Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Vaihtoehdoista puhuminen ei pelota, vaan sitä ei haluta tehdä, koska tarkoitus on saada minimoitua suomalaisten metsien käyttö. Ilmasto- ja monimuotoisuusasiat ovat vain keppihevonen tämän asian ajamiseen, eikä niiden todellinen toteutuminen paina mitään. Jatkuvan kasvatuksen monimuotoisuusvaikutus pitkällä aikavälillä on, että kaikki talousmetsä on samanlaista harvaa kuusikkoa. Siinä sitä on monimuotoisuus huipussaan.
Metsätaloudessa on varmasti korjaamisen varaa edelleen, mutta sellaista ekokatastrofia, jota julkisessa keskustelussa nyt maalaillaan, ei todellakaan ole olemassa.
No sitten kannattanee myös katsella mökkejä, jotka on kelvottomassa kunnossa – saattaa saada halvemmalla, kuin rannalla olevan mökkitontin, kun homeinen röttelö pelottaa monia ostajia.
Ei paljoa soita? Ainakin karttakuvasta saa aivan toisenlaisen vaikutelman:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi
Jos siis puhutaan Pohjois-Karjalan Pielisestä, eikä jostain muusta?
Jos nyt oikein olen ymmärtänyt, niin hakusessa on metsän lisäksi venepaikka ja kalavedet? Näitä oikeuksiahan tulee joskus tilojen mukana, vaikkei ranta olisi lähelläkään. Minullakin on yksi rannaton tila, jossa on oikeudet muutamaan vesialueeseen ja venevalkamaoikeus, ja sitten toinen, jossa on pelkkä venevalkamaoikeus, eli luvat olisi sitten hankittava kalastuskunnalta.
No minulla on tuon tapainen pieni pitkänomainen metsätila, keskellä kulkee oja, ja jos se alettaisiin katsoa puroksi ja varmuuden vuoksi pistettäisiin 50m kaistat, niin toisessa reunassa menisi siivu naapuriltakin, ja toisessa jäisi puunkasvatukseen 10-13m leveä juotti. 🙂
On myös toisella metsätilalla viiden vuoden sisään ojitettu suokuvio, mutta sen ojat purkautuu avosuolle, joten vesistövaikutukset on aika minimaaliset.
Nyt piti remontoida tuota mainittua 140R:ää. Ripustuslenkki oli kulunut melkein poikki, piti hitsata lisää täytettä. Vesakkomatto odottaa taas huomenna.
En lähtisi pystypuita myrkyttämään, ohiruiskutusta tulee varmaan enemmän, kuin kohteeseen osuvaa, ja ainehan tappaa kaiken, eikä vain tuholaisia. Myrkyn kanssa voisi ehkä tehdä niin, että kaataa muutaman syöttikuusen ja myrkyttää ne. Ensimmäisenä ne kaatuneisiin iskee. Mutta jos invaasio käy pahaksi, niin ei siinä auta kuin katkaisuhoito. Itsellä on parhaassa kasvussa oleva kuvio, josta on neljän vuoden sisään parisenkymmentä runkoa joutunut ottamaan porien iskettyä. Nyt loppukesästä käydessä en huomannut uusia tuhoja, mutta vielä ei voi huokaista. Muutaman sadan metrin päässä on tehty iso aukko, sen laidasta on kyllä evästä löytynyt, mutta ne ei ole minun maita.
Feromoniansoilla saa runsaasti pyydettyä tuholaisia, säiliön pohjalla voi olla senttitolkulla raatoja, mutta voiko käydä sitten niin, että feromonit vetää lähiseudun kuoriaiset siihen omaan metsään?
Kesällä sovittu talvileimikko, ensiharvennuksessa havukuitu 31€, koivu 34€, kaikki tukkilaadut 40€ ja karsittu energiaranka 20€. Harvennuksessa mäntykuitu ja kuusisellu 37€, havutukit 70€ ja koivutukki 60€, karsittu ranka 25€. Yksikään kolmesta suuresta ei tehnyt edes tarjousta. Paljon enemmän tykkään näistä hinnoista, kuin edellisessä kaupassa, joka tehtiin justiinsa ennen putlerin hyökkäystä.
Jos jokin tuollainen sweet spot on mahdollista löytää, siihen pääsy ja siinä pysyminen todennäköisesti vaatii hyvin aktiivista metsän seurantaa ja hoitoa. En usko, että sellaiseen voi kovin tarkkaa numeroperustaista yleisohjetta antaa, vaan pitää soveltaa juuri kyseiseen kasvupaikkaan sopivalla tavalla – ei siis todellakaan mikään jk:n markkinoima vaivaton ja edullinen (ei istutuksia, ei raivauksia, ei muokkauksia) kasvatustapa. Ja varmasti jää tekemättä muutamaa hehtaaria isommilla aloilla.
Niin pitkään, kun jk:ssa onnistuneet eivät avaa tätä esimerkkitasolla, voidaan vain arvailla. Oma arvaukseni on, että tämän tason onnistumisia ei ole ollut.
Jk:ta en vastusta muuten, kuin pakollisena menetelmänä. Se on ihan käyttökelpoinen pidentämään metsän peitteistä aikaa, jos on valmis hyväksymään pienemmän tuoton ja suuremmat riskit.
Onko jk:ssa on ehkä liikaa jumituttu luontaisen taimettumisen ”vaatimukseen?” Eikö niitä kuusentaimia voisi sinne istuttaa, jos jaksollista kasvatusta ei halua tehdä? Suuremman varjostuksen takia muokkausta ei ehkä tarvita samassa määrin, kuin aukealla. Omassa harvennuskoivikossa meinasin kokeilla, kunhan on harvennus tehty. Viereinen kuvio uudistetaan kuuselle joka tapauksessa (kun se sinne parhaiten sopii), niin ei tarvita isoa panostusta. Tuo kyseinen koivikko tulee olemaan lähinnä polttopuun lähde, eli kaksijaksoinen kasvatus sopisi paremmin kuin hyvin. Varmaan sinne luonnontaimiakin tulee vielä istutettujen lisäksi.
Ja taimettumisestahan pitää olla kiinnostunut, muuten syödään niinkatsotusti siemenperunoita.
En muista onko täällä alikasvoskuusien käyttöä suositeltu (ainakin on kritisoitu niiden poistoa ennakkoraivauksessa, minkä tulkitsisin samaksi), mutta uutisjutuissa näin on tehty useastikin.