Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
On, eikä ole valittamista. Jos ihan pakko on jotain moitetta keksiä, niin muoviosat ei ole niin ”premiumin” näköisiä, kuin kahdessa suuressa, mutta hyvin ne on kestäneet pakettiauton lavalla kuskaamista myös pakkasessa.
Tuossa Kiuruveden Metsolan videossa näkyi sellainen jatkuvan kasvatuksen metsä, kuin mitä ne voi olla, kuusikkokuviota lukuunottamatta. Männiköt valoisampina pystyvät uudistumaan kuuselle, kuusikot sen sijaan estävät kaiken luontaisen uudistumisen, jos niitä ei pidetä riittävän harvana. Kuusettuvana jatkuvana kasvatuksena voi jatkaa, mutta sitä kuusikkokuviota tuskin saa jk:ksi enää muuten, kuin melkoisella riskillä. Ilmeisen hyvän aikaa kasvanut tiheänä, niin melkoisen varovasti pitäisi avata, ja sittenkin voi lopulta tuulenkaadot ja kuusipora tehdä selvää jälkeä.
Matematiikka on kyllä eksakti tiede, se antaa vain oikeita arvoja. Vastaukset ei välttämättä ole oikeita, sillä jos lähtöarvot on pielessä, on funktion tulos matemaattisesti oikea, mutta vastaus väärä.
Jk-hakkuun matemaattista mallia ei todellakaan saa kutistettua mihinkään yhteenlaskuun. Täällä esitettyjä kannattavuuslaskelmia seuratessa näyttää siltä, että tuottoa laskiessa on käytetty tavanomaista hoidetun kasvatusmetsän kasvua 10m³/ha vuodessa, ja laskettu koko kasvun menevän tukkipuun kasvuun, ja vieläpä juuri seuraavassa hakkuussa korjattavan tukkipuun. Lisäksi oletetaan, että jk-hakkuun jälkeen kasvu pysyy edelleen samana, eli aiemmin varjossa olleista puista juuri sitä seuraavassa hakkuussa korjattavat ottavat kasvukseen seuraavat 10 mottia. Korjausta saadaan, jos oletetaan kokonaiskasvun olevan vaikkapa 15 mottia, josta 10 menee tukille, mutta mukavalta näyttävä kaava törmää puuston biologiaan. Jk-metsässä kun taimettumisen takia joudutaan kasvattamaan puustoa harvempana, niin yksittäisen puun kasvun pitäisi olla melko hurjaa huolimatta siitä, että ympärillä on pidempiä puita varjostamassa.
Summafunktioiden sijaan kannattaakin enemmän keskittyä biologiaan.
Kuinkahan paljon ne isompien puiden varjoon siementyneet puuntaimet ymmärtävät jostain summafunktiolaskennoista? 🤔
Onhan niitäkin metsänomistajia, jotka haluaa mennä luonto tai maisema edellä, mutta kuitenkin saada hakkuutuloja, vaikka sitten vähemmän ja harvemmin ja suuremmilla riskeillä. Siihen jk kyllä sopii. Tosin itse en ihan luonnollisena jk:ta pidä sen puolesta, että mikään luonnollinen prosessihan ei poista metsästä yksittäisiä puita siinä määrin ja tuota sellaista rakennetta, kuin jk:ssa tapahtuu, mutta maiseman kannaltahan se on parempi, kun ei tule isoja muutoksia kerralla. Minulle ei siis ole mikään ongelma, jos joku haluaa metsäänsä jk:na hoitaa, kunhan sitä ei aleta pakolla tai paikkansa pitämättömillä väitteillä tyrkyttää.
Pari vuotta sitten laitoin kaksi puukiipijän pönttöä reilun parinkymmenen muun seuraksi. Ei ole vielä asukkaita löytäneet, toisin kuin ne muut.
Muutaman vuoden ajan on kuusiporia ollut ja kolmattakymmentä runkoa kaikkiaan poistettu (niistä niitä pönttöjäkin on tehty, luonnin kiertokulku on omalla palstalla semmoinen.) Ilmeisesti ne hakeutuvat kuusen kaarnan rakoihin etsiessään apajaa, sillä linnut (lajista ei havaintoa, tikkoja on kyllä paljon) on joistain kuusista nyppineet runsaasti irtokaarnaa irti keväiden ja kesien aikana, syksymmällä varsinkin juuresta. Viime kesä oli rauhallisempaa, taisi kirjanpainajat hakeutua puolen kilometrin päässä olevan avohakkuun reunalle, jossa onkin jo mukavasti monimuotoisuus saanut uutta ainesta.
Joitain pystykuivia kuusia on jätetty paikalleenkin, mutta ne ei näytä pesänrakennukseen kelpaavan, vaikka vanhimmilla alkaa jo olemaan ikääkin.
Mitä opimme tästä? Asuntojen hintojen nousun takana ei ole ainakaan raakapuun hinnan nousu ollut.
Siis vuoden 1974 15mk on viime vuoden reilu 17€, rahan arvon muutos huomioon otettuna.
Bioenergianeuvojan sivuston mukaan 1 pino-m³ on 0.67 kiintokuutiota, eli vuoden -74 kiintokuution hinta koivukuidulle on ollut 25.96€.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen
https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
mukaan 100mk vuonna 1974 vastaa 115.92€ vuonna 2023.
Tuolla aiemmin epäilty juurikäävän leviäminen istutustaimien mukana ei ole uskottava skenaario. Taimessa on hyvin pieni määrä juuria, joten tartunnan saanut taimi tuskin selviää pitkään, ja neliösenttien alalla oleva juuristokaan ei kovin pitkään ja laajalle ole kääpää levittämässä.