Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>onko varma että jk-metsään jätetyn puuston arvokasvu on suurempi kuin avohakkuusta saadun suuremman rahasumman tuotto jossain toisaalla?
Kysymys ei ole mielestäni oikea. Harvennustyyppisiä hakkuita tekemällä on kyse metsäsijoituksen hoitamisesta. Ei siinä mietitä muiden sijoitusinstrumenttien mahdollisia tuottoja. Onhan rahavarat mahdollista vaikka tuplata päivittäin (kuten esimerkiksi eilen ostamalla aamulla johdannaisia kuopasta), mutta tällöin on kyse aivan erilaisesta riskistä eikä enää varsinaisesta pitkäjänteisestä sijoittamisesta lainkaan. Kun on valittu sijoitusmuoto, sitä harjoitetaan pitkäjänteisesti kunnes päätetään tehdä isompia muutoksia kuten esimerkiksi kiinteistöjen myyntejä.
>Enkä ihmettele jos ottaa joitain pattiin myyjän saama rahakasa.
Miksi ihmeessä ottaisi pattiin? Puunmyyntitulo on tällä alalla melkolailla normaalia. Perko osaa varmaan kertoa miten noiden 100 vuotiaiden petäjien myyminen liittyy mihinkään kasvatusmenetelmään? Sen paremmin jaksolliseen kuin jatkuvaankaan.
>On niin harva kertonut tai kuvannut omia jk:n toteutuksiaan
Jovain on kertonut omia tekemisiään, mutta entä Perko sinä? Jopa palstasi metsätyyppi on pysynyt visusti salassa.
>Eivätköhän sovellu vielä hyvin edelleen kasvatettavaksi.
Onko joku väittänyt muuta? Onko jokin syy siihen, että lähes jokaisen viestisi jälkeen tulee tunne, että et ole lukenutkaan edellistä? Suosittelen nyt vaikka tämän viikon ajan perehtymään kirjallisuudessa esiintyviin jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen kannattavuusvertailuihin. Jos löytyy sellainen, missä jatkuvassa kasvatuksessa käytetään raivaussahaa (kustannus mukana vertailussa), olen enemmän kuin kiinnostunut.
Viime keväänä vajaat 3 ha sekamenetelmää niin, että 1200 kuusentainta ja väleihin männynkylvoä. Alueen keskellä noin 1 ha VT-kuvio pelkkää kylvöä. Toisella reunalla peltoa ja toisella nuorta männikköä ja varttunutta kuusta. Luontaista täydennystä varmaan tulee jonkin verran. Kylvö meni osittain kesäkuun alkuun omien kiireiden vuoksi ja kesäkin oli kuiva, joten… Ajatus on kierrellä aluetta vielä uudelleen siemenpullon kanssa.
On muuten nyt mahdollisuus tehdä oma pieni kenttäkoe Argrow-ravinteesta. Pääosa kuusentaimista sai aminohappolisän, mutta pari viereistä kuviota ei. Ensimmäisten vuosien pituuskasvu ja mahdollinen niiden ero kiinnostaa.
>Jos Pukkalan ajatukset nostaa verenpainettasi aegolius, niin älä lue niitä.
Ai, sekö on ratkaisusi? Eikö tällä hetkellä tuolla vähän isommissa asioissa näe hyvin mihin kriittisyyden puute ja silmien sulkeminen johtaa? Olisin toivonut, että kumoaisit perusteluitani.
Edit. Eikö ole vain hyvä, että mahdolliset huomatut virheet pyritään korjaamaan tai ainakin niihin puututaan?
Edit2. Tuo Sinulle heittämäni ”PPA 20 hakkuun jälkeen” on siis Pukkalan tekstiä. Uskon meidän molempien ymmärtävän, että eteläisessä Suomessa uudistamisen kustannukset eivät ole niin suuri osa kiertoajan tuotoista kuin pohjoisempana. Olen myös ymmärtänyt, että mielipiteesi saattavat edustaa alhaisempien lämpösummien alueita, mutta jostain syystä siitä emme keskustele, vaan jatkat kustannuksen korostamista sijainnista riippumatta.
>Tarkoituksella sotket, Onhan tuolla edellä pitkä luettelo jaksottaisen kustannuksia, joita jatkuvassa kasvatuksessa ei ole.
Sotken mitä? Missä on jokin luettelo? Mitä niistä jatkuvassa kasvatuksessa ei ole? Raivaussahatyötäkäänkö? Juurihan sitä piti olla. Sekä Sinun että RR:n mielestä. Vertailuista se puuttuu. Puuttuuko teidän mielestä?
Voisin vastaavasti RR:ltä kysyä, että onko Sinulla harvennuksen jälkeen PPA 20?
Arvaan, että ei ihan ole. Miksi asian ymmärtämisen yrittäminen pitää lopettaa ja lähteä provosoimaan? Kritisoit sitä, että kritisoin Pukkalaa? Luen kriittisesti hänen yrityksensä mainoksia. Mielestäni myös perustelen. Puuttuisitko ennemmin perusteluihin, niin voitaisiin niistä keskustella?
>Aegolius tuskailee epäkelpojen puiden poistolla, kun niitä ei saa jk:n metsistä poistaa. Kuka sen on kieltänyt?
Keskustelua helpottaa, jos edes yritetään ymmärtää mitä tarkoitetaan. Vai mitä RR? Enkö jo useaan kertaan ole kirjoittanut, että raivaussahatyö puuttuu jatkuvan kasvatuksen menetelmän kustannuksista kaikissa tuntemissani vertailuissa. Minulle saa antaa lainauksen tai kirjallisuusviittauksen, jos aihetta on.
Et ymmärtänyt? Näytä minulle sen kustannus jostain jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen kustannusvertailusta jk:n sarakkeesta. Tähän saakka jaksollisen puolelta löytyy raivaussahatyönä tehtävät varhaisperkaus, taimikonhoito ja ennakkoraivaus. Jaksollisen kasvatuksen sarakkeista ei näitä löydy ja uudistamiskustannukset puuttuvat (luonnollisesti) myös. Ei siis maanmuokkausta, ei istutusta, ei kylvöä, ei raivaussahan käyttöä.
Toki voit Jovain tässä suoraan kertoa mielipiteesi siitä, onko tuolla yllä kuvaamallani tavalla tehty kustannusvertailu oikein tehty?
