Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>pääasiassa lehtipuuston valloittamia metsäalueita. Joissa on kuitenkin nouseva erirakenteinen kuusikko ja voi olla muutakin säästettävää nuorta metsää. Näille vaihtoehto on avohakkuu ja metsänviljely, eli tamppaus jälkitöineen.
Onko joku oikeasti ehdottanut lehtipuuvaltaiselle kuusialikasvoksiselle hoitamattomalle kuviolle avohakkuuta, vai esitätkö tuon vain itse keksittynä esimerkkinä omaa ideologiaa tukemaan? Eihän tietenkään avohakkuuta tuollaisessa tehdä, vaan puille annetaan tilaa ja metsää kasvatetaan todennäköisesti kaksijaksoisena. Se ei kuitenkaan tarkoita myöskään jatkuvaa kasvatusta. Eikä tällä kaikella ole mitään tekemistä näiden kahden menetelmän kannattavuuserojen suhteen. Siksikään, koska olemme tukevasti jaksollisen menetelmän puolella koko ajan. Yritä nyt sitten keskustella jostain asiasta, kun asia karkaa aina kuin saippua.
>Meillä oli yksi vastaus, kuinka metsiä hoidetaan. Kysymykseen, johon ei ole yhtä vastausta. Vaikuttavia tekijöitä on vaikka minkälaisia, eikä tulevaisuuttakaan tunneta. Miksi siis tavoitella yhtä vastausta.
Minua saa valistaa siitä mikä tämä aiemmin ollut ”yksi vastaus” oli? Vaihtoehtoina on ollut RR:n männiköissäkin erilaiset maanmuokkaukset ja joko istutus, kylvö tai luontainen uudistaminen. Kylvössä joko itse toteutettu tai konekylvö joko äestettyyn, laikutettuun tai mätästettyyn. Syntyneen taimikon voi perata, jos haluaa missä pituudessa haluaa. Voi jättää energiamäntyasentoon, jos kasvuvoima sallii. Taimikon myöhempi harvennus haluamaansa tiheyteen ja sitten enskan ajoitus… Varttuneessa taas voi alaharvennuksen sijasta tehdä kevyitä yläharvennuksia, jos lisävaltapuut ovat ok ja metsä hyvässä kunnossa. Harvennusten tiheys ja voimakkuus ovat taas mo:n päätettävissä. Lannoitetaanko? Millä? Tehdäänkö lopuksi päätehakkuuta, vai kasvatetaanko edelleen? Lisäksi oletan tässä, että Sinun lämpösumma-alueella ei koivu/kuusi pääsääntöisesti ole vaihtoehtoja. Nekin varmaan etelämpänä ovat menneet sillä samalla ”yhdellä vastauksella”? Olisi kiva kuulla tarkemmin, miten?
Toki todennäköisesti yksi vastaus on tarjolla, jos mo keskittyy allekirjoittamaan valtakirjan ja odottaa… Käy sitten ehkä lopuksi katsomassa miten kävi. Onko vika silloin laissa?
Nykyisin uuden lain kanssa saa tehdä avohakkuun myös muille kuin 04-kuvioille, mutta tuskin tarkoitit tätä? Voit tehdä myös 0,3 ha pienaukkoja ilman uudistamisvelvoitetta. Tämäkö se oli, joka lukuisten eri vastausten pankin räjäytti? Tuskinpa. Selitätkö vähän tarkemmin, koska muuten kommentistasi jää vain vähän katkera sävy. Haluaisin ymmärtää.
>joilla kasvuisia puita/ha on paljon eli jk metsät.
Meniköhän tämä nyt täysin väärin päin? Jaksollinen kasvatus optimoi (jk-professorienkin mukaan) puun tuotantoa. Jatkuvassa kasvatuksessa kasvatusasento hakataan alemmas ja optimoidaan harvempien runkojen arvokasvua ja mahdollistetaan uusien taimien syntyä.
Edit. Tahvosenkin toteama optimi ppa 5-6 jatkuvassa kasvatuksessa on harva.
>Alikasvostaimien kasvusta on myös tutkimuksia olemassa.
Tästä löytyy iltalukemiseksi P.Niemistöltä muutama tutkimus, mutta tuo ”<span class=”article_list_item_title”>Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoksen kehitykseen</span>…” on se mitä itse olen alikasvoksista lukaissut. Kuten yleensäkin, pelkän tiivistelmän lukaisemalla pääsee jo oleellisesta jyvälle.
>Epäilen että edes puuttuu
Kyllä se puuttuu. Se on ihan varma. Melko monta jatkuvan kasvatuksen tekstiä olen lukenut ja raivaussahan käyttö on menetelmästä puuttunut. Siksi tuohon huomiota kiinnitinkin, kun Pukkalan Arvometsä-tekstissä kerrottiin kuusialikasvoksen osittaisen tuhoutumisen ”vähentävän raivaussahan käyttöä”. On kuitenkin totta, että tuon blogissa olevan laskelmankin suurin ongelma on ehdottomasti 15 vuoden välein toistuva hakkuu, vaikka Pukkala itse kertoo jättävänsä pohjapinta-alaksi 20 tai ylikin. Uusia taimia ei takuulla synny tuolla tiheydellä kuin männyn ja koivun alle. Jatkuvuus on siis katkolla, mutta riittävän kaukana.
Taisi olla teukka, joka jossain välissä korosti päätehakkuun ajankohtaa ja puun hintaa sillä hetkellä. Hän oli tässä hyvin oikeassa. Pukkalan blogilaskelmassa on hehtaarin keskisuomalaiselle päätehakkuulle arvioitu noin 13500 euron tulo. Viime vuoden omassa kaupassa hätyytellään muutamilla parhailla hehtaareilla 25000 euron rajaa (hakkuutähteet luonnollisesti mukaan laskettuna), mikä on Väli-Suomen lämpösumman alueella jo hieman harvinaisempaa. Hakkuuta ei ole vielä tehty, joten lahopinonkin koosta asia tietenkin riippuu.
