Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Koko aikuisikäni olen kuullut tanskalaisten valittavan, että Grönlanti on heille taloudellinen taakka. Nythän he pääsevät siitä vihdoin eroon, ja saavat lisäksi siitä jopa tuntuvan rahallisen korvauksen. Pelkkää teatteriahan Kööpenhaminassa nyt näytellään.
Aivan kuten ei taida Visakallokaan saada myydä naapurin puita omaan laskuun, niin Tanskakaan voi Grönlantia myydä, kun se sattuu kuulumaan grönlantilaisille.
Jaa, että grönlantilaisilta ei tarvitse kysyä yhtään mitään? Parempi ollakin kyselemättä, USA:n historia alkuperäiskansojen huomioimisessa ei ole yhtään Tanskan vastaavaa parempi. Grönlantilaisilla on siinä kaupassa vain menetettävänä autonomiansa.
Niillä on siellä oma parlamentti ja muu hallinto. Mitäs niiden kanssa pitäisi tehdä? Pistää lukkojen taakse?
Hyvin pärjäsi liittoutumatta myös Ruotsi, Sveitsi ja Itävalta, eikä nykyisin huonosti taida mennä Irlannillakaan.
Karttaa katsomalla selviää, ettei yksikään näistä ole venäjän eikä Kiinan rajanaapuri.
Niin näyttäisi kuuluvan Alaskakin. Grönlantilaiset itse ei halua kuulua mihinkään.
Eniten pientä valtiota auttaa, jos ei ole venäjän tai Kiinan rajanaapuri.
Intia ei ole puolustusasioissa merkittävä kumppani, mutta kauppasuhteita ja muuta yhteistyötä sen kanssa olisi syytä kehittää. Nyt siihen olisi hyvä paikkakin, kun diktaattori-ehdokas on päättänyt alkaa sitäkin kurittamaan tulleilla.
Pieni maa joutuu lähes aina valitsemaan isompien maiden välillä sen, minkä kanssa yrittää parhaiten pärjätä. Silloin kun vaihtoehtoina ovat Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat, minun valintani on Yhdysvallat.
Näinhän se on. Valitettavasti alkaa näyttämään siltä, ettei Yhdysvaltoihin pysty luottamaan. Jos yhtä parhaimmista liittolaisista uhkaillaan, niin paljonko voi luottaa mihinkään muihinkaan sitoumuksiin?
Kauppalehti: Jopa 50 autovalmistajaa saattaa mennä konkurssiin vuoden 2026 aikana. Ennustettu konkurssiaalto koskee Kiinaa, jossa on 109 rekisteröityä automerkkiä.
Kiina käy nyt samaa vaihetta läpi, kuin USA 100 vuotta sitten. Sielläkin oli julmettu määrä automerkkejä, jotka hävisi nopeaan tahtiin jo ennen sotia. Ulkomuistista Franklin, Marmon, Moon, Durant, Pierce-Arrow jne. Sotien jälkeen heilui viikate kunnolla toisen kerran, ja loput meni finanssikriisin myötä.
Yksi tila on kaksipalstainen, lampi jakaa kahteen osaan. Toisella puolella näkee vanhoista ilmakuvista, että sitä on ojitettu joskus 40-50 luvulla. Ja kyllähän sieltä tarpeeksi etsimällä vielä ojat löytyykin. Alkujaan ne on menneet suoraan lampeen, mutta nyt loppupäät on jo niin umpeen kasvaneet, ettei niitä oikein erotakaan. Joskus pohdin perkaamista, ja jos olisin tehnyt, niin loppupää olisi juurikin jätetty kaivamatta.
Toisella puoliskollakin oli ojitettu aikoinaan, näkyy vanhoissa ilmakuvissa, mutta se on umpeenkasvun myötä tulkittu noroksi ja omasta palstastakin lähti suoja-alueeksi pikkusiivu. Käytännössä siitä tuli jättöpuualue.
Kyllä kaksijaksoista tavoitellessa pitää se huomioida jo ennakkoraivauksissa.
Nyt alan ymmärtää paremmin jk:n autuutta. Siinä valitaan kasvatukseen vain kuivahkot kankaat, ja kaikki muu jätetään ”monimuotoisuudelle.” Toisaalta, eipä ajoura pahasti painunekaan niiden vähien puiden ajossa, mitä pidempään jk:ssa olevilta kuvioilta saa kerättyä, joten hieman pehmeämpikin alue toiminee.
ettei helvettiinkään pääse, kun siellä on kaikki paikat jo varattuna…mihin sitä sitten joutuu?
Erään laulun mukaan tuossa tilanteessa S**tana joutuu seisomaan (ja täällä nimen sensuroimaan, ettei jää filtteriin.)