Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Noista Veissarin mittauksista näkyy ja oppii ettei aukon nopeakasvuisilla istutuskuusikolla ehdi tavoittaa toisen koeruudun ns ”harsitun jätemetsän” tuottavuutta kun sitä käsitellään jk:n tavalla.
Koekenttien alku on 1940-luvun loppupuolelta, jolloin ne perustettiin luontaisen uudistamisen tutkimiseksi kuusen suojuspuuhakkuuta käyttäen.
Oliko siellä jommassa kummassa tutkimusmetsässä istutuskuusikkoa, kun Perko sellaisesta kirjoittaa?
Jo kahden minuutin perehtymisellä törmäsi tulokseen, että alaharvennetuilla koealoilla oli pienimmät tuulituhot, mutta tulos katsottiin sattuman aiheuttamaksi tai muuten vääräksi. 😀 Vähän kumma juttu ettei Perkon silmiin sattunut. 😉 Menee samaan sarjaan kuin ”Onnistunut metsänuudistaminen” opuksen lukeminen ja sen täydellinen sisäistämättömyys. Silti muka tutkijoita uskotaan… Hah. Uskotaan, jos uskonto on oikea.
Tosin yksi käsittelytavoista, jossa oli tehty alaharvennetun puuston väljennyshakkuu (Välj), osoittautui tuhomäärältään joissain määrin jopa kestävämmäksi. Syytä tähän ei tässä tutkimuksessa löydetty
>Tässa Vassarin vertailussa tasaikäiskasvatus (AH) on aloitettu erirakenteisesta metsästä ei istutusmetsästä.
Jos tosiaan on näin, niin kannattaa laittaa tutkijoiden nimet tarkkaan muistiin omiin muistiinpanoihin. Tässä näkyy hyvin se tosiasia, että pelkkä tutkimustulos ei riitä, vaan tärkeämpää on se miten siihen on päästy. Hyvin tehdyssä tutkimuksessa tutkimusmenetelmä selvitetään niin, että lukijalla on mahdollisuus sitä arvioida.
>Eli kun järkevät konstit keskusteluun loppuvat niin on aika mennä henkilökohtaisuuksiin.
Näinhän se menee. Perkon tämän päiväinen avautuminen on jo täältä poistettu, mutta sähköpostissani se on tallessa. Olen hänen tyhjiä ”itsestäänselvyyksiä” haastanut melko aktiivisesti ja varmaan siksi tuota suunsoittoa saanut. Se ei kuitenkaan minua haittaa. Harmittaa vain muiden keskustelijoiden ja itse palstan puolesta se, kun tekstiä syntyy solkenaan, mutta pääosa ilman mitään sisältöä. Sekin olisi kuitenkin parempi vaihtoehto kuin tämä viimeisin suuntaus paikkaansa pitämättömistä huuhaamustatuntuuväitteistä.
>En viitsi vastailla selviin asioihin
Kohdallasi, Perko, mikään asia ei ole selvää. Mihinkään kysymykseen et vastaa, mitään asiaa et selvitä etkä selvennä. Aina väistät, vaihdat aihetta tai ryhdyt solvaamaan. Ymmärrän sen kuten motokuskikin. Keinosi loppuvat.
Edit. >>>Juurikääpä on alaharvennusvaurioiden seuraus!
Tämä väitteesi roikkuu vieläkin ilmassa. Varmaan on ”jostain tutkimuksesta poimittu” tämäkin, mutta ei vaan enää muista mistä. 😉 Vähänkään vastuullisempi kirjoittaja myöntäisi virheensä, mutta tässä tapauksessa sitä tuskin tapahtuu.
>Juurikääpä on alaharvennusvaurioiden seuraus!
>Juu tulee kunhan sen ehdin hakea uudelleen. Sekin on julkinen juttu mutta en heti löydä alkuperäistä tutkimusta. Tulee kuitenkin,
Eipä ole tainnut tulla taaskaan.
>Puukin tavoin uskon tutkijoiden tekstiä.
Sananvapaus tarkoittaa myös, että sanomisista on vastuu. Tätä epätotta höpinää riittää. Palstalla olevista ainoastaan Perko pystyy kirjoittamaan, että ”uskon tutkijoiden tekstiä”, vaikka tarkoittaa, että uskoo tutkijoita vain silloin, kun he ovat samaa mieltä hänen kanssaan.
Juurikääpätutkija Tuula Piri Metsätieteen aikakauskirjassa 2014:
Eri-ikäisrakenteisessa metsässä juurikäävän torjunta perustuu lähes yksinomaan ennakkotorjuntaan: terve metsä pyritään säilyttämään terveenä.
Ennen päätöstä kasvattaa kuusivaltainen metsikkö
eri-ikäisrakenteisena kannattaa varmistaa, ettei ylispuissa tai niiden kannoissa esiinny juurikääpälahoa.
Metsän suojaaminen itiötartunnoilta on toistaiseksi
ainoa tapa torjua juurikääpää, sillä metsässä, missä
peitteisyys säilytetään puusukupolvesta toiseen, juuristoon päässeen sienirihmaston leviämistä ei voida merkittävästi rajoittaa edes pitkällä aikavälillä.
Kesäkorjuun juuri- ja tyvivauriot ja puutteellinen
kantokäsittely ovat terveiden kuusikoiden suurimmat riskitekijät. Teoriassa ei ole esteitä sille, etteikö niin eri-ikäisrakenteinen kuin tasarakenteinen kuusikko pystyttäisi suojaamaan juurikääpätartunnalta, mutta se vaati erittäin laadukasta metsän käsittelyä, joka ei anna sijaa juurikääpätartunnoille.>Juurikääpä on alaharvennusvaurioiden seuraus! Menettely on yleistä jaksottaiselle metsänkäsittelylle.
Onko perkosta kuoriutunut suunsoiton lisäksi disinformaation levittäjä? Tätä tämä Metsälehden palsta sitten alkaa taas olla, jos viestien poistojen, jäähyjen yms. sanktioiden kynnys pidetään liian pitkään liian korkealla. Oman uskonnon käärmettä tungetaan väkisin pyssyyn enää mistään välittämättä.
Edit. Jokainen, aivan jokainen, ajatteleva yksilö ymmärtää, että juurikääpä on sieni ja se ei välitä onko alaharvennettu, laatuharvennettu, yläharvennettu, poimintahakattu, harsittu, avohakattu tai jotain muuta. Se tarvitsee vain sopivia vaurioita puussa. Ja eroon siitä ei pääse jatkuva kasvattaja millään keinolla. Ei millään.
