Kyllähän niitä hirviä täällä riittää, mutta hirvikärpäset ovat onneksi tänä vuonna henkitoreissaan.
Hirvilupia on 52 ja alueen ala n. 8500 ha. Jos noilla luvilla saataisiin saaliiksi 68 elukkaa (pitäisi olla 32 vasaa), niin se olisi noin 8elukkaa per 1000ha. Jos vanhat merkit pitää paikkansa niin kyllä niitä on vielä jäämäänkin.
Voi hyvät hyssäkät menkää metsään, ei niitä hirvikärpäsiä ole Esson baarissa. Metsissä niitä on aivan yhtäpaljon kuin ennenkin, ei niin mitään eroa viime vuoteen. Tuolaisella hirvitiheydellä kärpäsiä taatusti on.
Kertokaa hyvät ystävät mihin asti niitä on? Normaalisti toki pakkaset lannistaa hirvikärpäsen, mutta lokakuun puoliväli on tietääkseni muutoinkin kalenterin puolesta jo rauhoittanut tilannetta – oli sitten kylmää tai ei.
Tolopainen: ”Voi hyvät hyssäkät menkää metsään, ei niitä hirvikärpäsiä ole Esson baarissa. Metsissä niitä on aivan yhtäpaljon kuin ennenkin, ei niin mitään eroa viime vuoteen. Tuolaisella hirvitiheydellä kärpäsiä taatusti on.”
En juurikaan harrasta baareja ja Essoa ei edes paikkakunnalla enää ole.
Tolopaiselle ei mene näköjään kaaliin että Suomi on iso maa ja olosuhteet vaihtelevat kovasti. Ei Tolopaisen tontilta näe olosuhteita koko maassa. En minäkään väitä että tämä tilanne olisi yleistettävissä kovinkaan laajalle alueelle.
Tosiasia kuitenkin on että täällää on 19 vuoden tarkkailujakson poikkeusvuosi hirvikärpästen esiintymisessä. Ja kyllä se sitä on, oli Tolopainen siitä mitä mieltä hyvänsä.
mielenkiintoista on, että vaikuttaako asia ensivuoteenkin. Toivotaan että vaikuttaa.
Monessa metsässä on tullut tänäkin syksynä käytyä ja hirvikärpäsiä on ollut selkeästi vähempi kuin kahtena edellisenä syksynä. Jossain voi olla aika paljon, mutta paljon on aloja että ehkä pari ötökkää tapaa koko päivänä. Nyt kun yöt on kylmiä, aamulla ei tietystikään noita ole, puolenpäivän jälkeen vasta alkavat enempi lentämään, kun klo 7 näkee jo touhuta ja klo 2 lopettaa, ei noista elukoista juuri haittaa ole.
Vähentyneet ovat hirvikärpäset täällä (Varsinais-Suomessa). Kymmenisen vuotta sitten niitä sai nyppiä pahimmillaan yli 100 kropastaan, kun putsasi itsensä metsästä tullessa. Tänä vuonna korkeintaan 10, eilenkin vain pari.
Oma tulkintani on, että se johtuu valkohäntäpeurojen lisääntymisestä. Peuroja on täällä kymmenkertainen määrä hirviin nähden. Peurat imuroivat tehokkaasti hirvikärpäset turkkiinsa ja hirville jää yhä vähemmän. Hirvikärpänen ei näyttäisi juurikaan lisääntyvän peuroissa. Talvisissa valkohäntäpeurojen makauksissa ei ole näkynyt hirvikärpäsen koteloita kuin satunnaisesti. Jos hirvikärpänen lisääntyisi valkohäntäpeuroissa, niin kärpäsethän olisivat lisääntyneet ihan tolkuttomasti täällä valkohänpeurojen tihentymäalueilla. Niin ei kuitenkaan ole. Valkohäntäpeura on tehokas ansa hirvikärpäsille, kerää ne itseensä, mutta eivät lisäänny niissä. Hirven makauksessa koteloita voi olla kymmenittäin.
Saaristossa on jo nähtävissä kehitys, että valkohäntäpeurat syrjäyttävät hirvet. Ne kilpailevat samoista ravintoresursseista. Valkohäntäpeurat ovat putsanneet hirvien ravinnnon kahden metrin korkeuteen asti , joten hirvillle jää enää taiteltavaksi lehtipuun taimien latvukset. Hirvet ovat alkaneet siirtyä pysyvästi saaristosta rannikolle.
Planterilla hyviä ja mielenkiintoisia havaintoja! Ruotsin suunnaltakin olen kuullut vastaavaa, että hirven esiintymisalue on siirtymässä pohjoisemmaksi. Mikähän hirvikärpästä estää lisääntymästä kauriissa/peuroissa? Pienten hirvieläinten voittokulun haittapuolena on punkkien ja sitä myötä punkkivälitteisten tautien lisääntyminen ihmisissä. Valkohäntä levittää myös imusuonimatoa, mutta sen ei tiedetä vielä tarttuneen ihmiseen – metsäpeurassa sen sijaan mato on yleinen.
THL on parantanut tilastointiaan borrelioosin osalta. Uudessa tilastossa nähdään että varhaisvaiheen terveyskeskuskäyntien määrä on noin kaksinkertainen vuotta kohti verrattuna myöhäisvaiheen tilastoon, joka perustuu laboratoriossa vahvistettuihin tapauksiin. Yhteensä todettuja borreliooseja ja epäilyjä on siis vähintään noin 6000 tapausta vuotta kohti plus toteamatta jääneet tapaukset. Taudit keskittyvät edelleen vahvasti Ahvenanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle. Näillä alueilla on eniten hirvieläimiä, mutta myös eniten ihmisiä. Tämä vuosi erottuu muista tilastoiduista vuosista siinä että aikainen kevään tulo näkyy käppyrässä: käyntien huippu asettui kesäkuuhun ja yleensä huippu on myöhemmin.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.