› Keskustelut › Metsänhoito › Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 81 total)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Yle taas aivan pihalla miten metsätalous Suomessa toimii

    Sent on: 29.1.2021 at 23:42

    Yle julkaisi artikkelin https://yle.fi/uutiset/3-11758515?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

    Aiheena ”Lontoolaistutkijat laativat ”10 kultaista ohjetta”, joilla maailman metsäluonto voidaan pelastaa”

    Tuo sisältää aika rajusti pielessä olevia väittämiä.

    Heti alkuunsa, ”Suomen metsät uudistuvat suurelta osin luonnonmukaisesti”

    Sitten tutkijat kuulemma kertovat, että ”Luonnollisesti uusiutuneet metsät sitovat itseensä jopa monikymmenkertaisesti enemmän hiiltä kuin istutusmetsät”

    Lopuksi kuulemma Luken tutkimusproffan mukaan ”Suomessa metsät saavat yleisesti uudistua luontaisesti, joskin joskus turvaudutaan kylvöön tai istuttamiseen”

    Toivottavasti tämä Luken proffa ei oikeasti tee työtänsä tuollaisen käsityksen pohjalta, vaan Yle referoi väärin.

    Ei ihme, että suuri yleisö saa erikoisen kuvan metsätaloudesta, kun pääuutisissa on näin suuria asiavirheitä.

    Creator
    Olli Salli
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 30.1.2021 at 20:55

    Juuri näin. Meidän metsät eivät suoraan vastaa lontoolaistutkijoiden ”istutusmetsiä” (plantation forest) eikä myöskään hiilivarastoiksi jätettäviä ”luonnonmetsiä” (natural forest). Meidän metsät ovat eräänlaisia puolivillejä: puulajit ja alkuperät ovat paikallisia ja kiertoajat ovat suhteellisen pitkiä. Noissa etelän oloissa puhutaan 10 vuoden kiertoajoista istutusmetsissä, joten sitä taustaa vasten on ihan ymmärrettävää, että niitä ei pidetä hyvinä hiilivarastoina.

    Jatkan vielä sen verran, että lontoolaisten tavoite eli isojen alueiden viherryttäminen toki sitoisi paljon hiiltä ja edistäisi luonnon palautumista ja ennallistumista (restoration), mutta ei tule tuossa muodossa toteutumaan. Meilläkin ollaan osittain siirtymässä pienmetsänomistuksesta suurmetsänomistukseen. Esimerkiksi Brasiliassa ja osassa Afrikkaa viljelymaat ovat jo suurelta osin suuryritysten omistuksessa. Ne käyttävät maata ruuan tuotantoon.

    Per Ä Reikäs 30.1.2021 at 21:21

    Poikien kanssa saunanlauteilla nyt sovittiin jotain noin 5€ kuutio hintojen alennusta,lähinnäkin sivutoimisille metsänkasvattajille, koske alansa ammattilaisia

    Timppa 31.1.2021 at 11:26

    Laskeskelin meidän metsien tilannetta.  Sisältää sekä suot että kaikki karummatkin kivennäismaat.   Kasvatusmetsät ovat enintään 60-vuotiaita.  Yli 60-vuotiaita ”luonnonmetsiä” on hehtaareissa 37 %.  Niissä on puiden tilavuudesta 55 % ja kasvusta 29 %.  Tilavuutta 226 m3/ha ja keskikasvu 4,4 m3/ha/v.  Enintään 60-vuotiaita metsiä on siis 63 %.  Niissä on puistamme 45 % ja kasvustamme 71 %.  Tilavuutta hehtaarilla 107 m3 ja keskikasvu 6,4 m3/ha/v.

    Tästä voi tietysti tehdä johtopäätöksiä vaikka niin hiilen sidonnasta kuin kasvatuksen järkevyydestä.  Tai tietysti mistä muusta tahansa.

    Vaikkapa voisi tulla sellaiseenkin johtopäätökseen, että hiilinielujen kannalta kannattaisi uudistaa metsät nuorina ja käyttää puutavara korvaamaan fossiilisia tuotteita.  Metsätaloudellisessa mielessä ei tietenkään.

    Olli Salli 31.1.2021 at 12:19

    Minusta hiilinielujen kannalta metsät kannattaa uudistaa sellaisessa vaiheessa, kun tukkiprosentti on korkealla mutta ei enää kauheasti kasva. Tarkkaa rajaa en ole (vielä) miettinyt. Joka tapauksessa vasta silloin, kun kokonaiskasvu on jo jonkin verran hidastunut. Ja ennen, kuin pystyyn lahoamista, vioittumista ja tuhoja liikaa ehtii tapahtua. Mutta yhden tukin puina en vielä esim. kuusikkoa korjaisi, jos tuhoriski ei ole välitön.

    Tällöin saadaan korvattua fossiilisia materiaaleja nimenomaan pitkäikäisissä käyttökohteissa, kuten betonia ja terästä taloissa, joissa sitten seuraavan puusukupolven kasvuajan on edellisten hiili sitoutuneena. Tuloksena siis melkein tuplamäärä sidottua hiiltä toisen kierron lopussa.

