Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset

Ei kokemusta itse koneesta, mutta kiinanmoottorit on olleet ihan asiallisia, kunhan alkuun muistaa tehdä öljynvaihdot useammin, kuin käyttö-ohjeessa kehotetaan. Ensimmäinen vaihto 3-4 tunnin jälkeen, ja seuraava viimeistään 10 tunnin. Noista tulee alkuun ulos sellaista metallipuuroa, että varmasti pidentää käyttöikää, jos sen saa mahdollisimman nopeasti ulos koneesta. Ja kumiosat sitten happanee muutamassa vuodessa, mutta eristenauhaa ja laadukkaampaa bensaletkua saa kaupasta, kun sen aika tulee. Moottori kannattaa suojata sateelta, sillä nuo ei välttämättä ole kovin vesitiiviitä, ja esim. ilmanputsarin kiinnitysruuvin kautta voi vuotaa vettä kaasuttimeen ja koneeseen.

Ei sitä oikein muuten saa näyttämään kannattavammalta.

Oikea vertailuhan pitäisi mennä niin, että ostetaan kaksi identtistä tilaa, mutta toisessa on jk-asennossa oleva metsä, ja toisessa aukko. Sitten aletaan vertailemaan pääomien tuottoa – lähdetään nyt siitä, että palstat on maksettu lainalla, niin saadaan helpommin rahalle hinta. Aukossa on maksettu lähinnä maaapohjasta, ja mahdollisesti tarvittavista uudistustoimista. Jk-palstassa myös palstalla olevasta puustosta. Aukosta saadaan tuloja puulajista ja kasvusta riippuen n. 15-25 vuoden kuluttua ensiharvennuksesta, millä katetaan ehkä uudistuskuluja, mutta lainapääomaa ei tässä vaiheessa ole tuotoilla vielä lyhennetty.

Jk-palstalla tehdään yläharvennus, ja siitä saadaan tuloja nopeammin ja enemmän, ja päästään heti lyhentämään lainaa. Seuraava yläharvennus päästään tekemään ehkä 15-20 vuoden päästä, ja taas on saatu tuloja ja lyhennetty lainaa. Kummassako on tässä vaiheessa enemmän pääomaa kiinni, kun mukaan lasketaan lainojen korot? Aukon ensimmäinen harvennus – josta aletaan saamaan tukkiakin – tehdään n. 25-35 vuoden iässä, ja jäävä puusto alkaa olemaan nopean arvokasvun vaiheessa. Näillä tuloilla jo katettaneen palstan hankintaan käytetty raha korkoineen. Jk-palstan puustosta osa on myös nopeassa kasvussa, kuten aina,, mutta kummassako on suurempi kasvu per hehtaari tässä vaiheessa ja miksi? Väitän, että ex-aukossa, koska jk:ssa on runkoluku pidettävä pienempänä luontaisen taimettumisen mahdollistamiseksi, joten nopea kasvu keskittyy pieneen määrään runkoja. Alkuperäistä pääomaa korkoineen on edelleen kiinni puustossa, jota on pitänyt hakata ja myydä harkitusti, ettei tilasta tulisi tuottamaton harveikko. Puuta on myyty alussa useammin, mutta tässä vaiheessa sekin vaaka alkaa kallistumaan jaksollisen puolelle nopeamman kasvun ansiosta. Kun jaksollisessa tehdään pajatson tyhjennys päätehakkuussa, jatketaan jk:ssa edelleen pienen tasaisen tulon linjalla.

Ilmasto- ja luontokatoasioihin on yksinkertainen ratkaisu: Hankitaan metsästä saatavat tuotteet sieltä, missä metsätalous on kestävintä. Tai sitten ei hankita ollenkaan, sillä kaikki mitä metsästä saadaan on mahdollista tuottaa muutenkin, esim. öljystä.

Tuollainen Nostokoukulla oleva kohdehan toimii hyvin jättöpuualueena, joten sitä kautta se tavallaan ei ole ”pelkkää miinusta” taloudessa. Rivien välistä olen lukevinani, ettei sitä missään tapauksessa hakattaisi, vaikka olisi luvallistakin, mikä on kyllä ymmärrettävää. Itselläkin on vastaava paikka, korkeassa kallioruhjeessa oleva pieni sola lähellä rantaa, hieno paikka. Valitettavasti edellisen omistajan hakkuussa siitä on pitänyt kerätä joka kalikka pois. Uusia istutin, mutta niin karulla paikalla kestää varmaan 100 vuotta, että on taas kunnon puustoa, oli todella tiheäsyisiä kantoja siinä.

Kuulostaa vahvasti luontokohteelta. Jos itse poimit hieman isoimpia puita sotkematta maata, niin tuskin tulee sanomista, aukoksi pistäminen sen sijaan voi tuottaa seurauksia. En osaa sanoa mitä, mutta itse en ainakaan testaisi. Metsäfirmathan ei tuohon koskisi ollenkaan.