Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>kaikesta neuvonnasta ja tutkimuksista pitää tai pitäisi osata ottaa se hyvä ja oikea
Aivan ehdottomasti RR:n kanssa tästä samaa mieltä. Osan ”tuloksista” voikin jättää suuremman osan pois kuin toisten. Kaikki ne ovat kuitenkin lukemisen arvoisia ja mitä paremmin itse tutkimusmenetelmä on kuvattu (pitäisi olla aina) sitä parempi.
Jatkan nyt vielä tuosta Pukkalan blogitekstistä (https://arvometsa.fi/jatkuva-kasvatus-kannattaa-aina/). Siinä on kritisoitu Paavo Puuntuottajan blogitekstiä ja päädytty virkkeeseen ”Ymmärryksen puute on anteeksiannettavaa, harhaanjohtaminen ei”. Kumpaakohan se on metsäalan professorin kohdalla, kun kannattavuusvertailussa on keskisuomalaisen MT-kuusikon jaksollisen kasvatuksen ensiharvennus 45 v kohdalla ja päätehakkuu 75 ikäisenä. Ihan kahden minuutin Motti-ohjelman käytöllä sain jyväskyläläisen MT-kuusikon ensiharvennuksen suositelluksi ajankohdaksi 33 v ja päätehakkuu 61 ikäisenä. Pukkala tietää erinomaisen hyvin miten rajusti kiertoajan pidentäminen heikentää tuoton nykyarvoa. Hän on itse tutkinut aihetta. Tämä siis tuskin on ”ymmärryksen puutetta”.
>on se siellä Pukkalan vertailussa.
Tässä nyt avuksi Jovainille ja muillekin yksi Pukkalan vertailu (Arvometsä -blogi, 2014):
Ympyröin jaksollisen puolelta varhaisperkauksen ja taimikonhoidon. Ennakkoraivausta ei tässä ehkä ole.
Noin helppoa se on heitellä samankorkuisia tulopylväitä jaksolliseen kasvatukseen tästä hetkestä ikuisuuteen.
Tahvosen vanhemmista dioista löysin arvokettusmaista kritiikkiä lakirajojen liian korkeaa tasoa kohtaa. Tahvosen dian mukaan kannattavuuden kannalta optimaalinen pohjapinta-ala hakkuun jälkeen olisi Pukkalan&co tutkimuksen mukaan MT-kuusikossa 4-9. Etelä-Suomessa 4 m2, Pohjois-Suomessa 9 m2 ja Väli-Suomessa siltä väliltä. Tahvosen itsensä mielestä tuo haitari olisi 5-6 m2. Ymmärrän toki ajatuksen, että korkokannan noustessa sidottu pääoma on pakko pitää matalana. Kaivoin tuon Pukkalan (&Lähde&Laiho) tutkimuksen vuodelta 2010 käsiin ja totta se oli. Voisi siis kysyä Pukkalalta nyt, että miksi hän nykyisin jättää harvennuksen jälkeiseksi pohjapinta-alaksi 20 m2, vaikka optimaalinen olisi alle puolet siitä. Vastauksen pystyy tietysti päättelemään jo ennakolta. Kuka palstalaisista on nähnyt Etelä-Suomessa harvennuksen jälkeisen kuusikon, jossa PPA on 4?
Edit. Tuo tutkimus löytyy netin syövereistä nimellä ”Optimizing the structure and management of uneven-sized stands of Finland” ja vain summaryn tavaaminen riittää tuon tärkeimmän poimimiseksi. Saa toki lukea pidemmällekin.
Edit2. Tuo sama haitari 4-9 oli männylle. Tahvosen mänty-optimia en kaivanut esiin. Miten RR on, onko pohjoisempana männikön PPA harvennuksen jälkeen enintään 9 vai mennäänkö vähän vähemmän optimilla? Eikö tunnu hieman ”rajulta”?
>tarkoitatko Jovain alikasvoksen harventamista?
Näin ymmärsin.
>on se siellä Pukkalan vertailussa.
Voitko tarkentaa mistä Pukkalan kustannusvertailusta olet löytänyt raivaussahan käyttöä?
