Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>heikon laadun vuoksi harvennuksissa poistettavia, tiheyttä lisääviä ja oksien karsiutumista avittavia puita.
Juuri eilen lueskelin eräästä tutkimuksesta, vai olisiko ollut lopputyö, että karkeasti puolet hieskoivun alla kasvaneista kuusista ovat melko kelvottomia. Oman viime viikkojen kokemuksen mukaan kelvollisia on selvästi alle puolet, mutta oma työmaa onkin ehkä äärimmäisen kelvoton: täysin itsekseen jätetty lounaisen Suomen omt. Tiheyttä on.
>käsitteissä on epäselvää
>Miksi sitoa avohakkuuttomaan, kun myös jaksottaisen jatketuilla kiertoajoilla päästään samaan (tuplat).
No eikö näytä olevan epäselvää? Kutsut jaksollisen kasvatuksen jatkamista jatkuvaksi kasvatukseksi. Tämä on varmaan jo viides huomautukseni asiasta.
Jatkuva kasvatus on avohakkuuton kasvatusmenetelmä. Piste. Käytä vaikka vapaan kasvatuksen käsitettä, jos pidät avohakkuun vaihtoehtonasi.
>Ratkaisu jää metsälakiin ja metsänhoidon ohjeisiin
Niin. Oliko näistä kahdesta jompi kumpi tai molemmat jo luettu: metsälaki ja Tapion metsänhoidon suositukset?
Epäilen vahvasti , että ei. Miksi tuot esille sellaisia asioita, joihin et ole lainkaan itse perehtynyt? Eikö se näyttäydy vähän… hassuna?
Tuttua on tosiaan se, että esitetään ehdottomia mielipiteitä ottamatta selvää edes alkeista. Ihan asiallisesti kysyin ja välittömästi ollaan neljällä takajalalla hernepelto nenässä. Yrittäisit edes.
Taitaa vaan olla vaikeaa myöntää, että laki ei vaadi jättämään edes säästöpuita ja niitä jätetään silti. Se apulantaräkäpetäjäporukka niitä jättää. Sama porukka teettää tekopökkelöitä ja jotkut jopa tekevät niitä moottorisaha kädessään. Risuparta se vaan valittaa ja solvaa. Perussetti.
>Onko jättöpuita vieläkään jätetty lain edellyttämä määrä?
Kerrotko mitä lakia nyt tarkoitat? Metsälaissa ei puhuta jättöpuista eikä säästöpuistakaan.
Ok, minä puolestani keskityn tuohon sanaan ”mahdollisena”. Kyllähän metsää puustoisena voidaan pitää. On siitä näyttöä esimerkiksi vanhoista ilmakuvista viime vuosisadan alkupuolelta. Puita on ja peitteistä metsää. Puita ei vaan ole kovin paljon. Jovainin jk-määrittelyitä en oikeastaan halua kuulla. Hänellä on käsitteille ihan omat merkitykset ja se pelkästään sekoittaa keskustelua.
>Onko tämä nyt esimerkki, mitä jatkuva kasvatus on ja miten sillä tehdään rahaa?
Näin minä ymmärsin ja jäin harmittelemaan RR:n puolesta, kun hän nyt niin vastentahtoisesti metsää enää omistaa. Moni asia on ollut vaikeaa, tuotto sakkaa, kuviot pirstaloituvat ja hikoilu taimilaatikon kanssa harmittaa. Jotkut hikoilevat ihan sisätiloissa raudan ääressä eivätkä silti osaa harmistua.
Toivon, että oikeasti tilanne ei ole näin alakuloinen, vaan palstalle olisi vaan piirtynyt virheellisen negatiivinen kuva. Sitä kuvaa vaan on vaikea muodostaa mistään muusta kuin tänne kirjoitetuista viesteistä.
>mutta ei voi käsittää, jos on selvä näyttö vaihtoehtoisesta, sitä vaan ei pidetä mahdollisena.
Nämä oudot väitteet toistuvat säännöllisesti. Kerro nyt mikä nimimerkki täällä ei ole pitänyt jatkuvaa kasvatusta mahdollisena? Edes mehtäukko, Timppa tai Visa ei ole väittänyt näin, vaikka ovat ehkä tiukimmasta päästä mielipiteessään. Minäkin olen vahvasti puoltanut jk-menetelmää suojakaistoille, taajamametsiin, kuntien omistamille lähiöiden ulkoilualueille ja lisäksi sellaisten metsiin, jotka eivät muuten sahanterää metsäänsä päästäisi.
>Kysyin vain sitä miten rotutaimi tuottaa 25 ssä vuodessa.
>No, ei tarvii vastata kun tiietään molemmat ” tulos”
Vastaan kuitenkin: Noin 200 %. Ei se ole huono riskien vähäisyyteen nähden.
Vastakysymys Perkolle: Jos 25 vuodessa tuotto on 200 %, kuinka suuri on vuotuinen tuotto?
>Pystysitkö Siirtymään ns laskentatoimen puolelle ja sieltä tulis metsänomistajan näkökulmasta kannattavia laskelmia?
Pystytkö miettimään millainen tutkimus, aineisto, laskelma tai mikään muukaan sinut vakuuttaisi? Voi olla ettei mikään. Näinhän se on kaikessa sijoittamisessa. Osaa ihmisistä ei vakuuta mikään, vaan he näkevät riskin aina liian suurena.
Kysyit, että ”Mistähän nämä A.Jalkasen kasvuluvut ovat peräisin”. Ne olivat peräisin siitä Ylen jutusta. Jos halusit tietää jotain muuta, sitä kannattaa kysyä.
Muita kysymyksiä en aloituksestasi löydä.