Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Tiivistän viimeisen vuorokauden keskustelun: on hyvä, että rahastot ostavat metsät pois yksityisiltä, jos yksityisten mo:n aktiivisin kärki on tällä tasolla. Olen jälleen yllätetty.
Tolopainenkin puhuu osakkeiden puolesta. Metsässä oleva ja omistettu puu on muka arvoton kunnes se myydään. Mikä se osake sitten on? Sen tyvellä ei voi käydä edes kahvilla. Tuleeko osakkeelle arvoa vasta osingon irrottua? Se olisi se hölmölaisen peitonjatkamisajatus, koska raha vaan vaihtaa taskua ja verottaja käy välissä. Jos taas vasta myynti antaa osakkeellekin arvon, niin mikä se ero siihen puuhun oli?
Metsän ostaminen liian kallista ja kaikki pitäisi olla osakkeissa. Silti tämä talousneuvoja sanoo talousromahduksen tulevan kesään mennessä. Masokismia? Jos romahdus oikeasti tulisi, niin palataanpa silloin metsiesi ja osakesalkkusi arvokeskusteluun.
Edit. On hieno juttu, että Perkokin on löytänyt itselleen mieluisen tavan omistaa ja harrastella metsätaloutta. Muuta hienoa asiassa ei sitten olekaan.
Ugh. Nyt tuli talouslaskelmien osaajalta niin pitävät perustelut, että keskustelu voidaan tästä aiheesta päättää tähän. Tätä on odoteltu. Tutkittua tietoa tuli kerralla niin paljon, että pitkän lähdeviiteluettelon puuttumisenkin annan anteeksi. Ovathan nuo ihan selviä asioita kaikki tyynni. Kiitos tästä! <3
Jesseltä puuttuu ajatuksesta kuutiot. Kuituvaihtoehdossa pitää kuutioiden lisääntyminen olla reippaasti kovempi, jotta se pärjäisi. Jos molemmat vaihtoehdot kasvaisivat samaa tahtia ja toisen hinta pomppaisi 65 vuoden kohdalla yli kaksinkertaiseksi, ei voittajasta olisi lainkaan epäselvyyttä.
Kyllähän tämä siltä vaikuttaa, että ainakaan Perko eikä RR myy kuitua ollenkaan. Latva jää maastoon ja pystyssä olevat ovat kaikki nykyisiä tai tulevia tukkipuita. RR:n pohjoisemmilla ja karummilla mailla tuossa ei ole niin suurta ihmetystä kuin Perkon eteläisemmässä lehdossa. Metsäkeskustelu osaa hämmentää. Kyllä ne kuidutkin kannattaisi myydä, jos ei omaa käyttöä ole riittävästi.
Vähän RR minusta kärjistät. Mielestäni Sinun viestit ovat välillä provosoivia ja silloin ei ole ihme, jos saa kärkeviä vastauksia. Ihan esimerkkinä tämä alla oleva, josta tämä nähdäkseni lähti:
Metsänomistajan tulosta n. n. 15 % tulee sellupuusta. Eikö ole aika erikoista, jos tämä mitätön 15 % on alkanut millään tavalla määrtitellä metsänkasvatusta – metsänomistajan näkökulmasta. Uskoa selluun pyritään luomaan mitä hiennoimmilla (katteettomilla) visioilla.
On hullua väittää sellupuun millään tavalla määrittelevän metsänkasvatusta, koska jokainen metsää aktiivisesti kasvattava ja tuottoon pyrkivä koettaa kasvattaa tukkia. Osa tekee sitä aggressiivisemmin kuin toiset.
Minua ei ainakaan häiritse jatkuvasta kasvatuksesta puhuminen ja mm. puuki on viime viikkoina kirjoittanut siitä hyvin kauniisti. Häiritseväksi se menee vasta, jos aletaan väittää sitä menetelmänä taloudellisesti kannattavammaksi tai muuten esittämään siitä katteettomia lupauksia unohtaen lukuisat riskit.
