Keskustelut Metsänomistus Ympäristöpoliittinen eliitti on vieraantunut elämän realiteeteista

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
  • Ympäristöpoliittinen eliitti on vieraantunut elämän realiteeteista

    Tiedekirjailija ja vapaa ympäristöpolitiikkatutkija Esa Eranti kirjoittaa 13.6.2014 Maaseudun Tulevaisuudessa Talvivaarasta ja Suomen kestävyysvajeesta hyvin selkeästi ja vailla ympäristöeliittimme liturgiaa.
    Asioiden suhteuttaminen todellakin kannattaa.
    Suomi nousee vain ympäristöhallintonsa täydellisen uudelleenjärjestelyn kautta.

  • Rane

    A.Jalkasen ”pienpetojen tappokampanja” ja Leevin ja Antonin ylimielinen tavallisen kansan(=ei luonnonsuojelija) mollaus ovat ihan tuttua huttua.
    Pari vuotta sitten Paltamon Metelinniemen golfkentän edustalla olevassa saaressa oli tuhottu suuri määrä lokin pesiä.Paikalliset luonnonsuojelijat ja valtakunnalisesti tunnetut lintuharrastajat olivat tehneet poliisille tutkintapyynnön ympäristörikoksesta.
    Kainuun Sanomissa oli suojelijoiden luottotoimittajan tekemä iso juttu jossa oli kuvia rikospaikasta ja suojelijoiden haastattelu.
    Pääsanoma oli että tämä rikos on lisätodiste siitä miten kieroutuneita juntteja kainuun kansa on.
    No,muutaman viikon päästä samassa lehdessä oli pikku-uutinen jossa poliisi oli tullut siihen tulokseen että rikoksen olivat suorittaneet paikalliset minkit eli kyseessä oli todellakin ollut tuollainen ”pienpetojen tappokampanja”.

    Pähkäilijä

    Tänä keväänä oli teeriä ja metsoja soitimilla töihin ajellessa reippaasti enemmän mennävuosiin verrattuna, joku aamu oli neljät soitinmenot meneillään työmatkan varrella. Ei näin reipasta kantaa ole ollut miesmuistiin (2 minuuttia).

    Meidän kolkalla suurin yksittäinen tekijä metsäluonnossa on ollu Asta myrsky ja sitä kautta avohakkuiden määrän reipas nousu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Erittäin hyvä asia jos metsokin sopeutuu nykyiseen metsätalouteen.

    Mutta mikä on metsäkanalintujen taantuman (1950-luvulta lähtien) perimmäinen syy, jos ollaan yhtä mieltä siitä että se ei ole metsätalous? Pienpetojen rooli on kiistanalainen. Näädän kanta on pysynyt koko lailla ennallaan, ketun kanta on laskenut, joten ainakaan kotoperäisten keskikokoisten yleispetojen syytä kato ei voi olla. Kärpänkin kanta on monilla alueilla laskenut. Vieraspedoista supikoira on jo saanut riistantutkijoilta synninpäästön. Minkki saattaa olla vesilintujen kantojen suhteen merkittävässä roolissa. Molempien kannat ovat viime vuosikymmeninä vahvistuneet, eikä niitä enää voida hävittää Suomesta. – Lentävien petojen kuten pöllöjen ja haukkojen kannanvaihtelua en ole vielä tutkinut.

    Olisiko todellinen syy sittenkin metsästyksen tehostuminen? Onhan kattava metsäautotieverkosto ja metsästäjien määrän nousu molemmat nostaneet painetta riistalintuja kohtaan.

    Timppa

    Epäilemättä metsästys on paikoin tehostunut ja sattaa vaikuttaa. Isäni harjoitti 1930-luvun alkupuoliskolla varsinaista tehometsästystä ammatikseen Jyväskylän eteläpuolella. Hänen yksityiskohtaisesta päiväkirjasta voi kuitenkin todeta, että lintukannat vuodesta toiseen olivat hyvin vakiot ja runsaat. Normisaalis vuodessa oli 50 metsoa, 100 teertä ja 100 muuta riistaeläintä. (Paras päiväsaalis oli 1.9.1936 saatu 5 metsoa, 10 teertä ja 2 pyytä)

    Kyllä petojen määrä on hyvin ratkaiseva kanalintujen osalla. Silloin 1930-luvulla pienpetoja ei ollut käytännössä lainkaan. Kanahaukkojakin erittäin vähän. Niistä ajoista näätä on tullut paluumuuttajana Keski-Suomeen. Ilves tullut samoin paluumuuttajana. Kanahaukka on runsastunut voimakkaasti. Supikoira on tullut uutena tulokaspetona. Kettukantakin oli välillä hyvin runsas vaikka nyt taantunutkin. Tarvitseeko vielä ihmetellä, että lintukannat eivät ole runsaita.

    Tietenkin alkukesän sääolosuhteilla on myös suuri merkitys. Kylmät ja sateiset säät merkitsevät suurta poikaskuolleisuutta.

