Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>En kyllä ymmärrä miksi lehtotyypit on katsottu tarpeellisiksi luokitella puulajeittain.
Niin, jos nyt tarhapöllö jatkaa samaa ajatusta, niin tuo puulajeittain jaottelu taas puuttuu kokonaan kangasmetsien luontotyypeistä. Kokonaisuutena voi sanoa, että jaottelu ei ole lainkaan loogisesti toteutettu. Eikä jaottelun perusteita ole ainakaan omiin silmiini osunut. Silti nimenomaan tähän jaottelun tarkkuuteen perustuvaa lukua 76 % pidetään eniten esillä. Siksi mielestäni tuon luvun mediassa ääneen lausuva keisari riisuu samalla omat vaatteensa.
>Sitä juuri koetin tuoda esille, että nyt %-osuuksilla (uhanalaiset luontotyypit) harhautetaan , kun oikeammin pitäisi puhua pinta-alojen osuuksista (Pun.kirjassa).
Joo, en eri mieltä ollutkaan, vaan oikeastaan jatkoin samaa näkökulmaa. Ylipäänsä tuo luontotyyppien jaottelu tarkemmin ja tarkemmin JA sen jälkeen lukumäärien prosenttiosuuksien (kuuluisa 76 %) korostaminen korostaa ainoastaan esittäjän heikkoa osaamista ja keisarin vaatteettomuus pidetään piilossa.
Aivan oma asiansa sitten jälleen on se, miksi kangasmetsät jaotellaan kuten jaotellaan JA kriteerinä pidetään useiden kymmenien (monenko, ei kerrota) kuutioiden lahopuumäärää hehtaarilla.
Onko esimerkiksi ihan ihme, että nuoret kuivahkot kankaat ovat erittäin uhanalaisia, koska nuorella kuivahkolla kankaalla pitäisi olla useita kymmeniä kuutioita lahopuuta hehtaarilla, vaikka puuston täytyy olla nuorta. Suomen talousmetsistä ei siis monikaan hehtaari ihan nopeasti ole kuulumassa mihinkään luontotyyppiin, koska kriteerit. Itse kriteerikin kuitenkin leijuu ilmassa. Lahopuun määrälle ei esitetä tarkkaa raja-arvoa.
Eihän yhdestä kaupasta saa pääomabonusta lainkaan. Jos sinulla on esimerkiksi 100 k€ arvoinen päätehakkuuleimikko, se täytyy hajottaa vähintään kahteen osaan, joista ensimmäisellä ostetaan metsä1 -osuuksia normaalihinnalla ja toisellä puolikkaalla niitä saa 15 % alennuksella. Koska puut kuitenkin vaihtavat omistajaa (lonkalta heitettynä) 10 % alennuksella, on tuossa pelissä voittaja selvä jo ennen aloitusta. Ansa on lisäksi se, että millaisen tarjouksen mahdat saada niistä jälkmmäisen puolikkaan puista… riittääkö 10 % alennus…
”Luontotyypeistä harvinaisimmat lehdot joita on 1- 2% metsäalasta (= liki 50 % pun.kirjan luontotyyppien kokonaisuudesta, koska niitä on monia erilaisia) voisi suojella ja hoitaa niiden kuusettumista yläharvennuksilla , jos kasvavat jalopuita.”
Tämä taisi olla Puukin kynästä. Tästä(kin) on jo aiemmin keskusteltu. Luontotyyppien jaottelu on sinänsä ihan merkityksellistä niiden tuntemisen ym. kannalta, mutta… Niiden uhanalaisuudesta puhumisessa luontotyyppien lukumäärän prosenttiosuuden painottaminen on hölmöä ja erittäin tarkoitushakuista.
