Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Tuet myös päivähoitoa. Onko sinulla pieniä lapsia? Onko sekin kommunismia?
>Metsätalouden tuotto lienee n.50-200 €/ha/v
Tarkoitat tässä tuottoa metsänomistajalle? Miten se tähän liittyi?
>yhteiskunta verottaa ylimääräistä kemerojen ja hallinnon verran
Minun pääomatulojen veroprosentti on 30/34 %. Onko sinun yli 100 %? Minulle jää kemeroista noin 70 %. Minne sinun vastaava menee? Se, että mo:lle jää edes jotain, riittää osalle ihmisistä syyksi toteuttaa valtion toivoma toimenpide. Se riittää. Omaan toimintaani kemerat eivät vaikuta. Entä sinun?
>Kemera rajoittaa maanomistajan oikeutta omaan metsäänsä
Miten? En koe, että vapaaehtoinen palkkiojärjestelmä rajoittaisi mitään. Vähän sama kuin kaupassa valittaisit, että nyt on liian montaa sorttia maitoa, olen rajoitettu. Voit vaikka jättää maidot kauppaan.
Edit. Mitähän ”hallintoa” tarkoitat? En ole ainakaan vielä tarvinnut kenenkään apua kemeroihin liittyen.
>Ennen aikaan, kun vielä peitteistä metsänhoitoa harjoitettiin, avohakkuilla tai avohakkuukiellolla metsänhoitoa ei rajoitettu eikä peloteltu. Metsänhoito oli muutenkin erilaista siihen aikaan. Myös alusmetsä hoidettiin ja se tehtiin hakkuun jälkeen.
Mille vuosikymmenelle Jovain haluaisi palata? Oletko huomannut miten Suomen elintaso on noussut? Miksiköhän?
Edit. Kokeneemmilta haluaisin kysyä, että miten ”ennen aikaan” on alusmetsä hoidettu hakkuun jälkeen? Tämä oli itselle vierasta.
Tämä nyt on kuin tunkiota sekoittaisi, mutta… Kemeraa on monenlaista. Mikäs niistä tarkkaan ottaen teukkaa närästää? Vai ihan vaan kaikki ja lisäksi kepu?
Kemera on yhteiskunnan tarjoama raha mo:lle, jotta yhteiskunta saisi suuremmat tulot mo:n hehtaarista. Onko teukalle vieras asia, että yhteiskunta hyötyy huomattavasti enemmän hoidetusta taimikosta kuin hoitamattomasta? Pienet kemeraropposet ovat halpa kannuste, jotta valtio pääsee tavoitteeseensa. Ihminen on niin tomppeli, että jos ei itse hyödy toimenpiteestä ihan just heti, se jää helposti tekemättä.
Yhteiskunnan tarjoamilla tuilla on tarkoitus ohjata toimintaa. Miksi esimerkiksi luulet, että kirjastopalvelut ovat ilmaisia, päivähoito on niin halpaa, lääkärillä käynti ei maksa juuri mitään ja kaikkea lemmunpskaa ei voi levittää samalle joenrantarinnehehtaarille? Nämä ovat todennäköisesti liian vaikeita asioita pureskeltavaksi. Heitä vaan joku perusteukkavastaus. Teukka katselee vaan rajan taakse miltä homma näyttää ilman tällaista. Katkeruus sumentaa ajatuksen.
Tarkoitat varmaan tämänpäiväistä Ylen juttua:
>miten metsä uudistuu jos sille ei tehdä mitään
Eikö tämä ole jo melkoisen hyvin tunnettua? Luonnontilassa nopeakasvuiset pioneerit aloittavat ja vuosikymmenten kuluessa kuusi ottaa vähitellen vallan. Kuusikko sitten puolestaan uudistuu hitaasti tai ei juuri ollenkaan ilman ulkoisia häiriöitä.
En tiedä ajattelemmeko nyt samaa kannattavuutta. Tuolla käsitteellä ja nykyarvon laskemisella (käyttäen jotain korkokantaa) haetaan nimenomaan korkeaa suhteellista kannattavuutta. Se on eri asia kuin tietyn pinta-alan korkein euromääräinen tuotto. Olenkin jo aiemmin kirjoittanut, että maksimaaliseen suhteelliseen kannattavuuteen ei kannata pyrkiä ellei sitä puusta saatua pääomaa siirrä nopeasti uusiin hehtaareihin. Vain tietyssä pinta-alassa pitäytyvä haluaa yleensä maksimoida euromääräistä tuottoa. Tässä saattaa olla se ero metsärahaston ja yksityisen mo:n arvomaailmassa.
>Laskin että männyn siemenpuuston ppa olisi luokkaa 5 – 10, olenko oikeassa suuruusluokassa?
Mielestäni olet hyvinkin. Itse laskin, että jos rkläpimitaltaan 18 cm kokoisia kuusia on säteeltään 9 m koealalla 4 kpl, ollaan pohjapinta-alassa 4. Tämä tiheys tarkoittaa hehtaarikohtaisena runkolukuna tämänkokoisilla puilla 157 kpl/ha.
>Onko alueen puuntuotantokyky täyskäytössä vai vajaakäytössä?
No eihän alueen puuntuotantokyky ainakaan männikön osalta ole tuossa edes puoliteholla. Se on kuitenkin eri asia kuin kannattavuus. Kannattavuus on parhaimmillaan silloin, kun sidottu pääoma on alhainen ja arvokasvu maksimissa. Puut täytyy olla riittävän etäällä toisistaan ja järeytyä niin nopeasti kuin mahdollista. Tästä on ennenkin hieman keskusteltu. Kannattaa kuitenkin huomata, että mallinnusten kuusikot eivät tästäkään huolimatta heinity, lisää tainta tulee tasaisesti ja hakkuisiin riittää hienosti havumattoa. Männiköissä puolestaan tukin laatu on edelleen kohdallaan PPA nelosesta huolimatta. Melkoisen irrallaan todellisuudesta on tämä kokonaisuus, mutta mallinnuspöydällähän se syntynyt onkin.
Toisessa Pukkalan tutkimuksessa taas otettiin kantaa mustikkasadon määrään kuusikoissa. Todettiin, että mustikka viihtyy parhaiten noin välillä PPA15-20. Ihan mutulla on helppo olla samaa mieltä. Tämän tekstin mukaan ”optimaalisessa erirakenteiskasvatuksessa pohjapinta-ala on suurimman osan ajasta tällä välillä”. Ehkä tässä ei sitten ole kyse taloudellisesta optimaalisuudesta, vaan jostain muusta. Mutta ei siis ihme, jos vähän metsäasioista ymmärtäväkään ei oikein tiedä mistä suunnasta milloinkin tuulee. Ainoa logiikka on se, että jaksollinen kasvatus ratkaisee ihan kaiken kannattavuudesta hiilinieluun ja mustikasta hömötiaisten kautta monimuotoisuuteen. En nyt vain saa kiinni yksityiskohdista miten se tapahtuu.
