Keskustelut Metsänomistus Ympäristöpoliittinen eliitti on vieraantunut elämän realiteeteista

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)
  • Ympäristöpoliittinen eliitti on vieraantunut elämän realiteeteista

    Tiedekirjailija ja vapaa ympäristöpolitiikkatutkija Esa Eranti kirjoittaa 13.6.2014 Maaseudun Tulevaisuudessa Talvivaarasta ja Suomen kestävyysvajeesta hyvin selkeästi ja vailla ympäristöeliittimme liturgiaa.
    Asioiden suhteuttaminen todellakin kannattaa.
    Suomi nousee vain ympäristöhallintonsa täydellisen uudelleenjärjestelyn kautta.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yhtälö pitää kirjoittaa niin että:

    ei metsästystä = luonnontilainen ravintoketju!

    Tällainen ekosysteemin rakenne on toivottava suojelualueilla, koska

    a) ne tuottavat metsästettävää lintukantaa ympäristöön,
    b) ne ovat välttämättömiä tutkimusalueita.

    Olen ollut huomaavinani, että esimerkiksi kotimetsissäni Konnevedellä lintukanta on ollut huomattavan runsas viime vuosina. Metsästys, myös pienpetojen, on puolestaan ollut erittäin vähäistä.

    Mitenkäs se menikään – kun metsästystä ja metsätaloutta ei saanut syyttää lintukadosta, keksittiin sijaiskärsijäksi pienpedot, ja lanseerattiin niiden tappokampanja.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Anneli ja Anton onneksi jaksavat vääntää näiden luupäiden kanssa.

    hemputtaja

    ### Anneli ja Anton onneksi jaksavat vääntää näiden luupäiden kanssa.
    Lähetetty: 12 h, 23 min sitten
    Lähettäjä: Leevi Sytky ###

    Onkos tuossa nyt nimetty 2 ympäristöpoliittisen eliitin edustajaa yhden sellaisen toimesta??

    Koska taisin tipahtaa murhaajien joukkoon, ilmoitan, että en metsästä – en edes myyriä. Pari kertaa olen ollut ajomiehenä.

    Aiheesta kiinnostuin kera otsikon ja sen, että metsästys ei ole aina kielletty kansallispuistoissa. Ja jos metsästetään alueella ilmeisesti on jotain metsästettävää.

    Ja totta hiivatissa kiväärillä vähennetään niin ihmis- kuin eläinlajejakin, jos homma hoidetaan vastuuttomasti.

    Timppa

    Mihinkähän tutkimukseen Annelin käsitys siitä, että suojeluaueet olisivat hyviä lintumaita, perustuu?

    Voivat toki ollakin. Usein ne ovat kuitenkin vanhoja metsiä, joissa poikasille on huonosti hyönteisravintoa ja vähän suojaavaa alikasvustoa. Ainakin meillä päin meillä päin suojelumetsät ovat tällaisia. Siis huonoja lintumaita. Saman ilmiön havaitsee omissa talousmetsissä. Kun metsä jossain ikääntyy, niin ei enää löydy lintupoikueita paikoista, joista niitä aiemmin joka vuosi löysi.

    Talousmetsissä on kuitenkin aina jossain vaiheessa runsaasti hyönteisravintoa tarjoavaa pintakasvullisuutta. Pusikkovaiheessa myös suoja esim kanahaukkaa vastaan on hyvä.

    Minäkin olen viime vuosina havainnut, että meidän talousmetsissä erityisesti metsokanta on lisääntynyt. Valitettavasti niitä näkee yleensä vain metsäautoteillä, joilta ei saa ampua.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Viideltä istutusaukolta oon tänä kesänä löytäny metsäkanapesän jalisäksi yhdeltä löysin yhden munan joka ei ollu pesässä ja siinä oli reikä. Vissii joku pienpeto raahannu sen pois ja syöny. En koskaan ennen oo nähny näi paljo niitä. Lisäksi niitä rypykuoppia muilta aukoilta.

    Puun takaa

    Aivan samoja havaintoja on ollut kuin Timpalla ja Ammatti Raivoojallakin.
    On pakko sanoa, että tutkijoiden tiedot kaipaisivat silloin tällöin päivitystä.
    Samojen asioiden tarkistamaton toistaminen vuodesta- ja vuosikymmenestä toiseen ei ole mielekästä kenenkään kannalta.

