaikea muuttaa eri-ikäiseksi.

    Suomessa on kasvatettava täystiheitä ja tasaikäisiä metsiköitä.Näin taataan puuntuotannon jatkuva kohoaminen.

    Viljelymetsiä, istutus-taimikonhoidot-päätehakkuu.

    jees h-valta

    Näitä saman mantran hokijoita näyttää löytyvän joka osioon. Mutta kun alkoi vuosi 2014 alkoi vapaa metsätalous jolloin kukin kasvattaa oman maun ja mielen mukaista metsälöään. Näitä asioita voi tehdä monella tapaa ja kuten olemme joissain kommenteissa nähneet edes taloudellinen metsäntuotto ei kaikille ole ykkösasia vaan jopa joku oli ostanut yli sata hehtaaria vain saadakseen turvattua aukkohakkaamattoman mökkiympäristön. Ei taloudellinen tuotoskaan mitään katastrofia sentään kärsi ja työmäärä ei lisäänny. Onko pakko raivata jos pienaukkoihin tulee koivua tai muuta lehtipuuta?
    Antaa kasvaa ja silloin taas luonto ja metsä on aivan eri näköinen ja kivan labyrinttimäinen. Isoja puita harvennetaan koneellisesti lähes sata muutenkin tänäpäivänä joten muutaman euron kantorahatulon menetys ei ole katastrofi. Omistat metsää silloin etkä tyhjää pohjaa. Juurikääpäiset kuusikot on ongelma mutta se sama ongelma on täysviljellyissä kuusikoissakin. Ei se siitä miksikään muutu. Toiveajattelijat ovat asia eri ja niitäkin täällä ”uskossa” autuaita piisaa.

    Timppa

    Siis Kujalan mukaan metsässä tarvitsee käydä vain 10 vuoden välein. Onpa kaveri vaatimaton. Kyllä se väli on vähintään 30 vuotta harsintametsissä. Tietoakin on. Meikäläisen ”puuhamaan” metsät harsittiin tarkoin vuonna 1933 tilakaupan rahoittamiseksi. (määrä niin hakattujen kuin jätettyjenkin tukkipuiden osalta tiedossa) Seuraavan kerran voitiin hakata vuonna 1963. Siis 30 vuoden kuluttua.

    Silloin siis siirryttiin aukkohakkuisin, joiden käyttö on jo nyt nostanut metsänkasvun vuoden 1992 3,4 m3/ha/v vuoden 2013 5,5 m3/ha/v. Saa nähdä mihin se vielä nousee. Samalla on kuitenkin hakkuumäärää suunnittelukausittain nostettu. Senkin voi todeta, että kasvun lisäys tulee pääosin vuodesta 1963 lähtien uudistetuista metsistä. Vielä jäljellä olevissa harsintakauden metsissä kasvu on tuota 3,4 m3/ha/v luokkaa.

    Jesselle. Ei se tosiaankaan ole mantraa, jos käsitykset perustuvat historiasta saataviin ja nykymetsistä mitattaviin faktatietoihin. Mantraa on usko virtuaalimetsään ja sen kasvuun.

    jees h-valta

    Metsiähän on monenlaisia ja jos yhden tyypin metsästä tehdään vaikka sitten ”eilispäivästä” eli-63:sta tähän päivään meneviä yksioikoisia johtopäätöksiä on aika kevyitä pohjia. Ei kovin tieteellisiä. Vähintään 300 vuotta pitäisi olla hyvää vertailupohjatietoa. Metsähän ei välttämättä yhdessä puusukupolvessa vielä erirakenteiseksi edes tule

    Timppa

    Mites Jessen historiatiedot omista metsistä???

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 264)