Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Venäjän suunnitelma Ukrainan suhteen on ollut ukrainalaisuuden hävittäminen tuhoamalla kulttuuri, kieltämällä Ukrainan kieli ja kansalliset tunnukset ja likvidoimalla kaikki ukrainalaiset oppineet, viranhaltijat, opettajat ja kulttuurialan vaikuttajat. Kansaa tulisi rangaista pakkotyöllä, vankilalla ja kuolemantuomioilla, tavoitteena ukrainalaisen väestön pienentäminen. Lähteenä mm. RIA Novosti, venäläinen uutistoimisto:
https://en.wikipedia.org/wiki/What_Russia_Should_Do_with_Ukraine
Sittemmin asiaa on pidetty esillä paikallisessa mediassa, millä onkin ollut kiitettävän tehokas vaikutus väestön asenteisiin. Tällaista sakkia vastaan Suomikin aseita on lähettänyt, ja lähettää toivottavasti pian lisää. Venäjän armeijassa iso osa sotilaista on vapaaehtoisia, joita sikäläisittäin satumaisen iso palkka on houkuttanut, joten ei käy sääliksi yhtään niiden osa suomalaisen aseavun lopullisena kohteena.
Venäjää arvioidessa lännessä on paljolti tehty se virhe, että maata on arvioitu normaalina valtiona. Maa kuitenkin siirtyi suoraan maaorjuudesta kommunismiin ja siitä kaaoksen jälkeen putinismiin, joten ei kannata ihmetellä, miksi kansa sietää – koetut vaihtoehdot on aina huonompia, kuin mitä nyt tapahtuu. Lisäksi yhteiskunta on läpeensä indoktrinoitu militarismiin ja venäläisyyden ylivertaisuuteen. Tärkeää on myös pitää todelliset valtakeskittymät, eli Pietari ja Moskova tyytyväisenä, levottomuudet muilla alueilla ovat enemmänkin ärsyttävä harmi, kuin varsinainen uhka vallanpitäjille.
Jos venäjä ei nyt ota kunnolla kuonoonsa, se pyrkii varustautumaan mahdollisimman pian uudelleen, ja jatkamaan siitä, mihin jäivät. Ja siinä vaiheessa kyseessä ei enää ole tunariarmeija, joka puuhasteli Ukrainassa 2022, vaan virheistään (vaikkakin hitaasti) oppinut sotavoima, jolle miestappiot ovat pieni hinta menestyksestä.
Mistä muuten pääsen lukemaan/näkemään totuuden näistä Ukrainan ja venäjän tappioista, kun kerran länsimediaan ei ole uskominen?
Puukaupat on tehty, ostajista riippuu milloin tapahtuu mitäkin. Oletan, että tänä talvena hakataan huonolaatuista puuta Jyväskylän lämmitykseen (tukkilaadut toki erikseen) puolen hehtaarin uudistushakkuulta ja toisen puolikkaan harvennukselta. Tällä palstalla tulee hehtaarin verran muokkausta ja istutusta terveyslannoituksen jälkeen, vanhaa peltoa. Muut kuin hakkuut kokonaisuudessaan itse, ja ei ole ihan varmaa, istutetaanko vielä tänä vuonna, ja millä puulla. Ehkä raudusta ja kuusta omille kuvioilleen.
Toisella palstalla reilun puolen hehtaarin uudistushakkuu ja siihen kuuluva uudistus, ja sen päälle toinen mokoma vanhan aukon istutusmuokkausta ja istutusta, muokkaukset ostopalveluna ja istutus itse, mäntyä ja raudusta. Vajaat 6.8ha lisäksi harvennusta. Lisäksi kerätään polttopuuta tuleville talville, kunhan lunta tulee tarpeeksi, että saa rekeä vedettyä suolla. Sulan ajan polttopuusavotoita varten on jo hankittu traktorivinssi, jonka remontti on parhaillaan menossa.
Sellainenkin vaihtoehto voisi olla, kuin jeesustelumetsätalous. Siinä lopetetaan omien metsien käyttö ja suojellaan ne ja ollaan siten parempia ihmisiä. Sitten jeesustellaan, miten kauheaa se muiden metsänkäyttö on, kun siellä kaadetaan puita. Metsätaloustuotteet hankitaan jonkun muun tekeminä, muiden metsistä hankittuna.
Toimii myös kaivosmineraalien kohdalla.
Vapa on hankittu, mutta varhaisissa raivauksissa ei vielä ole tullut käytettyä. Havupuille riittävä kasvutila, ja hirvien takia taas ne aukkokohtiin jätetyt koivuraipat on tarkoituksella jätetty tässä vaiheessa tiheäksi, kun niitä kumminkin käydään verottamassa. Poistumaa on tullut joka tapauksessa runsaasti pihlajasta, haavasta ja pajusta, hirvien vikuuttaminen koivujen ohella. Tuki saatiin, ja jos olisi jäänyt saamatta, niin sama se, tavoite on kasvattaa metsä, eikä ensisijaisesti kerätä metkaa. Koivut harvennetaan kasvatustiheyteen, kun ne ovat hirvivaarasta päässeet ohi, vaikka tukisysteemi sen blokkaisi.