    Kanahaukan todellista merkitystä kanalintukannoille ei varmaan ole täysin ymmärretty. Katselin kerran Espoossa, kun kanahaukka tappoi elokuussa fasaaniemon. Ne poikaset olivat jo niin suuret, että taisivat selvitä. Jos sama olisi tapahtunut koppeloemon kohdalla vaikka kesä- tai heinäkuussa, niin koko poikue olisi tuhoutunut.

    jees h-valta

    Täällä Satakunnan pohjoisosissa on aivan selkeästi todettu kanalintukantojen riesallisuus eli runsaus jo metsänuudituksen haittanakin. Asia joka ainakin minut yllätti vaikka runsaat metsohavainnot sitä omissakin tukevat.Taimikkohaavikosta lähtee joka kerta useita kun menen akkupaimenen tarkistamaan. Siellä on ilmeisesti sopiva annos ”salaattia” männyn pienten luontaisten ja istutettujen haapojen muodossa.

    Puun takaa

    Minihallitusneuvotteluissa sovittiin n. miljardi euroa maksavasta elvytyspaketista, mutta sen rahoituspuolesta vaiettiin.
    Löytyy vain maininta ympäristöön viittaavista maksuista.
    Jäämme jännityksellä odottamaan, mitä lisäkustannuksia ympäristöpoliittinen eliitti tällä kertaa maaseudun, eli Espoon ulkopuolisille asukkaille keksiikään.

    Puun takaa

    Tervolalainen maidontuottajapariskunta on vihdoin päässyt aloittamaan navetan rakentamisen.
    Korpelanperällä noin neljä kilometriä Tervolan keskustasta Rovaniemen suuntaan rakennetaan uutta navettaa.

    Katsojan silmään ensimmäisenä pistävät noin neljä metriä korkeat betonipilarit. Navetasta tulee nykymitan mukaan keskikokoinen navetta johon tulee yksi lypsyrobotti. Työmaalla liikkuu muutama mies tekemässä rakennuksen lattiaa.

    Navetan rakentaminen viivästyi kahdella vuodella.
    Isäntäväki navetalleen poikkeamisluvan, rakennusluvan ja ympäristöluvan.

    Naapureilta saatiin nimet papereihin, mutta yllättäen valitus tehtiin myöhemmin jo myönnetystä ympäristöluvasta. Valittajina olivat yksi vakituinen naapuri ja yksi kesämökkiläinen.

    – Kyllähän se oli raskasta aikaa. Tuntui kuin olisi isompikin rikollinen, kun alkoi navettaa rakentaa. Jos olisivat aikanaan valittaneet, mutta jo myönnetyistä luvista valitetaan, sitä on vaikea ymmärtää, isäntä puuskahtaa.

    Valituskierre tuli maksamaan pariskunnalle yli 25 000 euroa. Se tuntuu, kun kustannuksia tulee muutenkin yli miljoona euroa.

    – Toinen takaisku on se, että lykkääntymisen vuoksi joudumme tekemään navetan vuodessa, koska EU-ohjelmakausi vaihtuu ja sitä ennen kaikki hankkeet täytyy olla valmiina. Nopea aikataulu merkitsee, että oman työn osuus jää vähäiseksi. Omalla työllä oli alun perin tarkoitus vähentää kuluja.
    YLE

    Puun takaa

    Elinkeinoelämän Keskusliiton selvityksen mukaan Suomessa makaa 3,6 miljardin euron arvosta investointeja sen takia, että ne ovat juuttuneet vuosiksi ympäristölupabyrokratian rattaisiin.
    Minihallitusneuvotteluissa päätettiin ottaa miljardi euroa elvytysvelkaa, kun samanaikaisesti lähes nelinkertainen summa olisi valmiina varattuna investointeja ja työllistämistä varten.
    Muissa EU-maissa ei tällaista ilmiötä tavata.
    Mistä tällainen maata raunioittava ympäristöhallintodiktatuuri meillä johtuu?
    Olisiko uudella pääministerillä eväitä avata tämä maata näivettävä umpisolmu?

    Puun takaa

    Samaan aikaan kun kotimaista metsälainsäädäntöä hieman vapautettiin, ollaan EU:n varjolla tuomassa uutta lupabyrokratiaa metsäpuolelle.
    En usko, että tämä tapahtuu pelkästään EU:n toimesta, vaan asialla ovat jälleen kerran meidän aivan omat metsätaloutemme ytimennävertäjät.

    Gla Gla

    ”Elinkeinoelämän Keskusliiton selvityksen mukaan Suomessa makaa 3,6 miljardin euron arvosta investointeja sen takia, että ne ovat juuttuneet vuosiksi ympäristölupabyrokratian rattaisiin.”

    Tuo on helppo uskoa, koska itse olen ollut mukana juuri tällaisessa hankkeessa. Eri puolille Suomea toteutettiin kaksi identtistä kohdetta, joista toisen lupakäsittelyssä ei ollut ongelmia, mutta toinen viivästyi kolmella vuodella. Ympäristöviranomaiset kieltäytyvät tekemästä alueellista yhteistyötä ja käyttämästä vastaavaa, jo hyväksyttyä kohdetta ennakkotapauksena.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)