Edit. Tällä hetkellä olen siinä käsityksessä, että ”Jovainin jk” on ennemmin Pukkalan kutsumaa vapaata kasvatusta. Siinä lähdetään avohakkuusta alkaen pyrkimään erirakenteisuuteen ja yhden valopuiden kierron kautta päädytään kuusikkoon, joka sitten joidenkin harvennusten jälkeen avohakataan. Harvennuksen jälkeen leimikko kierretään raivaussahan kanssa ja tehdään puunvalintaa. Saa oikaista, jos olen ymmärtänyt väärin.
>Tälläkin hetkellä on menossa vapaan kasvatuksen hakkuu ja raivaus tulee tehtäväksi hakkuun jälkeen.
>Kannattaako väitellä raivaustarpeesta, jos tarvetta ei ole
No tänäänkö sitä tarvetta ei enää ole? Eihän jaksollisessakaan aina koko kolmikkoa (vh, th, ennakkor) tarvita, mutta kaikki kolme ovat kustannusvertailussa mukana.
>On aivan turha väittää, että Pukkalan malleissa tuotto ja kustannusvertailu olisi jätetty jollain tavalla puutteelliseksi.
Oliko sitä nyt turha väittää vai ei? Löysitkö raivaussahan käytön Pukkalan kustannusvertailusta?
>Metsälehti Kustannus näkyy julkaisseen kirjan nimeltään Metsäsijoittajan kirja
Ensimmäinen painos löytyy hyllystä. Ostopäätös oli helppo tehdä, koska halusin saada summa-arvomenetelmässä käytetyt taulukkoarvot ja tuossa opuksessa ne tuli mukana. Itse kirjakin on sisällöltään ihan hintansa arvoinen. Siinä mainittiin mm. itsekin huomaamani virhe joissain tila-arvioissa, kun jonkun kuvion puuston arvossa käytetään huomattavaa kerrointa, vaikka kuviota ei olisi vielä harvennettu ja puuston määrä on siksi suuri ja sisältää tukkiakin.
>Kiistaton tosiasia on, että iso uudistamisinvestointi on ongelmallinen.
>Kylvämällä, käytännössä lähes verovähennyskustannuksella.
>Minä kasvatan männiköitäni periaatteessa jaksollisesti
Melkoisesti olet silti keskustelua saanut aikaan menetelmästä, jota et itse käytä. Joskus kerroit, että etelämpänäkin olisi jotain… Onko istuttamiskustannus ihan vieras?
>arvostan tavattomasti Pukkalan näkemyksiä käytännön taloudellisista tosiasioista
Minäkin arvostan Pukkalan näkemyksiä ja tekstejä. Niitä joutuu vaan lukemaan suodattimen kanssa, jos haluaa suodattaa mainostamisen pois.
Edit. Arvostus tulee siitä, että teksteissä on paljon tietoa ja erilaisia näkemyksiä. Yhtään virkettä en osta pureskelematta, mutta ei se tekstistä surkeaa tee. Erinomaista markkinointityöskentelyä, kerrassaan erinomaista!
>Se hyvä puoli maailmantilantessa tosiaan on, että yhä vähemmän on tilaa haihattelulle, johon vielä viime vuonna tuntui olevan varaa.
Näin. Aivan kuin omasta kynästä. Olen juuri samoilla sanoilla hokenut lähipiirille, että Suomella on tällä hetkellä varaa nykyiselle jatkuvan kasvatuksen keskustelulle. Se vara on syntynyt jaksollisella kasvatuksella. Jaksollisen kasvatuksen harvoiksi eduiksi voi lukea sen, että hakkuukoneet saattavat tämän menetelmän ansiosta päästä myös sellaisille kuvioille, joihin muuten ei olisi asiaa. Vapaus valita on hyvä asia, mutta valitsijan vastuu seuraa aina perässä.
>Kuusi-mäntysekametsän käyttöalue olisi mustikkatyyppi ja rehevämmän pään puolukkatyyppi
Sellaista VT&MT tilkkutäkkiä on tuo oma alue. Vieressä on noin neljän hehtaarin kokoinen 15 v kuusentaimikko, josta reilu puoli hehtaaria juroo ja juroo ja luulisin männyn olevan siinä paljon parempi.
