Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Teukalla taitaa olla raskas elämä ja se on surullista se. Tuonkin itsestäänselvyyden olisi voinut yrittää kertoa neutraaliin sävyyn. Tieverkkohan on juuri se mikä tekee Suomesta metsätalousmaan.
>Miten se on syntynyt? Veikkaus, että, joskus n 80 vuotta sitten on tehty reipas harsintahakkuu, jossa on syntynyt aukkoja. Männyt ovat samanikäisiä ja ajalta tätä hakkuuta. Voivat olla 100-vuotiaita.
Timppa on varmasti oikeassa. 1940-luvun ilmakuvien mukaan koko Alavieskan Verkasalon alue näytti keskenään samanlaiselta melko harvapuustoiselta. Tällä kiinteistöllä ei ole tehty avohakkuita sen jälkeenkään, eli kyllä siellä hyvin vanhoja mäntyjä varmastikin on, myös yli 100-vuotiaita.
Tyypillisellä lööppijournalismityylillä oli juttu kirjoitettu.
Itse asiassa näyttää olevan amatöörit asialla. En väitä olevan ammattilainen itsekään, mutta miettikää nyt vähän:
Palsta ei (tietenkään) kelpaa Metsoon, koska on kovin nuorta puustoa. Omistaja haluaa suojella sen silti ja sitä päätöstä on kunnioitettava.
Alavieska hyväksyy huhtikuussa 2021 alueelle tulevan kaaavoitusaloitteen. Palsta on keskellä aluetta, johon suunnitellaan 20-30 turbiinia. Omistaja päätyy silti alihintaiseen kauppaan, vaikka tietää, että 1,6 km pitkä palsta on keskellä suunniteltua puistoaluetta, eikä pyydä kunnasta edes ennakkopäätöstä etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä. Jos kunta ei olisi tällaista antanut, olisi pitänyt lahjoittaa. Jutussa lööppityyliin (muka) oltiin tietoisia etuosto-oikeuden mahdollisuudesta, mutta edettiin ”hyvässä uskossa”. En usko tätä. Jos oltaisiin oltu tietoisia, peli olisi pelattu eri tavalla. Amatöörimäistä toimintaa on myös ostopuolella. Säätiön voisi sanoa jo vähitellen olevan kiinteistökaupan ammattilainen, mutta… ei edes tällaisista perusasioista varoiteta myyjää. Eipä ihme, että tarvitaan muutama juristi selvittämään sotkua.
>Perustuuko ohjeistus vaatimukseen jatkuvan kasvatuksen avohakkuuttomuudesta.
En puhuisi vaatimuksesta, vaan jatkuva kasvatus ihan määritellään avohakkuuttomana menetelmänä. Olen tätä koettanut sinulle toistaa. Et ehkä kovin paljoa lue metsäaiheisia tekstejä jatkuvasta kasvatuksestakaan.
>Jollain tavalla on aika kova päätös, ovatko edes ko. tutkijat avohakkuuta vastaan?
Jatkuvan kasvatuksen puolesta puhuvat tutkijat ovat luonnollisesti avohakkuuta vastaan, tai ainakin haluavat vähentää niitä. Osalla tutkijoita on mielestäni objektiivisuus kadonnut jo ajat sitten ja edetään enemmän ideologian mukaan. Ihmisiähän hekin ovat.
Tapion metsänhoidon suositusten laatijat eivät luonnollisestikaan ota kantaa puolesta tai vastaan, vaan esittelevät molempia menetelmiä ja antavat ohjeita erilaisiin tilanteisiin.
>mutta kuten jk:n määrittelyyn, myös juurikäävän torjunnassa on monilla vaikeuksia käsitteissä.
Mielestäni mitään jk-metsää tai jk-hakkuuta ei ole olemassakaan. Metsiä on rakenteeltaan tasaikäisiä, eri-ikäisiä, ylispuustoisia, kaksijaksoisia jne. Ei siis ole olemassa jatkuvan kasvatuksen metsiä. Hakkuita on avohakkuun lisäksi ainakin eri tavalla toteutettuja harvennuksia (kasvatushakkuita, joissa ei mm. uudistamisvelvoite laukea) ja ylispuiden poistoa. Ei ole varsinaista jk-hakkuuta, koska se on vain tietyillä painotuksilla tehty kasvatushakkuu.
