Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
En taida ihan uskoa sinua. Arvaan, että ajattelet vain kassavirtaa ja lasket tappioksi hankintakuluja. Onhan se totta, että metsätaloudessa helposti varallisuus lisääntyy, mutta leivän päällä se ei ensimmäisen 15 vuoden aikana näy. Eikä näy pidempäänkään, jos hehtaareja hankkii enemmän ja enemmän.
Homma toimii ihan ok kunhan päätulo elämiseen tulee muualta. Harva meistä päätoimiseksi mo:ksi (tai sijoittajaksi) syntyy.
Onnittelut RR satojen tuhansien eurojen tuotoista! Koetan päästä jossain vaiheessa samaan. Olet melkoinen tapaus palstalla. Välillä on kuviot ja hakkuiden järjestäminen hakusessa, välillä korkolaskenta, vähän väliä provosoit reippaasti ja sitten taas heität marttyyrin viitan ja tuhkaa päällesi. Seuraavaksi tullee loukkaantuminen ja taas hetkeksi vetäytyminen.
Toisinkin voi koettaa keskustelussa mukana olla. Tuollainen tyyli voi tuntua välillä raskaalta.
>Kaikesta päätellen tekemänne taloudellinen tulos
Eihän metsän kanssa merkittäviin tuottoihin poronhoitoalueella pääse millään. Jos nyt jotain rivienvälejä olen ymmärtänyt…
On oltava edellisten kanssa samaa mieltä.
>Metsien pirstominen pienipiirteisiin kuvioihin, joita innolla on metsäneuvonnan tuloksena tehty
Tämä kuuluisi johonkin ”perusjutut uusille metsänomistajille” -ketjuun ennemmin. Jos pidempään omistettu metsä on pirstoutunut liian pieniksi kuvioiksi, niin onhan sekin jonkun muun syy, vai mitä?
Suosittelen etsimään käsitteen ”kuvio” määritelmän ja miettimään sitä hetken. Sen jälkeen ajatus siitä, että tilan kutakuinkin samassa vaiheessa olevat kuviot kerralla tarjouskilpailuun pitäisi olla selkeä juttu. Vähän ennakointia ja tarvittaessa saha omaan käteen, niin avot. Jos tuntuu kovin vaikealta, niin jokin muu sijoituskohde voi olla sopivampi.
>Mikä ero siinä on, jos ovat käytössä samalla metsikkökuviolla limittäin tai lomittain tai että voidaan tilanteen mukaan vapaasti valita jaksottaisen ja jatkuvapeitteisen välillä. Samaa asiaa tarkoittavat, sitä myös Pukkala tarkoittaa.
Tämä kyllä jättää sanattomaksi. Jovain tietää jo mitä professori tarkoittaa. Voi lyödä vetoa, että professori ei ymmärrä mitä Jovain tarkoittaa. Minä ymmärrän sen, että Jovain ei ole ymmärtänyt minua. Lopetan tämän turhana.
Niin käytetään. Arvometsää ei aina ole ”muistettu” edes jatkuvaa kasvatusta puoltavissa mediajutuissa mainita. Niissä Pukkala metsäalan asiantuntijana pyyhkii toimittajilla lattiaa. Oikeita kysymyksiä ei luonnollisesti osata kysyä.
>En kyllä ymmärrä, miksi professori laittaa kuvan kuivan kankaan säästöpuista ja uskoo…
>Professori sen itse tietenkin tietää mutta ei vastaa…
Sen verran vain halusin oikaista, että tarkkaan ottaen tuossa on kirjoittajana Timo Pukkala (tai yrittäjä Pukkala) eikä professori Pukkala. Mielessä on pidettävä päällimmäisenä, että tuo on yrityksen mainos.
Perko. Ei harmita. Lähinnä naurattaa. Tuo neljän säästöpetäjän ja tattikuusten kuiva kangas on sitten sitä hyvin tuottavaa jiikoota, jossa 15 vuoden kuluttua tullaan hakemaan nuo ”säästöpuut”. Vai miten se meni?
Mukavaa Perko, että tulit taas viihdyttämään ulostuloillasi.
Mitäs hassua siinä on? Eikö se ole ennemmin sääntö kuin poikkeus, että alkutuottajan siivu on kapein mahdollinen. Koeta löytää jokin päinvastainen esimerkki. Siis sellainen, että arvoketjussa alempi saisi enemmän kuin ylemmällä tasolla oleva.
>pitäisi jatkuvapeitteisesti kasvatettavia metsiä hakata todella intensiivisesti. Se ei ole hyvä asia edes hämähäkkien kannalta.
Tätä olen itsekin selittänyt muutamalle tuntemalleni luontosuuntautuneelle maallikolle. He ovat käytännössä tilanteessa, missä eivät ilman apua erota reipasta ennakkoraivausta varsinaisesta harvennushakkuusta. Miten he voisivat erottaa jatkuvan kasvatuksen hakkuun jaksollisen harvennushakkuusta? Eivät mitenkään. He ovat nykyisen (myös Ylen ja HS:n harjoittaman) mielikuvamarkkinoinnin helppoa kohderyhmää ja luulevat jatkuvan kasvatuksen olevan Graalin malja. Tämä on julkisessa keskustelussa aivan liian tavallista ja tilanne ei ole menossa parempaan suuntaan. Edes huolta hiilinielusta ei synny, kun ajatellaan senkin hoituvan käden käänteessä tällä ”modernilla” kasvatustavalla. Vain vanhakantaisuus, jääräpäisyys ja tiedon puute ovat esteenä. Median valta on melkoinen.
Edit. Toinen silmä saattaisi avautua, jos pääsisivät näkemään lähelle lakirajaa hakatun jk-metsän. Kyllä näitäkin kuvia netistä löytää, mutta niitä pitää itse hakea. Arvometsä julkaisee luonnollisesti vain markkinointimateriaalia. Toki sallin sen heille, koska se on normaalia yritystoimintaa. Pukkalan ”kaksoisroolia” on tässä markkinoinnissa jo vähän vaikeampi hyväksyä.
>Kiinnitin samaan huomiota, että säästöpuuryhmä nuo eivät kai ole vaan enempi siemenpuita.
Äläs nyt AJ. Kyllä ne ovat säästöpuita, kun alan korkeimman tason osaaja niin sanoo. 😉 Kyllä hän eron tietää säästöpuiden ja siemenpuiden välillä. Toki tekstissä kertoo niiden myös siementävän, mutta… Koko juttuhan on jälleen puhdasta mainosta. Kuvassahan ei juuri muuta olekaan kuin nuo ”säästöpuut”. Vaikka männyntainta tulisikin, niin mikä on niiden tulevaisuus noiden säästöpetäjien alla? Ehkä niistä jokin on pikkutukki jo vuonna 2100. Kuvassa on enintään VT-kangasta ja panokset ovat jo latvaltaan kelvottomissa sateenvarjokuusirisuissa. Veikkaan, että Perkonkin rehevän maapohjan kuuset pyyhkivät noilla lattiaa. Minun näkemys ei tietenkään kelpaisi kuvatekstiksi, mutta se on se kolikon toinen puoli, mikä mainoksessa aina jätetään kertomatta.