Käyttäjän 140ärrä kirjoittamat vastaukset
-
Savon Voiman alueella, jos on kausisähkösopimus (niinkuin sähkölämmitteisessä talossa kannattaa olla) siirron hinta talvipäivänä on 6c/kWh kalliimpi, kuin yöllä. Siitä se suurin ero saadaan.
Metsälehdestäkö juuri luin että jk-metsään jätettiin 200 kuutiometriä puuta kasvamaan, eli ei sen ole pakko olla harveikko.
Mutta riittääkö tuollaisessa metsässä pohjakerroksessa valoa tukemaan luontaista taimettumista?
Kaikilla hakkuutavoilla on ainakin jonkinlainen vastineensa luonnonmetsien kehityksessä ja häiriödynamiikassa. Jk-metsän pienpuuston harvennuksen ymmärtää helposti: se vastaa itseharvenemista kuten jaksollisen alaharventaminenkin. Jk-metsän isojen puiden yläharvennus vastaa jotenkin luonnonmetsän pieniä häiriöitä (pienaukkodynamiikkaa) ts. metsikön vanhimpien puiden kuolemista – joskin luonnonmetsän puut elävät paljon vanhemmiksi.
Jk-metsässä isojen puiden poistuman mittakaava on ihan muuta, kuin luonnollinen itseharventuminen. Ei luonnonmetsä yleensä ole jk-metsän tapainen harveikko, kuin enintään sukkession alkuvaiheessa tai erityisen karuilla kasvupohjilla.
Venäläiset melko epeleitä. Lennelleet su-35 hävittäjillä naton tukikohtien ympärillä euroopassa eikä amerikkalaiset tutkat ole havainneet mitään, kun venäläisten elektroninen häivetekniikka on niin hyvää.
Ilmankos Ukrainan ja edes Kurskin alueen valtaaminen etenee heikosti, kun sotavoimat haahuilee ihan muualla, kuin itse pelipaikalla – vaikka Ukrainan armeija kuulemma yrittää koko ajan antautua.
Jos haluat että jk-metsässä kasvaa oikeat puut, lopeta sen halveeraus ja korjaa ensin asenteesi. Ei siinä sen kummempaa.
Tietyt puut siis eivät kasva, jos asenne on väärä? Enkä minä halveeraa, minä vain ihmettelen, miten jk:n lupaukset käytännössä voisivat toteutua, kun metsässä luonnostaan kasvutilasta kilpailee muutakin, kun kasvatettavia puita, tai puita ylipäänsäkään, ja toisaalta melkein kaikki Suomessa kasvatettavat puut sietävät varjostusta hyvin huonosti. Mitään luonnollista prosessiahan ei olekaan, jota jk-hakkuut jäljittelisivät, toisin kuin jaksollisessa. Ehkä sitten, kun jalot lehtipuut (menestyvät myös puolivarjossa) alkavat menestymään Suomessa, tulee jk:stakin paremmin lupauksiensa mukaisesti toimivaa?
Parhaiten jk näyttäisi tosiaankin kasvattavan lupauksia.
Kuinkahan tuollainen datakeskuksen hukkalämmön muuttaminen sähköenergiaksi tapahtuisi? Veden lämpötila jäähdytyksestä tullessa on kuitenkin vain kymmeniä asteita parhaimmillaankin.
Kun lämpöenergian tarve on suurin, on tuuli- ja aurinkoenergian saatavuus tyypillisesti matalimmillaan. Sen enempää datakeskus, kuin sähkökattilakaan ei ole energian tuottaja, vaan kuluttaja. Sähkön tuotantotarve ei näillä vähene vaan lisääntyy. Energiaa ei haluta tuottaa polttamalla, ja ydinvoima on hidasta rakentaa, kallista hankkia, ja edelleenkin poliittisesti hankalaa, ja tuontiin turvautuminen epävarma keino. Pitäisi saada munakas tehtyä rikkomatta munia.
Aprillipäivän uutisia? 🙂
Miten ihmeessä sinne jk-metsään saadaan kasvamaan niin paljon kasvatettavaa puuta, ettei tarvitse leppiä, hieksiä ja pihlajia raivaussahalla kaadella? Vai onko nekin nykyisin vain sitä arvopuuta?
Ei ihme, ettei todellisia tuloksia haluta jakaa, vaan jatketaan suun pieksämistä.
Niin, voisihan sitä rakentelija tehdä purilaatkin, ja vielä alle jääneistä tiheäsyisistä kuusista. Eihän siinä rengasta ole pakko olla.
Taimien kuljetukseen drooni olisi kyllä kammottavan kallis vielä nykyisillä hinnoilla. Pitäisi kuitenkin saada useampia laatikoita vietyä kerralla.
Tekeehän sitä vastaavan itse, jos on hitsauskone ja tarvittavaa taitoa. Minulla on, ja en silti täysin pois sulkisi tuon maksamista valmiista, kun omalla ajallakin on hintansa ja tarvikkeisiin menee jo toista sataa. Patentti tai ei, niin itselle saa tehdä, mutta ei kaupalliseen käyttöön. Kiinalaisista ruohonleikkurin peräkärreistä pyydetään ainakin puolta tuosta hinnasta, joten ei tuo kotimaiselle (?) tuotteelle mitenkään epätavallinen hinta ole, kun sama määrä rautaa taitaa molempiin mennä, tosin kiinalaisessa ohuempana.
Sen verran on kaksipyörisistä kokemusta, että tässä näen kyllä käyttöpotentiaalia siellä missä mönkijä olisi liian kallis. Omissa metsissä on toistaiseksi lavapakulla päässyt kaikkialle, minne taimia tarvitsee kuljetella.