Jatkuva kasvatus on menetelmä.
Eihän jaksollinen kasvatuskaan ole metsä tai hakkuu, vaan menetelmä sekin. Tässä mielessä olen Glan linjoilla, jos hän, kuten ymmärsin, tarkoitti tuossa edellä EU-määrittelyitä.
Muutenhan jatkuvan kasvatuksen käsite on tuottanut haastetta ainoastaan Jovainille. Hän haluaa välttämättä sekoittaa avohakkuun avohakkuuttomaan menetelmään.
Edit. Kirjoittamani on tietysti yksi tulkinta. Taitaisin itsekin kutsua jk-hakkuuksi sellaista harvennusta, millä pyritään eri-ikäisrakenteisuuteen tai pyritään ylläpitämään sitä.
>Joka kerta keskustelussa Puukin pakista tunki esille juurikääpä eri-ikäismetsän aiheuttamana.
Kehitystä on tapahtunut, koska tässä ei solvata ketään henkilökohtaisesti eikä mollata kaikkia eri tavalla ajattelevia yhdessä. Hyvä!
Tuo ”joka kerta keskustelussa” kuulostaa oudolta, koska en ole tällaista nähnyt kertaakaan. Olen kyllä toistuvasti nähnyt katkeruutta ja myös haasteita ymmärtää luettua tekstiä. Ehkä ne yhdessä tuottavat tällaisia ajatuksia.
Hupsista! Pieni hetki tästä ketjusta jäi huonolle seuraamiselle ja sieltä löytyi tällainen helmi:
>Jovain: Eikös jatkuva kasvatus ole metsälaissa ja metsänhoidon ohjeissa määritelty avohakkuuttomaksi. Pienaukoille ja poimitahakkuulle, ovat metsähoidon luokituksessa kasvatushakkuita, joihin ei sisälly uudistamisvelvoitetta. Eli jatkuva kasvatus on määritelty avohakkuuttomaksi
>Muodostuu väittely aiheesta tarpeettomaksi ja tuo vapaa kasvatus, mitä kaikkea pitääkään sisällään, on ihan hyvä ratkaisu.
Mikäs tässä enää olikaan ongelma?
Kun vielä varmistat metsälaista nuo kaksi käsitettä, niin eikö homma ole selvä.
”2) uudistushakkuulla puunkorjuuta, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi;
3) kasvatushakkuulla puunkorjuuta, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla;”>AJ: Sen verran pitää jatkuvapeitteisen menetelmän isiä (metsänhoitotieteen tohtorit Lähde, Laiho ja Norokorpi) kunnioittaa, että käytetään heidän määrittelemiään käsitteitä eli jatkuva kasvatus ei sisällä avohakkuuta. Lainsäätäjä lisäsi sitten metsälakiin käsitteen pienaukko.
>Jovain: Niinköhän AJ:n mainitsemat tohtorit ovat vaatineet pienaukon metsälakiin, epäilen.
Missä AJ väitti, että tohtorit ovat sitä vaatineet? Kannattaisikohan ryhtyä lukemaan viestit huolellisemmin.
Tuon pienaukon, uudistushakkuun ja kasvatushakkuun käsitteiden merkitykset saattaisivat nekin avautua, jos lukisit sen metsälain.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Edit. Miksi oikeastaan edes esität noihin käsitteisiin ja ”luokitteluun” liittyen mitään, kun et tiedä käsitteiden merkitystä eli syytä niiden olemassaololle? Lue se laki nyt.
…ja se kuusi pitäisi pitää pois eli kasvattaa puhtaana koivikkona loppuun asti. Se siis siitä erirakenteisuudesta ja samalla jatkuvuudesta. Tämähän nyt oli tuttua kaikille muille paitsi liian idealismin sokaisseille ja professori Pukkalalle. Hänelle tämän on oltava aivan vierasta, koska hänhän paheksuu blogissaan tietoista harhaanjohtamista.
