Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Juuri luin muutamasta lähteestä, että saha saisi koko myyntituotostaan noin 15 % näiden sivutuotteiden myynnistä. Ei varmaan tuo osuus pidä tässä markkinatilanteessa paikkansa, mutta noin yleisesti ihan merkittävästä rahavirrasta olisi kyse kannattavuuden kannalta.
>Tuleehan minun minulla kuitupuuta sentään yhteensä 20% koko kiertoajassa. Päätehakkuussa ei tahdo tulla kuin se 10%.
Mutta kun kuidun kuutiohinta on alle puolet tukin hinnasta, jäät selvästi alle RR:n mainitseman 15 prosentin. Taidan jäädä minäkin, vaikka 90 % tukkiprosentit ovat vain päiväunissa.
>Kontula kun ei tiedä, että tukin päässä kasvaa kuitu!
Tätä mietin itsekin. Ei varmasti tiedä. Mutta eivät tiedä hänen äänestäjätkään. Siksi sillä ei ole väliä.
Hänen äänestäjät ovat kuitenkin juuri lukeneet isojen metsäteollisuusyritysten valtavista voitoista. Siksi niitä täytyy nyt paheksua. Se on pelin henki.
Olen RR kanssasi samaa mieltä. Kuitupuun reaalihinnan surkea kehitys ei kuitenkaan ymmärtääkseni ollut tässä pöydällä, vaan ennemmin tämä:
Suomalaisten metsien keittäminen selluksi ei ole järkevää luonnon eikä kansantalouden kannalta
Tästä olen täysin eri mieltä. Luontoon ei sellunkeitto liity suoraan mitenkään ja kansantalous… mitähän Kontula selluun liittyen siitä tietää, kun näin lausuu.
Tämä nyt oli tällainen humpuukilehden juttu, joita en yleensä näe, lue enkä kommentoi.
Mutta jutun pääpointtiin, eli luontokatoon Suomessa on yksi selkeä sokea piste. Se on luomutuotanto. Satotaso on edelleen vain noin puolet ”tehoviljelystä”, tätä kompensoidaan ylimääräisellä tukirahalla ja heikon sadon ja suosion kasvamisen vuoksi uutta (turve)peltoa vaan raivataan. Hiljaa ovat niin vasemmisto, vihreät kuin kepukin. Sokea piste. Jokainen taho vaan tavallaan hyötyy tilanteesta ja sitten tätä viherpesukeskustelua käydään innolla oikeasti merkityksellisten asioiden vierestä. Näkee niin selvästi, että siitä puhutaan mitä kannattajien ajatellaan ajattelevan. Vasemmiston täytyy moittia suuria yrityksiä, vihreät silittävät luomua mutustavia stadilaisia ja kepu tykkää ylimääräisistä luomun tuotantotuista. Amen.
>Eikö ole aika erikoista, jos tämä mitätön 15 % on alkanut millään tavalla märtitellä metsänkasvatusta
No nyt olen jo Petkeleen kanssa samaa mieltä. Tämä mielikuva syntyi RR:n korvien välissä. Näitä erikoisia omia päätelmiä ja niiden välittömiä vasta-argumentteja on syntynyt aiemminkin. RR pystyy väittelemään itsensä kanssa.
Meillä on kuitenkin todennäköisesti RR:n kanssa samanlainen tavoite – eli tuottaa tukkia(kin) mahdollisimman paljon. Ei sellun tuottaminen mitään metsänhoidollista määrittele. Se määrittelee vain sen, että kannattaa sijoittaa sellun tuottajiin, koska heillä tuotteen arvonlisä (kuitupuusta selluksi) on niin paljon parempi kuin tukin tuottajalla.
>Mitään viitteitäkään ei ole siitä, että metsänomistajan kannattaa panostaa yhtään mitään sellupuun tuottamiseen.
Missä näitä viitteitä nyt vilahti? Tai kuka sellaisesta vihjaili?
Odotan Tomperin paluuta kommentoimaan, kun on ensin ehtinyt sisäistää tekstin…
”me häviämme tämän pelin jollakin aikavälillä”
Tarkoittaako Kontula tässä, että joku muu valmistaisi tulevaisuudessa sen sellun? Mistä he ottavat raaka-aineen? Onhan tuossa totta se, että Kanadan ja Venäjän olisi kannattanut jo ajat sitten koettaa seurata perässä ja ryhtyä harventamaan metsiään. Jostain syystä tätä kehitystä ei ole juuri nähty.