Edit. Oma tulkintani on, että moni jk:n kannattaja harjoittaa sitä periaatteellisista syystä ja saattaa olla jopa katkera vanhasta metsälaista tai jostain muusta kauan sitten tapahtuneesta. Onneksi nyt on vapaus valita. Tämä pitäisi vielä kertoa myös avohakkuukieltojen kannattajille, ja ihan painokkaasti.
Edit2. Jos kuitupuun hinta mataa ja mo kokee tämän hyvin epäreiluksi, niin eikö Mooseksen kannata mennä vuoren luo ja ostaa myyntituotoilla sellufirman osakkeita? Silloinhan hän pääsee mukaan tuohon ajattelemaansa ”riistoon”. Vapaus on jälleen valita. Onneksi.
Minä olen tuota vanhaa ”monitavoiteoptimointia” katsellut historiallisista ilmakuvista Länsi-Suomen alueilla. Voi sitä puuston vähyyttä. Suomi saa järjestää melkoiset hiilinielut jostain ihan muualta, jos kovin moni ryhtyy moiseen ”optimointiin”.
Edit. Vapaa kasvatus on jo jonkin sortin askel parempaan suuntaan, koska avohakkuu pidetään vaihtoehtona.
>Puhutaan että molempien kasvatustapojen vertailussa pitäisi molemmat tavat ola optimoitu, niin hälvenisi väärinkäsitykset
Olikos siellä näin todettu? Tämähän alleviivaa sen, että professori hakee vain teoriassa mallinnuksissa toimivaa tapaa, kun lukuisat riskit ja todennäköiset kustannukset jätetään huomioimatta. Kyllähän hän voi olla oikeassa siinä, että jatkuvalla kasvatuksella saadaan paras taloudellinen tulos, jos
– tuulituhoja ei tule
– juurikääpä ei vaivaa
– puut saadaan myydyksi hyvään hintaan ja korjuuketju saapuu aikataulussa (talvellakin)
– puusto uusiutuu riittävästi ja on hyvälaatuistaKaunista. Paperilla.
>Ei ole kuin muutama vuosi siitä, kun yläharvennus oli ”kielletty”.
Ei kai nyt sentään. Ehkä tässä on jälleen jokin omanlainen käsitys asiasta. Ihan sallittu harvennusmenetelmä se on ollut vanhankin lain aikaan.
Mutta kaadetaanko tukiksi kelpaamattomat vain maahan? Saako niitä myydä?
Saattaa olla, että moni puukauppa tehdään ja hakkuu ”valvotaan” sohvalta käsin. Ei sen kuitenkaan tällä palstalla pitäisi tavallisin tapa olla. Odottaisin täällä mo:n pääosin tietävän mitä haluaa. Osa vaikuttaa vannovan alaharvennuksen nimeen ja todennäköisesti vaarojen lisääntymisen suhteen ovat ihan oikeassa. Itse aion yrittää yläharvennusta lähivuosina ainakin varttuneessa luonnollisesti syntyneessä männikössä. Tavoite ei kuitenkaan missään tapauksessa ole jk, vaan ainoastaan arvokasvun maksimointiin pyrkiminen.
Kyllä kai tässä ketjussa enimmäkseen on kysymys siitä, että valtakunnan laajuisissa medioissa on suuressa äänessä poliitikkoja, jotka eivät ymmärrä edes puunrungon katkonnan alkeita, tukkirungoksi kasvamisen vaiheita tai sahalaitoksen sivuvirtojen muodostumista. Puhutaan vain samalla pimeällä tasolla oleville äänestäjilleen. Pelottavaa on se, että näillä ihmisillä on oikeasti myös päätösvaltaa. Haittaa yleisellä tasolla tekee jo pelkästään tällaiset ulostulot mediassa.
Nytkin aiheena oli puolueen luontokadon vastaisen ohjelman julkistamistilaisuus ja kommentit ovat tätä tasoa.