Kuusivoittoisia suojelualueita olen pitänyt riskinä, kun on metsän ostoa suunnitellut. Samoin suojelualueita rajanaapurina, koska ilmeisesti jotkut puunostajat eivät halua hakata suojelualueen läheisyydessä, kuitenkin ulkopuolella, mainehaitan pelossa.
Puhelimet on olleet Insmatin läppäkotelossa metsurihousujen rintataskussa niin päin, että kameran aukko on kehosta poispäin. Ei ole kosteus rikkonut aiempia HMD-Nokioita eikä nykyistä Samsung Xcoveria. Merkittävin ongelma on ollut latausliittimeen pakkautuva puru, jota joutuu aina joskus kaivelemaan pois. Handsfree-systeemeihin en osaa ottaa kantaa, omia ryteiköitä kun raivaa, niin ei ole ollut tarpeen olla justiinsa tavoitettavissa, vaan on ehtinyt tauoillakin vilkaisemaan, onko jotain tähdellistä (yleensä nuorimmainen kinuamassa lisää käyttöaikaa omaan puhelimeensa.) Itse työstä jotenkin vain tykkää sen verran, ettei ole mitään huvitusta kaivannut kuunneltavaksikaan. Siinä auttanee se, että päivätyö rajoittaa metsässä notkumista.
Ei kokemusta itse koneesta, mutta kiinanmoottorit on olleet ihan asiallisia, kunhan alkuun muistaa tehdä öljynvaihdot useammin, kuin käyttö-ohjeessa kehotetaan. Ensimmäinen vaihto 3-4 tunnin jälkeen, ja seuraava viimeistään 10 tunnin. Noista tulee alkuun ulos sellaista metallipuuroa, että varmasti pidentää käyttöikää, jos sen saa mahdollisimman nopeasti ulos koneesta. Ja kumiosat sitten happanee muutamassa vuodessa, mutta eristenauhaa ja laadukkaampaa bensaletkua saa kaupasta, kun sen aika tulee. Moottori kannattaa suojata sateelta, sillä nuo ei välttämättä ole kovin vesitiiviitä, ja esim. ilmanputsarin kiinnitysruuvin kautta voi vuotaa vettä kaasuttimeen ja koneeseen.
Volodymyr Zelensky on äidinkieleltään venäjänkielinen ja puhuu ukrainaa venäläisaksentilla. Niinikään venäjänkielisillä alueilla ei haluttu olla venäläisiä, vaan venäjänkielisiä ukrainalaisia. Ei saksankieliset itävaltalaiset ja sveitsiläisetkään näe itseään saksalaisina, eikä suomenruotsalaiset ruotsalaisina. Puheet venäjänkielisten mittavasta sorrosta Ukrainassa on sitä samaa roskaa, jota kremlistä tuppaa aina tulemaan, tuulen suunnasta riippumatta.
Ei sitä oikein muuten saa näyttämään kannattavammalta.
Oikea vertailuhan pitäisi mennä niin, että ostetaan kaksi identtistä tilaa, mutta toisessa on jk-asennossa oleva metsä, ja toisessa aukko. Sitten aletaan vertailemaan pääomien tuottoa – lähdetään nyt siitä, että palstat on maksettu lainalla, niin saadaan helpommin rahalle hinta. Aukossa on maksettu lähinnä maaapohjasta, ja mahdollisesti tarvittavista uudistustoimista. Jk-palstassa myös palstalla olevasta puustosta. Aukosta saadaan tuloja puulajista ja kasvusta riippuen n. 15-25 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta, millä katetaan ehkä uudistuskuluja, mutta lainapääomaa ei tässä vaiheessa ole tuotoilla vielä lyhennetty.
Jk-palstalla tehdään yläharvennus, ja siitä saadaan tuloja nopeammin ja enemmän, ja päästään heti lyhentämään lainaa. Seuraava yläharvennus päästään tekemään ehkä 15-20 vuoden päästä, ja taas on saatu tuloja ja lyhennetty lainaa. Kummassako on tässä vaiheessa enemmän pääomaa kiinni, kun mukaan lasketaan lainojen korot? Aukon ensimmäinen harvennus – josta aletaan saamaan tukkiakin – tehdään n. 25-35 vuoden iässä, ja jäävä puusto alkaa olemaan nopean arvokasvun vaiheessa. Näillä tuloilla jo katettaneen palstan hankintaan käytetty raha korkoineen. Jk-palstan puustosta osa on myös nopeassa kasvussa, kuten aina,, mutta kummassako on suurempi kasvu per hehtaari tässä vaiheessa ja miksi? Väitän, että ex-aukossa, koska jk:ssa on runkoluku pidettävä pienempänä luontaisen taimettumisen mahdollistamiseksi, joten nopea kasvu keskittyy pieneen määrään runkoja. Alkuperäistä pääomaa korkoineen on edelleen kiinni puustossa, jota on pitänyt hakata ja myydä harkitusti, ettei tilasta tulisi tuottamaton harveikko. Puuta on myyty alussa useammin, mutta tässä vaiheessa sekin vaaka alkaa kallistumaan jaksollisen puolelle nopeamman kasvun ansiosta. Kun jaksollisessa tehdään pajatson tyhjennys päätehakkuussa, jatketaan jk:ssa edelleen pienen tasaisen tulon linjalla.