Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Kuinkahan paljon ne isompien puiden varjoon siementyneet puuntaimet ymmärtävät jostain summafunktiolaskennoista? 🤔
Onhan niitäkin metsänomistajia, jotka haluaa mennä luonto tai maisema edellä, mutta kuitenkin saada hakkuutuloja, vaikka sitten vähemmän ja harvemmin ja suuremmilla riskeillä. Siihen jk kyllä sopii. Tosin itse en ihan luonnollisena jk:ta pidä sen puolesta, että mikään luonnollinen prosessihan ei poista metsästä yksittäisiä puita siinä määrin ja tuota sellaista rakennetta, kuin jk:ssa tapahtuu, mutta maiseman kannaltahan se on parempi, kun ei tule isoja muutoksia kerralla. Minulle ei siis ole mikään ongelma, jos joku haluaa metsäänsä jk:na hoitaa, kunhan sitä ei aleta pakolla tai paikkansa pitämättömillä väitteillä tyrkyttää.
Pari vuotta sitten laitoin kaksi puukiipijän pönttöä reilun parinkymmenen muun seuraksi. Ei ole vielä asukkaita löytäneet, toisin kuin ne muut.
Muutaman vuoden ajan on kuusiporia ollut ja kolmattakymmentä runkoa kaikkiaan poistettu (niistä niitä pönttöjäkin on tehty, luonnin kiertokulku on omalla palstalla semmoinen.) Ilmeisesti ne hakeutuvat kuusen kaarnan rakoihin etsiessään apajaa, sillä linnut (lajista ei havaintoa, tikkoja on kyllä paljon) on joistain kuusista nyppineet runsaasti irtokaarnaa irti keväiden ja kesien aikana, syksymmällä varsinkin juuresta. Viime kesä oli rauhallisempaa, taisi kirjanpainajat hakeutua puolen kilometrin päässä olevan avohakkuun reunalle, jossa onkin jo mukavasti monimuotoisuus saanut uutta ainesta.
Joitain pystykuivia kuusia on jätetty paikalleenkin, mutta ne ei näytä pesänrakennukseen kelpaavan, vaikka vanhimmilla alkaa jo olemaan ikääkin.
Mitä opimme tästä? Asuntojen hintojen nousun takana ei ole ainakaan raakapuun hinnan nousu ollut.
Siis vuoden 1974 15mk on viime vuoden reilu 17€, rahan arvon muutos huomioon otettuna.
Bioenergianeuvojan sivuston mukaan 1 pino-m³ on 0.67 kiintokuutiota, eli vuoden -74 kiintokuution hinta koivukuidulle on ollut 25.96€.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen
https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
mukaan 100mk vuonna 1974 vastaa 115.92€ vuonna 2023.
Tuolla aiemmin epäilty juurikäävän leviäminen istutustaimien mukana ei ole uskottava skenaario. Taimessa on hyvin pieni määrä juuria, joten tartunnan saanut taimi tuskin selviää pitkään, ja neliösenttien alalla oleva juuristokaan ei kovin pitkään ja laajalle ole kääpää levittämässä.
En epäile, etteikö jk olisi mahdollista, kyllä se varmasti on, jos kasvatetaan kuusta ja tehdään tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Se mitä kyseenalaistan, on täällä esitetyt 600-800€/v/ha jatkuvat tuotot, jotka edellyttävät puustolta tietysti vahvaa kasvua myös silloin, kun ne kasvavat suurempien varjossa. Toinen kyseenalaistettava asia on hoidon tarpeettomuus, ikäänkuin puu juuri oikealla tavalla ammattitaitoisesti katkaisemalla määräisi tilalle kasvavan puu- ja kasvilajin, ilman taimivaiheessa kilpailevaa kasvustoa. Jotta tuollainen olisi edes kaukaisesti teoriassa mahdollista, pitäisi puiden kasvaa jollain tietyllä säännöllisellä tasavälillä ja geneettisen (kasvuun vaikuttavan) variaation olisi oltava pieni. Tällainen jk-metsä kyllä alkaisi varsin vahvasti täyttämään pelto-käsitteen määreet.
Ja pidemmän päälle hommaa kuitenkin sotkisi vääriin paikkoihin pudonneet ja väärällä siitepölyllä hedelmöittyneet siemenet.
10 vuoden välein nostetaan metsästä 8000€/ha, ja muuta ei tarvitse tehdä, kuin antaa ostajalle lupa käydä hakemassa puut pois – metsään nousee vain sitä puulajia, jota on tarkoitus kasvattaa. Ja tätä sitten jatkuu niin pitkään, kuin puulle vain ostajia löytyy.
Itse olisin todella kiinnostunut tästä kasvatusmallista.
Valitettavasti jo jonkin aikaa keskustelua seuranneena en ole nähnyt ensimmäistäkään esimerkkiä siitä, kuinka tämä käytännössä toteutetaan. Omissa metsissä puuston alle nousee hyvin heikosti taimia ajourillakaan, ja tuppaavat olemaan lähinnä pihlajaa. Kuusentaimiakin näkee, mutta merkittävä osa vain katoaa jonnekin, eivät taida selvitä. Aukon reunassa on toisin, taimia nousee paikoin hyvinkin tiheästi, mutta vain muutaman metrin matkalla peitteiselle alueelle päin, vaikka isot puut on vähän turhankin ylös karsiutuneita aiemman ylitiheyden takia.
Se on nyt käynyt selväksi, että oikea tapa toteuttaa ei ole viime vuosisadan alkupuolelle asti käytössä ollut harsintahakkuu, sen näkee jo vanhoista ilmakuvistakin. Mikä on oikea tapa, on ilmeisen suuri salaisuus. Oma arvaus on, että tehdään 1-2 jk-hakkuuta, ja sitten sileäksi ja uudistus, koska jatkossa ei ole enää kasvatettavaa puuta. Kyse on siis venytetystä jaksosta, jonka hintana on puiden myynti harvennushinnalla. Uudistus muokkauksineen ja taimineen käy helposti halvemmaksi.
Tuo on kyllä totta, että viimeisen päälle hoidettua tilaa tuskin ollaan myymässä. Omalla kohdalla kävi tuuri, että melkein sellaisen sain ostettua ja vielä kohtuulliseen hintaan, kun oli taimikonhoitoa tulossa, ja yksi pikkukuvio unohtunut viljellä. MHY:n hoidossa ollut palsta, ennakkoraivaustarpeet aivan minimaaliset ja hakkuut juuri sopivaan aikaan. Vastineeksi kyllä taimikoissa hyväkasvuisia pihlajatuppaita ja yksi hehtaarin supervesakko.
Raivaukset teen hussella, tietenkin. 🙂