Keskustelut Metsänomistus Yhteismetsä perillisille

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 121 total)
  • Yhteismetsä perillisille

    Moro,

    metsätilani koko on tällä hetkellä hieman reilu 300ha ja sijaitsee hämeessä. Perillisiä olisi kaksi, joista ainakin toista kiinostaa kovasti metsänhoito. Tälle olen jo osan metsästä maatilan SPV:n yheydessä myynytkin. Miten palstalaiset näette, olisiko järkeväää väsätä yheismetsä, jotta molemmat perilliset voisivat tulevaisuudessa nauttia metsien sadosta? Vai annetaanko vaan kaikki toiselle, ja saavat sitten perinnönjaossa sopia käteiskorvauksesta?

  • Tolopainen

    Omalle omaisuudelleen voi elinaikana tehdä ihan mitä huvittaa, perintöä ei ole pakko jättää yhtään, kaikki voi pistää menemään tai lahjoittaa pois.

    Lenkopetäjä

    Näinhän se on.tiedän yhen tapauksen joka valittaa aina ku vanhempansa käy ulkomailla tai jotain että pois hänen perinnöstä.kyllä yleensä on vainaja ensin sitte perintö

    metsänkasvattaja

    kyllä yhteisomistus   toimii  kun  omistajina  on  kaikki    ketkä  arvostaa  metsämaata   eikä  ole  heti  sitä myymässä  mutta  tilanteet  saattaa  muuttua piankin   avioehto  on  mielestäni  välttämätön  jos  toisella  ei  ole kuin  se  kuuluisa  tuulenhuuhtoma

    MJO

    Yleensä tolopainen enemmistön kuuluukin  päättää. Harvemmin saa valtakirjoja, jos se on valtakirjan luovuttajaa vastaan. Se ei ole demokratiaa jos tolopainen päättää yksin, omistus osuudesta riippumatta.

    Timppa

    ”Yhteismetsissä on järkevää käyttää ns, äänileikkuria, jolloin yksikään osakas ei voisi käyttää yli 50% äänioikeutta.”

    Yhteismetsälaki sanoo, että kukaan ei saa äänestää enemmän kuin puolella äänimäärällä ja jos äänet menevät tasan, niin se kanta voittaa, jonka puolesta on enemmän äänestäneitä.  Siis yhteismetsää ei kukaan pysty hallitsemaan yksin.

    Jos pelkää, ettei pystytä yhteistuumin hommia hoitamaan, niin ei sitten kannata yhteishankkeseen ryhtyä.  Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin yhteismetsää perustettessa on syytä sopia yhteiset pelisäännöt.  Kun hommaa hoidetaan niiden mukaan, vältetään yllätyksiä ja turhia riitoja jas metsiä hoidetaan osakkaiden yhteiseksi hyväksi  kuten laki tarkoitaa.

    Jos joku yrittäisi ryhtyä saamaan yhteismetsästä ansiotonta etua, niin hoitokunnan on syytä muistaa, että sen jäsenet ovat henkilökohtaisesti vastuussa mahdollisista vahingoista yhteismetsälle.

     

    Tolopainen

    Jos Timmppa olisit hankkinut jostain 5000ha yhteismetsästä itsellesi 60% osuuden viimeisen 50v aikana. Etkö yrittäisi käyttää osuuttasi vastaavaa äänimäärää. Esim. Ottaisit kymmenestä hirven kaatoluvasta itsellesi 6kpl, kun olet vaikuttanut ensin jakoperusteisiin että luvat jaetaan omistusten suhteessa ym.

    Puu Hastelija

    Yhteismetsiä paremmin tuntevat – voiko yhteismetsä olla suljettu järjestelmä? Joitain, joihin olen törmännyt on ollut selkeät(?) jyvitysehdot, joilla halukkaita uusia tiloja voidaan liittää. Voiko säännöt sulkea halukkaat naapuritilat ulkopuolelle?

    sitolkka

    Pienet yhteismetsät, joihin tulee joka sukupolvi lisää osakkaita ovat katastrooffi. Sadan vuoden kuluttua osakkaita voi olla kymmeniä tai jopa sadoista voidaan puhua. Menee hankalaksi hallinta. Tosin muutamakin riitainen osakas saa käräjöinnit pystyyn ja voi juonitella sitä jos tätä. Talossa voi olla vain yksi isäntä.

    Metsäkupsa

    Kauanko Timpan suvun yhteismetsä on toiminut.Ilmeisesti olet yhteismetsän ”patriarkka” ,metsään paneutunut henkilö,elämän kokemusta keskimääräistä enemmän kertynyt jo iänkin puolesta.Yhteismetsä (suvun) sopii ilmeisesti yhteistyökyisille perheenjäsenille,joilla saman kaltainen ajatusmaailma.Keskustelua seuraanneena ,jos aikanaan yhteismetsää suunittelen,niin kyllä siinä sitolkaa lainatakseni,vain yksi isäntä talossa voi olla.

    Pete

    Näitä perheen/suvun yhteismetsiä ei kannata perustaa. Usein (aina?) on kyse lähinnä siitä että vanhaisäntä haluaa perustaa nimeään kantavan jopa satojen hehtaareiden laajuisen muistomerkin (oman viisautensa kunniaksi). Perillisten mielipiteillä ei näissä ole mitään väliä, tärkeämpää tuntuu olevan se että vanhaisäntä toteuttaa muistomerkin lisäksi metsäpoliittisia päämääriä estämällä ”pirstoutumisen”.

    Isoon, toimivaan, yhteismetsään liittäminen on asia erikseen. Osakkaat ovat toisilleen tuntemattomia ja kaikkien intressi yleensä on, että osuuksille muodostuu markkinoilla hyvä hinta.

Viewing 10 replies - 31 through 40 (of 121 total)