Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
OHCHR:n tarkkailijat eivät huomanneet minkäänlaista venäjänkielisen vähemmistön sortoa tai tuhoamista Ukrainassa 2014-2022. Näkisin edelleen YK:n MV:tä luotettavampana lähteenä.
Sen sijaan venäjän miehittämillä alueilla on hävitetty ukrainankielistä kirjallisuutta ja ukrainan puhuminen julkisesti on voinut olla hengenvaarallista. Siviileiden omaisuutta on ryöstetty ja siviileitä vangittu, kidutettu, murhattu ja raiskattu. Samaa tulemme näkemään kaikilla alueilla, joihin venäläinen sotilassaapas astuu.
Pintamoreenissa ei paljon eloperäistä näy 10000 vuoden kasvun jälkeen. Juuret kyllä menee syvemmällekin, mutta ne myös lahoavat sieltä ja palaavat kiertoon. Humusta on sen verran moreenin seassa, että tekniset ominaisuudet maanrakennuksen kannalta huononevat, mutta siinä kaikki.
Toki lyhyehköllä aikavälillä metsää voidaan käyttää nieluna siten, että ei hakata juuri ollenkaan – vain sen verran, että harvennuksilla pyritään maksimoimaan puun määrä, mutta sen annetaan sitten olla, ja jossain vaiheessa metsä muuttuu varastoksi tai hitaaksi lähteeksi. Kysymys kuuluu, mistä saadaan materiaali niihin tuotteisiin, joita puusta valmistetaan? Ulkomailta ostaminen ei ole vastaus, koska siellä kaadettu puu vaikuttaa ilmastoon ihan samalla tavalla.
Metsän maaperä ei ole mikään hiilinielu, vaan välivarasto, josta hiiltä palautuu kiertoon samalla kun uutta syntyy. Väitän, että hyvin pieni osa hiilestä jää maahan pysyvästi. Moreenikankailla ei 10000 vuoden kasvun jälkeenkaan kummoista humuskerrosta ole. Maaperästä vain turvemaata voidaan pitää jonkinlaisena hiilivarastona, koska siellä hiili pysyy tuhansia vuosia. Fossiilisen hiilen päästöjen kompensointiin ei metsämaasta ole ja aikoinaan tehtiin iso virhe, kun se sellaiseksi arvottiin.
Tällä lähtökohdalla voidaan fossiilipäästöjä kompensoivaa hiilen sitoutumista katsoa tapahtuvan vain soilla, ja metsien hakkaamisella tai hakkaamatta jättämisellä ei ole pidemmällä aikavälillä juurikaan vaikutusta, kunhan metsä saatetaan kasvuun hakkuun jälkeen. Paitsi siltä kannalta, mikäli metsää hakkaamalla vähennetään fossiilisia päästöjä.
Turvepelto tuottaa ruokaa myös kuivuuden aikana. Globaalisti merkittävä ruoantuottaja on parhaillaan brutaalin hyökkäyssodan kohteena sellaisen tahon toimesta, jolla ei ole mitään moraalisia pidäkkeitä käyttää ruokaa vipuvartena vallan hankkimiseksi. Suomalainen turvepelto on osa maapallon ruokakoria, josta käytännössä kaikki saavat tarvitsemansa joko itse tuottamalla, tai sitten ostamalla muilta. Jos ruokakoria pienennetään, ruoan hinta nousee mikä tietää köyhimmille ongelmia.
Vaikka valtio onkin persaukinen, niin meillä kyllä riittää varallisuus ostaa ruokaa maailmanmarkkinoilta vaikka itse vesittäisimmekin peltomme, mutta kuinka vastuullista se olisi ja haluammeko ottaa nälkää pakenevan väestön vastaan?
Ajouran tamppailut loppui kelkan maton katkeamiseen, katsotaan kerkeääkö saamaan kelkkaa millä ajalla kuntoon. Lunta on kyllä tuolla aika vähän, ja uutta ei ennustusten mukaan ole juuri tulossa ihan kohtakaan, joten tamppailutarvekin on vähäistä. Harvennuksilla olisi kyllä enemmästä lumesta hyötyä, mutta kyllähän kuusikosta saa tavaraa uran havutukseen.
Metsästä saa pitkä-aikaisen, aidosti jotenkuten fossiilisia kompensoivan hiilinielun vain upottamalla korjatun puuston suohon tai vastaavaan paikkaan, jossa ne säilyvät hajoamatta tuhansia vuosia. Voin mielelläni myydä niin puuta, kuin suo-alaakin siihen tarkoitukseen, jos joku maksaa puusta saman, kuin teollisuus ja energiapuun ostajat. Epäilen, ettei ostajia juuri löydy.
Hiilitaselaskelmissa on aina otettava huomioon myös se, että eräänlainen hiilinielu metsästä tehty tuote on silloin, kun sillä korvataan fossiilista alkuperää oleva tuote. Tämä kannattaa huomioida myös silloin, kun vaatii hakkuiden rajoittamista ilmastoperusteilla.
Ellei Echon varaosien saatavuus ole ratkaisevasti huonontunut viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana, niin omat kokemukset ei kyllä niiden ongelmien puolesta puhu. Tämä uusin ei ole vielä osia kaipaillut, niin ei ole tuoretta kokemusta. Onhan siinä kyllä takuutakin vielä 3,5v jäljellä.
Oho, taas kävi kaapelivahinko Itämerellä. Onpas ollutkin huonoa tuuria viime aikoina.
Sähkökattiloista on hyvä muistaa se, että sähkökattila ei tuota energiaa, vaan muuttaa muualla tuotettua energiaa lämmöksi. Hyötysuhteeltaan sähkökattilalla tuotettu kaukolämpö ei ole sen kummempi suorasähköllä lämmitykseen verrattuna, pikemminkin huonompi lämmönsiirtoverkoston häviöiden takia. Suuressa määrin sähkökattiloihin perustuva kaukolämmöntuotanto on erittäin arka sähkön saatavuuden häiriöille, mikä pitäisi aina muistaa täällä tuholaisen naapurissa.
Mutta millä sitä lämpöä sitten tuotetaan, kun ei saa käyttää hiiltä, kaasua, öljyä, turvetta eikä kai kohta puutakaan?
Samasta syystä Metsähallitus tuskin tulee rajoittamaan hakkuitaan.