Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Jaksottaisen runsaspuustoisia valtaosaltaan ovat minunkin metsät ja on jk hakametsiä, mutta vanhoja korpikuusikoita ja karumpia mt kuusikoita olen uudistanut kylvämällä muokattuun maahan. Ei kuuselle, vaan koivu mänty ja vähän kuusta sekasiemenellä. Valopuut edellä, pioneeripuut eli lehtipuut edellä ja ne sieltä nousevat ensimmäisenä. Olkoon kokeilumielessä, saada kerroksellisuutta metsänhoitoon ja korjuuseen.
Nämä edellä olevan kaltaiset ovat parhaita viestejä täällä. Olisi mukava nähdä (kuvia) ja kuulla näiden edistymisestä.
Mitä jatkuvan kasvatuksen käsitteeseen ja ”vastakkainasetteluun” tulee, niin ainakaan minä en koe enää kannattavaksi jatkaa. En koe, että ymmärtäisimme toisiamme. Kukin saa omassa metsässään toimia ihan miten haluaa, mutta jos halutaan vertailla erilaisia kasvatusmenetelmiä tuottojen ja kannattavuuden osalta, tarvitaan erilaiset kasvatusmenetelmät ja määrittelyt niille. Jatkuvan kasvatuksen tärkein määrittely on jatkuvapeitteisyys ilman avohakkuuta. Ei tällaisesta vertailusta keskusteleminen ole vastakkainasettelua, jonkin vaihtoehdon poissulkemista tai ”eriyttämistä”. Minä en ole kieltämässä keltään mitään. Onnea toivotan kaikille valinnoissaan, myös Perkolle. Jos jotain (omaa) valintaa ylistää, saa varautua perustelemaan. Vähän tämäntyyliseen ongelmaan on hänen kanssa ajauduttu. Kovasti kuullaan kehuja (kymmeniä viestejä) ja muut saa arvostelua osakseen, mutta mitään kunnollista tietoa mistään ei heru.
>Timo P kertoo että hänen jatkuvan kasvatuksen hakkuissaan jäävä pohjapinta-ala on usein luokkaa 20 m2/ha.
Niin kertoo, mutta luottoa ei näihin puheisiin ainakaan täältä suunnasta ole. Vaikka tässä mainostekstissä (https://arvometsa.fi/kolmas-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/?replytocom=207#respond) on varmasti tarkkaan harkitut kuvat, niin ei hakatut alueet 20 PPA:lta näytä. Hymyilytti pitkään myös tuo markkinointikuva neljästä komeasta petäjästä säästöpuuna. Niiden tarkoitus on täytetty, kun kuva on otettu. Käsi ylös, kuka uskoo niiden säilyvän tuossa myös seuraavien hakkuiden jälkeen? Säästöpuun käsite on väärä ellei niitä jätä pysyvästi. Eiköhän ne jääneet hetkeksi tuohon pienaukkoon siemenpuiksi ja lähtevät sitten sahalle. Kuvilla saa kaikennäköistä kivaa mielikuvaa aikaan.
Vanhat avokaatopaikat olivat huuhkajien ruoka-aittoja ja 90-luvulla käytännössä jokaisella kaatopaikalla oli oma huuhkajapari pesimässä, isommilla jopa kaksi ja kaatopaikka oli reviirien rajamailla. Itse pesä oli usein avohakkuun reunametsässä. Metsänhoitotavalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, vaan ruoka ratkaisee.
>Jos lauma tutkijoita kertoo, että hömötiainen on uhanalainen syystä x, on siinä lausumassa otettu huomioon pari muutakin asiaa
Tällä kertaa olen täysin samaa mieltä. Siksi tuota ”jatkuva kasvatus” heittelyä näkee näissä todella usein. Mitään faktaa ei ole väitteen taakse, vaan vain olettamuksia, ja tutkijabiologin oma asenne metsänhoitoa kohtaan on näissä lausumissa vahvasti vaikuttamassa, kuten Petkeleskin toteaa. Jk ei esimerkiksi tuo ainuttakaan ylimääräistä lahopuuta metsiin.
Edit. Sen verran tiedän tutkimisesta itsekin, että syyn selvittäminen johonkin ei ole ihan yksinkertaista. Jos olisi, olisi ongelmia paljon vähemmän. Siksi näissä jutuissa esiintyvät faktoina esitetyt arvaukset lähinnä huvittavat ja kertovat enemmän tutkijasta itsestään.
>Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää.
Luin Ylen jutun ja mitään perustelua tuolle väitteelle en löytänyt, vaan ennemmin päinvastoin. Jutussahan kerrottiin, että vähentyminen on tapahtunut myös suojelualueilla.
Edit. Ja edelleen törmää näihin biologien heittoihin, että lahopuun määrä on romahtanut, vaikka VMI on jo kaksi vuosikymmentä näyttänyt päinvastaista.
>Perkon maailmaan ei näköjään millään mahdu se, että nykymenetelmillä 30 vuotiaat istutetut havupuumetsät on jo kaksi kertaa harvennettu, ja koivikot päätehakattu 35 vuoden iässä.
Ei mahdu tuo, mutta 30-vuotinen heinäntamppaus on silti todistettavasti mahtunut.
Tässäkin on vielä muutama vuosi tampattava (kuusikko 21 v): https://m.youtube.com/watch?v=w5Q6wzWi1QY
Ei vaan osunut heinää omaan silmään.
>Voiko tuon paremmin tyhjentäviä vastauksia metsänhoidosta antaa?
Pelkään, että olet tosissasi.
Ainoa järkevä ajatus oli tuolla klo 12:30 lähetetyssä viestissä: arvokasvu. Se ei yksinään tyhjennä yhtään mitään.
>On paljon tietoa jolla voi ennakoida haitat
Tämä sai hyvälle tuulelle. Hienosti Perko onnistuu ne tiedonjyväset pitämään sisällään. Ihan jokaisen. Jovain on ilmeisesti löytänyt rivien väleistä yhteisen sävelen, mutta minä en riveiltä ole löytänyt vielä yhtään mitään. Edes Perkon metsäpohjan tyyppiin on jäänyt vastaus saamatta. Luulen, että suuri määrä tietoa ei ihan riitä vielä siihen.