    Hiluxmetsuri

    A. Jalkanen:”b) ne ovat välttämättömiä tutkimusalueita.”

    Tämä se vasta on laittamaton argumentti. Pitää suojella siksi, että suojelututkijoilla olisi työtä. Mikäpäs tässä, saahan sitä julkisia varoja noinkin koittaa itselleen haalia…

    Voi hyvää päivää teidän kanssanne.

    Kyllä mua oikeasti naurattaa ne alkuperäisasukkaiden puolelleen ja äänitorvekseen houkuttelemat tutkijat. Mekanismihan toimii niin, että ensin anotaan apuraha johonkin tutkimukseen. Sitten mennään tutkimaan kuukausikaupalla tuota huipputärkeätä kohdetta, havainnoidaan elämää, tehdään tieteellisen tarkkoja muistiinpanoja ja lopuksi tullaan täydellisen aivopestyinä äänitorvina maailmalle julistamaan tuon kyseisen alueen surkeata asemaa ja välitöntä avuntarvetta.

    Onnittelut vaikuttajille ja ilmaisten äänitorvien rakentajille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kommenttia…

    Käsitys suojelualueiden lintutuottokyvystä perustuu paitsi mitattuihin havaintosarjoihin, myös metsästäjien omiin havaintoihin muun muassa Ilomantsista. Juuri viikko sitten kävelin eräällä suojelualueella Lapissa, ja totesin ilokseni että kenttäkerroksessa vallitsi elinvoimainen mustikan varvusto, joukossa puolukkaa ja variksenmarjaa.

    ”Samojen asioiden tarkistamaton toistaminen vuodesta- ja vuosikymmenestä toiseen ei ole mielekästä kenenkään kannalta.”

    Juuri näin. Ne samat asiat joita on toisteltu, ovat:
    a) metsästyksellä ei ole vaikutusta lintukantoihin
    b) pienpedoilla on vaikutusta lintukantoihin
    c) metsätaloudella ei ole vaikutusta lintukantoihin

    ”Pitää suojella siksi että suojelututkijoilla olisi työtä.”

    Hankkeessani ei ole kyse suojelututkimuksesta, vaan siitä, että suojelualueilta näkee, miten häiritsemätön ekosysteemi toimii. Toisin sanoen, mikä on peto/saalisdynamiikka silloin kun ei metsästetä.

    Metsätalouden vaikutus lintukantoihin voi olla parantava tai heikentävä tilanteesta riippuen. Todennäköisesti teeri ja pyy voittopuolisesti hyötyvät metsätaloudesta, kun taas metso kärsii siitä. Riekko voi hyötyä avointen alueiden lisääntymisestä (avohakkuut) ja kärsiä niiden häviämisestä (soiden ojitukset, vajaatuottoisten maiden uudistaminen).

    Puun takaa

    En ymmärrä mitään linnuista enkä metsästyksestä, mutta näköä on vielä sen verran tallella, että sain ajokorttini pitää.
    Minäkin olen joskus luullut, että metso kärsisi metsänhoidosta, mutta mitä vielä.
    Yli 40 vuoden tehometsätalouden jäljiltä meikäläisen maat ovat taimikkojen lähellä paikoitellen mustanaan metsoja!
    Näin on jatkunut jo yli 20 vuotta.

    Timppa

    Taas Annelille
    Lapissa tilanne voi ollakin toinen, koska siellä luontokin poikkeaa niin paljon.

    Itsestään selvä on, että voimakas metsästys ohjaa lintuja hakeutumaan seuduille, jossa ne saavat olla rauhassa. Siihen ei kummosta tutkimusta tarvita.

    Oleellista kuitenkin on, että talousmetsissä kaikilla metsäkanalinnuilla on hyvät mahdollisuudet. Muistetaan esimerkiksi paljon julkisuudessakin olleet tiedot ”Osaran aukeiden” nuorten mäntymetsien runsaista metsokannoista. Itsestään selvää on, että, jos ne metsät olisi aikanaan suojeltu, niin metsokannat siellä eivät olisi lainkaan samalla tasolla.

    Meidän metsästysseuran n. 3000 ha:n alueella ammutaan vuosittain 5-10 kanalintua. Kanahaukat ja isot pöllöt pyydystävät varmaan monikymmenkertaisen määrän. Kanalintukannat ovat hyvällä tasolla, koska sekä ruokaa että suojaa kuitenkin löytyy. Minäkin olen löytänyt hakkuuaukoista useampia metsonpesiä, joista on aina kuoriutunut poikaset.

    Ole siis Anneli tarkkana, ettet haksahda uskomaan tarkoituksenhakuisia tutkimuksia.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)