Miten lankun sahaaminen on ok, mutta sellu ei, jos kommentin tarkoitus on puoltaa ”korkean jalostusarvon tuotteita”?
Ei ole mielestäni edes sisäisesti looginen tuo mielipide. Mutta harvalla poliitikolla järki juuri leikkaakaan. Sinne mennään ihan muilla ansioilla.
>tosiasia on ettei kantohinta ole alempi ja edut tulevat lisänä
Onnea! Vahvassa uskossa olo voi olla helppoa, kun ei näe sivuille enää.
Oman kokemuksen mukaan parhaaseen kokonaistilanteeseen pääsee, kun on jäsen ja saa perusosuuksista korot talteen (myös veroetu!), myy pääteleimikot niistä _selvästi_ paremmin maksaville ja sijoittaa hakkuun tuoton vaikka sitten MG:n osakkeisiin.
>Pidän jopa tyhmyytenä, jos ei puun myyjä osaa tätä huomioida.
On jännä juttu se, että aina verrataan bonuksia ja korkoja siihen, että hakkuutuloa makuutettaisiin tilillä. Sitten päästään ”kokonaisuutena parempaan lopputulokseen”. No, onneksi on vapaus valita. MG:n osakkeet eivät ole mielestäni huono valinta senkään vuoksi, että itse ihmettelen mistä he puunsa saavat (niin halvalla).
>Metsänkasvatuksen kvartaali on 25 v. eikä se norm. 1/4-vuotta. Siksi(kin) sen kannattavuuden arviointi on melko hankalaa mutta sitä tehdään silti esim. perusteltaessa eri kasvatusvaihtoehtojen kannattavuutta. Eikä taida enää olla juuri olemassa mitään metsään liittyvää kannattavuusarviointia ilman korkotekijän vaikutuksen huomioon ottamista.
Pidempiaikaisten kannattavuuslaskujen tärkein toimenpide on aina joko diskontata tai prolongata kaikki kustannukset samaan ajankohtaan jotain järkevää korkokantaa käyttäen. Silloin niitä voi vertailla keskenään. Ymmärrät puuki sen erinomaisen hyvin. Kun päätehakkuu tehdään nyt ja säästöpuut jätetään samalla kertaa, ovat molemmat toimenpiteet jo samassa ajanhetkessä. Ei niitä tarvitse enää diskonttailla tai prolongailla minnekään. Niitä voi vertailla suoraan. Koska täällä on korostettu toista ääripäätä, niin nostanpa taas sen toisen. Jos 20000 € /ha tuotosta menee 50 € säästöpuihin, kustannus ei ole kallis.
Edit. Juuri noin JMa.
>Melko moni joutuu jo noudattamaan FSC-sertivaatimuksia vaikka ei halua olisikaan
Onko jollain tietoa tästä? Minulle on täysin uutta, että FSC-vaatimuksia joutuisi vastentahtoisesti noudattamaan. Myös PEFC on (periaatteessa) vapaaehtoinen. Puut voi myydä ilmankin, jos onnistuu. Laki ei säästöpuita vaadi.
Puukin korkoprosentti (4 %) tullee vaihtoehtoisesta tuotosta? Miksei aivan samoin voisi laskea, että autoon laittamatta jätetty 20000 € tarkoittaisi, että raha olisi 70 vuodessa 4 % korkokannalla kasvanut 310000 euroksi (huom, tuossa ei ole pilkkuvirhettä). Tai polttoaine? Litrahinnaksi väitetään 1,90 €/l, mutta olisiko se kuitenkin 1,04^70*1,90 = 29,60 €/litra? Jokaiselle säästetylle eurolle voidaan laskea vaihtoehtoinen tuotto seuraavalle 70 vuodelle. Miksi näin tehtäisiin säästöpuille, mutta ei muille? Jos vastaus liittyy menetettyyn pinta-alaan, niin tekee isolatvaiset lehtipuut pökkelöiksi. Silloin ei mene juuri pinta-alaakaan.
Kokonaan toinen asia on se, että jos koko leimikolla ei ole ainuttakaan yli 15 cm lehtipuuta (haapa, raita, leppä, hieskoivu, jne) jättöpuuksi jätettäväksi, niin onko alkutilanne ihan timanttinen muuten kuin puhtaasti taloudellisessa mielessä? Arvaan, että melko pienestä osasta leimikoita tuossa puhutaan.