    Lyhytikäisissä puutuotteissa kuten vaikka puukuitupohjaiset pakkausmateriaalit, hiili vapautuu kiertoon taas niin nopeasti että ei uusi taimikko ole vielä juuri sitä ehtinyt sitoa.

    Rane 31.1.2021 at 12:28

    ”Lyhytikäisissä puutuotteissa kuten vaikka puukuitupohjaiset pakkausmateriaalit, hiili vapautuu kiertoon taas niin nopeasti että ei uusi taimikko ole vielä juuri sitä ehtinyt sitoa.”

    Kyllä mutta kun puukuitupohjaiset pakkausmateriaalit korvaavat muovisia/öljystä tehtyjä materiaaleja niin se vähentää fossiilisten pumppausta maan alta hiilivarastoistaan.

    Puuki 31.1.2021 at 12:38

    Ehtiihän se uusi taimikkokin jo sitoa lisää hiiltä, kun pakkauskartonkiakin kierrätetään 5-7 kertaa ennen kuin se käytetään energian tuottoon.   Mansikkalaatikko esim. kiertää pakkausmateriaalina 5-7 kertaa .  Muovia säästyy paljon ja vasta 5 – 7  vuoden päästä laatikko poltetaan energiaksi.   Uusi taimikko on jo siinä vaiheessakin  ehtinyt kerätä vesakoineen melkosen hiililisän ja jatkossa lisää hiilen kertymistä nopeasti.  Kun sitä vertaa muovipakkausten aiheuttamiin päästöihin, niin puuperäinen tuote voittaa luonnonmukaisuudessa   6 -0 .

    A.Jalkanen 31.1.2021 at 12:40

    Pakkaus tehdään sellusta tai kartongista, eikö niin? Sellun raaka-aine tulee pääosin harvennushakkuista. Hakkaamalla heikkokasvuiset puut pois vähennetään itseharvenemista (hiilipäästöjä) ja parannetaan jäljelle jäävän puuston kasvua (hiilinielua).

    Metsä kannattaa uudistaa vaikka silloin kun sen arvokasvu putoaa alle omistajan korkovaatimuksen. Uudistamisajankohtaan vaikuttaa tämän lisäksi mm. suhdanne eli puun hintataso ja omistajan rahatilanne eli lainan tarve ja korko.

    Jos yhteiskunta tai jokin hiilikompensaatiofirma haluaisi jatkaa metsien kiertoaikaa, suunnilleen arvokasvun verran voisi olla sopiva vuosittainen korvaus. Tosin joku muu hakkaa toisaalla saman verran eli markkina määrää hakkuut. Tämä on sitä hiilivuotoa.

    Olli Salli 31.1.2021 at 12:49

    Vesakothan raivataan maahan ja niiden keräämä (vähäinen) hiili vapautuu, jos halutaan uudesta puusukupolvesta aikanaan laadukasta hyödynnettävissä olevaa puuta taas. Ei vesakon hiiltä voi oikein hiilen sidonnaksi laskea.

    Tuleehan toki tukkia tuottaessakin aina kylkiäisenä väkisin kuitua, harvennuksissa etenkin, ja jonkinverran päätehakkuulla. En siis tuota väheksy ollenkaan, etteikö kuitupuutuotteilla kannattaisi fossiilisia materiaaleja korvata, mutta hätäillä ei siinä minusta kannata, jos samoista puista pystyisi laatunsa ja kasvutilansa puolesta tulemaan piakkoin (vuosikymmen tai muutama) tukkiakin.

    Puuki 31.1.2021 at 13:05

    Ravinteikkailla kasvupaikoilla vesakko voi kasvaa 2-3 kertaa nopeammin kuin kasvatettava taimikko ja biomassaa ainakin yhtä paljon kuin taimikko.   Sen perkaus vähentää hiilen kertymistä vain väliaikaisesti ; nehän vesoo heti uudestaan niin kauan  taimikko on vielä suht. matalaa . Ja maatuvat risut lisää maaperän mikrobitoimintaa lisäten biomassan kasvua osaltaan.  Erääseenkin ku-istutuskohteeseen on tehty 9 vuoden aikana 2 vesakon perkausta (tm:n varhaishoitoa) eikä vesominen ole loppunut vieläkään.

    Kurki 31.1.2021 at 14:28

    Vesakothan raivataan maahan ja niiden keräämä (vähäinen) hiili vapautuu, jos halutaan uudesta puusukupolvesta aikanaan laadukasta hyödynnettävissä olevaa puuta taas. Ei vesakon hiiltä voi oikein hiilen sidonnaksi laskea.

    Vesakon maanalainen kasvu, joka on 60% vesakon kaikesta kasvusta, kyllä jää maahan pitemmäksi ajaksi, kun juuri ei kuitenkaan heti kuole, vaan vesoo sekin. Vain raivattu maanpäällinen 40% osa vapauttaa hiilen nopeammin.

Viewing 10 replies - 51 through 60 (of 81 total)
1 2 3 … 5 6 7 8 9