Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Kahdessa kuukaudessa n. 100 000 nuorta miestä on karannut Ukrainasta ulkomaille.
venäjältä lähti miljoona, eikä tehnyt tiukkaakaan. 🙂
Silloin oli kyse venäläisten antaumisesta suomalaisille, ampumiskäskyä oli perusteltu suomen armeijan kyvyllä pitää miljoonakaupungista tuleva valtava väkimäärä hallinnassa. Tämän on narisijalle kertonut mukana ollut, komppanian päällikkönä silloin toiminut henkilö.
Voihan yksittäiset ihmiset kertoa vaikka mitä. Tällaisen käskyn olemassaolo on varmasti ollut kirjattuna moneen paikkaan, eikä sen piilottelu olisi niin helppoa ollut. Käskyn antajasta siitä ketkä kaikki siitä tiesivät, kuten itse käskystäkään ei ole mitään tietoa.
Samaa sarjaa, kuin ”Donbassin pommitukset” ja ”venäläisten sorto Donbassissa.”
Suomen joukoilla oli ollut 1941 Leningradin edustalla käsky ampua antautujat, jos niitä alkaa joukottain tulemaan, eli vaarallista voi olla antautuminen.
Ottamatta kantaa tuon väitteen paikkansapitävyyteen, nyt oli kyse venäläisten antautumisesta ukrainalaisille. venäläisille antautumisessa on perinteisesti ollut suuria riskejä.
Motivaatioon vaikuttavat eri seikat, ja kuolemanpelko voi olla yksi niistä.
Ehkä ne nollattavat voisi hyökätä valkoinen lippu mukana ja antautua ukrainalaisille. Ei juuri mitään menetettävää sinänsä, vain henki.
Ei se ole niin yksinkertaista, kun omien droonit ja tykistö metsästää antautujia. Sillä tavalla saadaan pidettyä motivaatio korkeammalla, kun antautuminen on tarpeeksi vaarallista.
Heittokuution ja kiintokuution välisessä suhteessa on sen verran monta tekijää, että se voi olla vain jonkinlainen keskimääräinen likiarvo. Kalikoiden pituus, paksuus, muoto (kertaalleen halkaistua rankaa vaiko paksusta rungosta tehtyä) jne. Tarkinta olisi taulukoida paino kosteuden funktiona, mutta kuka niitä kosteuksia mittailee ja mistä kohdasta… Olisi kyllä siinäkin mielessä hyvä tapa, että silloin maksettaisiin energian määrästä, eli puulajilla ei olisi mitään väliä.
Tilavuus tosiaankin pienenee puun kuivuessa. Tätä tasaa se, että yleensä märkä ostopuu on halvempaa, kuin kuiva.
Itse olen huomannut, että reppuruiskulla Bortracia levittäessä se ei tietenkään ihan joka neliölle osu, ja taimivaiheessa osa puista kärsii boorin puutteesta vielä lanoituksen jälkeenkin. Helpottunee siinä vaiheessa, kun juuret on päässeet leviämään isommalle alueelle. Myös hallan kuritus saa aikaiseksi noita haaralatvoja.
Seuraavan boorin levityksen teen ehkä moottoriruiskulla, saa tasaisemman lopputuloksen. Alunperin piti laittaa Yarasuna Boreaa pintalevittimellä, mutta Yara ei pystynyt toimittamaan sitä, eikä kai ilmeisesti vieläkään. Vanha turvemaan pelto, niin olisi kaliumillekin ollut varmaan tarvetta.
Teboilista irtautumin ei ole liikenneasemayrittäjille kovinkaan yksinkertainen asia.
No ei ole. Sellaisen tehneeltä vaaditaan muodollista reilun miljoonan euron korvausta.
Sähkökattila ei tuota energiaa, vaan muuntaa muualla tuotettua energiaa lämmöksi. Sullin esimerkki oli hyvä, sillä bioenergialla ei yleensä tuoteta pelkästään lämpöä, vaan samalla myös sähköä, ja lämmöntuotannon ansiosta päästään erinomaiseen hyötysuhteeseen. Sähkökattilan kokonaishyötysuhde riippuu käytetyn sähkön tuotantotavasta – modernilla hiililauhdevoimalalla päästään jonnekin 40%:iin, loput menee harakoille tai kaukolämpöön. Sitä en tiedä, mihin päästään modernilla puuhaketta käyttävällä voimalalla, mutta molemmissa tapauksissa iso osa tärvääntyneestä energiasta saadaan talviaikaan talteen lämmitysenergiaksi. Käytännössä siis pitäisi olla reilusti ylikapasiteettia sähkön tuotannossa, että suurin osa kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa sähköllä.
Polttavan kaukolämmön lähteen korvaaminen sähkökattilalla siis vähentää myös saatavilla olevan sähkön määrää. Sähkökattiloita voidaan ja kannattaakin rakentaa jokin määrä, mutta veikkaan nykyisellä tahdilla päästävän siihen, että jossain vaiheessa on pakko töhöttää megawatteja kaukolämpöveteen kalliinkin sähkön aikana, jos saatavilla ei ole korvaavaa lämmönlähdettä.
Voimalaitoskattilat eivät muuten ole sellaisia, että ne voisi noin vain jättää kylmilleen määräämättömäksi ajaksi ja sitten taas raapaista tulet, kun äkkiä tarvitaankin lisää energiaa.
Metsään.fi ongelmista… Onko ylipäänsä mahdollista, että homma voisi toimia hyvin julkisen puolen osaamisella ja varoilla?
No, edellinen omistaja oli teettänyt aukkoja 2013. Itse viimein perustin taimikot 2020 ja niistä tietysti ilmoitukset Metsäkeskukselle. Nyt niissä on metsaan.fi mukaan taimikko yli 1.3m, mikä pitää paikkansa. Stora Enson eMetsä tyrkyttää edelleen muokkausta ja kuusen istutusta.