Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Yllättävää , että ollaan jo näin pitkällä uhanalaisten lahottajien siirtoistutuksissa.
Näitä on tehty jo ainakin vuonna 2019. Idea on mahdollisesti saatu onnistuneista pakurikokeiluista. Omakin kokeilu on ainakin jollain tavalla onnistumassa, koska ensimmäinen pakuri on juuri kurkannut koivusta ulos. Kiinnostavaa tuossa on se, että plagioin ainoastaan idean ja valmistin ympit itse.
No vähän ajattelinkin, että outoa olisi niiden täydellinen puuttuminen listasta.
Tuota istuttamistahan jo tehdään. Ihmettelen, jos ei onnistu kasvamaan saaminen. Eri asia sitten on miten itiöistä lisääntyminen jatkossa onnistuisi.
>Säästöpuiden kululaskelmia ageolius ymmärtää tahallaan väärin
🙂 En, ainakaan tahallaan. Ymmärrän kyllä kustannukset ja kustannuslaskennan. Olen vain niiden koosta eri mieltä. Jälleen mainitset harvinaisemman FSC:n, jossa ei ole mukana juuri kukaan pienmetsänomistaja selvästi vaikeammin täytettävien vaatimusten vuoksi. Vaikka säästöpuita olisi 20 kpl rklpm 20 cm, yhteistilavuus 5 m3. Vaikka tästä jopa puolet olisi leimikon parasta priimaa ja toinen puoli hieskoivua (eikä vieläkään halvinta haapaa), kustannus on 200 €. Eikä 6000 €.
Jos säästöpuumotit ovat siihen tarkoitukseen parasta mahdollista materiaalia eli haapaa ja raitaa, hintalappu on viimeisimmän tekemäni kaupan mukaan 50 €. Minulle tämä on vähän. Ehkä olen onnekas.
Edit. Miksi säästöpuille edes laskettaisiin hintaa koko kiertoajalle muuten kuin tarkoitushakuisesti? Kuka laskee autolleen hinnan koko käyttöajalle? Luulen, että suurin osa ei ”laske” edes autolainansa kokonaiskustannusta sisältäen maksetut korot ja kulut.
>Itse olen jättänyt etenkin suuria haapoja jättöpuiksi. Ja myös suuria mäntyjä. Samoin niitä tekopökkelöitä.
Hienoa! Sain tästä alla olevasta ehkä väärän käsityksen.
>lahopuuta erityisesti tuuli- ja lumituhojen vuoksi. Ei siinä enää ihmisten panosta tarvita.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että esimerkiksi kovin nuorilla ja pienillä havusäästöpuilla ei ole merkittävää vaikutusta oikein mihinkään.
>Lahopuuta syntyy riittäväti nytkin lajien jatkumolle.
Jos lehtipuulaho ja erityisesti pystyasennossa oleva sellainen on todettu lahoista tärkeimmäksi ja täälläkin joku (jotkut) on todennut, että koko leimikolta ei löydy edes säästöpuuksi lehtipuun lehtipuuta, niin miten se lahojatkumo muodostuu? Jos tilanne on tällainen, niin käsi ylös virheen merkiksi, eikä näppäimistön täydeltä uutta mutua. Tämäkin asia tulee muuttumaan, mutta voi olla, että sukupolven vaihtuminen on välttämätön ennen sitä. Minun on vaikea käsittää, että helpot ja halvatkin keinot nähdään vaikeina ja kalliina. Heitetään sitten hädissään esimerkiksi koko kiertoajalle prolongattu ”tappio” muutamasta haapapuusta ja sitä verrataan leimikon nykyarvoon. Nykyarvo on nykyarvo. Ei se kympin pystyhintainen haapamotti ole kuin kympin.
Edit. Ostapa reilun parin kympin auto ja prolongaa sen arvoa edes sen auton käyttöajalle pörssin keskimääräisellä tuotolla. Päästään kuusinumeroisiin kustannuksiin.
>Joku toinen sanoi, että ne 150 uhanalaista lajia voivat olla tärkeitäkin.
Kenelle on tärkeä, kenelle ei. Vaikka ei olisi tärkeäkään, niin tarvitseeko silti hävittää.
>Joku kolmas sanoi, että on hankala siirtoistuttaa niitä sieniä, kun talousmetsistä ei löydy niille elinkelpoisia ostutuspaikkoja.
Jaa. Millaisia istutuspaikkoja sitten kemerakatti tarvitsee? Lahottaja tarvitsee lahotettavaa. Jos laji kasvaa labrassakin, niin mikä on se kriittinen olosuhde?
>metsiin syntyy lahopuuta erityisesti tuuli- ja lumituhojen vuoksi. Ei siinä enää ihmisten panosta tarvita. Lisäksi on latvuksia, lumppeja ja hakkissa lumen alle jääneitä puita. En ole todellakaan huolissani lahopuumäärästä.
>Kyllä niitä mykoritsoja on aina tarpeeksi, mistä kertoo taimikoiden hyvät kasvut.
>Kulotushan hävittää ravinteita. Kaikki oksissa ja neulasissa olevat häviävät taivaan tuuliin. Samoin osa maaperänkin ravinteista.
>Järki hoi!!!
Voisko Timppa vielä tarkentaa millä tavalla metsiin syntyy pystyasennossa olevaa lehtipuulahoa? Oman kokemuksen mukaan luonnollisesti syntynyt lahoava puu on tavallisimmin pötköllään. Jos yksi mo ei ole huolissaan lahopuun määrästä, se ei tarkoita etteikö asia voisi silti olla ongelma.
Onko Timpalla muuta havaintoa mykorritsoista kuin taimikoiden kasvu? Tätä on mm. Kauko Salo tutkinut. Tässä vähän iltalukemista aiheesta:
Minua kiinnostaa mitkä ravinteet häviävät kulotuksessa. Olen siinä käsityksessä, että palaminen vapauttaa ravinteita kasveille helpommin käytettävään muotoon. Jos palamisessa ravinteet ”tuhoutuisivat”, niin mikähän sen kaskeamisen pointti olisi aikoinaan ollut…
Vähän enemmän viittauksia nykytietoon toivoisin ja vähemmän mutuilua. Jos lonkalta heitellään liikaa mustatuntuujuttuja ihan nykytutkimusta vastaan, niin se näyttää ulospäin vähän… ikävältä.