Noita lehtoluontotyyppejä (13 kpl) ovat siis seuraavat:
Lehmuslehdot VU
Pähkinälehdot VU
Tammilehdot VU
Saarnilehdot VU
Vaahteralehdot NT
Vuorijalavalehdot VU
Kynäjalavalehdot EN
Kuivat keskiravinteiset lehdot NT
Kuivat runsasravinteiset lehdot VU
Tuoreet keskiravinteiset lehdot VU
Tuoreet runsasravinteiset lehdot EN
Kosteat keskiravinteiset lehdot NT
Kosteat runsasravinteiset lehdot VUKangasmetsien luontotyypit jaetaan puolestaan 19 erilaiseen ja tässä jaossa käytetään apuna myös ikää (nuoret/varttuneet/vanhat). Ehdotankin, että tuo ikäjaottelu otetaan mukaan myös lehtojen jaotteluun, koska silloin lehdot voitaisiin jakaa seuraavasti:
Nuoret lehmuslehdot
Varttuneet lehmuslehdot
Vanhat lehmuslehdot
Nuoret pähkinälehdot
jneOttamalla puulajin (7 kpl) ja iän (nuori/varttunut/vanha) lisäksi mukaan myös ravinteisuus (keski/runsas) ja kosteus (kuiva/tuore/kostea) saataisiin lehdot jaettua kaikkiaan 126 eri luontotyyppiin. En ymmärrä miksi tätä ei ole jo tehty. Nykyisin tämä 1 % Suomen pinta-alasta on siis jaettu ainoastaan alussa mainittuihin 13 luontotyyppiin. Noista 126:sta luontotyypeistä olisi varmasti moni erittäin harvinainen. Ehkä se on tulevaisuutta. Saadaan jatkossakin lukumäärien prosenttiosuudet näyttämään entistä ikävämmiltä, vaikka kokonaisuutena tilanne paranisikin. Jatkuvaa uhkaa täytyy vaalia, koska muuten…
>Ei kannata siis soittaa suutaan asioista, joista ei mitään ymmärrä. Nolaa vaan itsensä.
Perkon tapauksessa vahinko on tapahtunut jo niin monta kertaa ettei hän välitä asiasta enää itsekään. Viestit ovat olleet hölmöä höpöttelyä ja suoraviivaista henkilökohtaista provosointia ja solvausta koko ajan. Mistään asiasta keskustelu ei ole onnistunut vielä yhdestäkään aiheesta kertaakaan. Teukan, kemeran ja petkeleen kanssa ovat samassa lokerossa.
Perko ei ole osannut kertoa edes metsänsä metsätyyppiä. Vaikka tämä metsäaiheinen palsta onkin, tänne ei ole pääsyvaatimuksia.
Hölynpölyä ja suunsoittoa maailmaan mahtuu.
Edit. Jos omassa metsässäsi ei vielä kääpää ole, niin olet poikkeuksellisessa tilanteessa. Melkein kiinnostaisi kysellä miten ja missä se on mahdollista, mutta koska keskustelut kanssasi ovat mahdottomia, en kysy. Vastaisit vaan lisää puuta ja heinää. Todennäköisesti et kääpää edes tunnista tai ainakaan tunnusta.
>Jatkuva tasaikäisen kohteen räpellys erilaisilla tekosyillä johtaa tuuli tuhoihin ja juurikäävän kasvatukseen. Selitykset vain muuttuu ja tulot pienenevät.
Otin teukan tekstin ihan talteen. Kovin on putlermaista tekstiä, jossa kaikki argumentit käännetään tutkittuun tietoon nähden päinvastoin. Tätä se sananvapaus tarkoittaa. Vastuu siirtyy lukijalle, koska kirjoittajalta se puuttuu.
Voin kyllä sanoa, että itsekin olisin käyttänyt tuossa tilanteessa etuosto-oikeutta ja sillä tavoin varmistanut, että tämä 50 m leveä ja 1,6 km pitkä kaistale ei suojeltuna haittaisi kohtuuttomasti tuulivoimapuiston rakentamista. Palstan katkaisee jo nyt tie, mutta jos uutta tietä tai johtolinjaa rakennetaan, (suojeltua) palstaa ei tarvitsisi välttämättä kiertää.
Jos kunnalla yhtään on pelisilmää, voimalaa lunastetulle palstalle ei tule, kiinteistö suojellaan projektin päätteeksi ja mahdollinen tälle kiinteistölle maksettava tuulivoimavuokra ohjataan suojeluun. Kunta saisi näin haluamansa (?) ja ymmärtääkseni myös alkuperäinen mo olisi tyytyväinen, koska metsä säilyy.
”Hallinto-oikeus saa nyt päätettäväkseen, onko Seppo Pudaksen metsäpalstan osalta kyse etuosto-oikeuslain mukaisesta kiinteistökaupasta, vaiko lahjasta, kuten Luonnonperintösäätiö valituksessaan katsoo.”
>Gla: Nyt saa juristit tutkia, onko lahjanluonteinen kauppa lahja vai kauppa.
Tästähän tässä on juridisesti kyse. Jos tällaisesta tosiaankaan ei löydy jo ennakkotapausta, asia ratkeaisi vasta kho:ssa. Sopiminen olisi helpompaa, koska ainakin näiden tietojen valossa se olisi mahdollista.
