Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Ei se mustikka häviä aukosta mihinkään, jos sitä on siinä päätehakkuumetsässä ollut.
Omien metsien mustikat ovat lukeneet tämän: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/saako_tulevaisuudessa_mustikkapiirakkaa_
Onnittelut Timpalle! Itse en ehkä vaan osaa.
>Miten nostettaisiin jk:lla keskipuusto helposti 200 kuutioon/ha
”Viisaammat” vastaavat:
Suomen metsissä on puuta noin 2300 miljoonaa kuutiometriä noin 23 miljoonalla hehtaarilla, ts. 100 m3/ha…
…vaikka puuta on metsissämme enemmän kuin koskaan, sitä on silti vähän. Suomen metsiin mahtuisi puuta ainakin kolminkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.
Miksi siis tyytyä 200 kuutioon, kun jk:n huippuosaaja lupailee tässä tekstissä 300 kuutiota hehtaarille? Nyt ei kannata olla liian vaatimaton. Kun professori näin sanoo, niin täytyyhän sen pitää paikkansa. Vai mitä Perko?
Olen tätä tekstiä siteerannut jo kohta puolen tusinaa kertaa. Teksti on kokonaisuutena erinomainen esimerkki professorin kirjoittamasta disinformaatiosta ja (tahallisesta) harhaanjohtamisesta. Vastuu on aina ja iankaikkisesti lukijalla. Haasteena tässä osaavan ihmisen toiminnassa on, että pitää olla melko paljon tietoa, jotta harhan näkee. Toimittajista en M.Riikilän lisäksi tiedä montaa muuta. Yleä ja hesaria viedään täysin narussa.
Nyt taisi juuri ympyrä sulkeutua.
>Jos luonto tekee metsään aukon, se lisää huomattavasti metsän luontoarvoja, mutta jos ihminen tekee metsään aukon, se vähentää huomattavasti metsän luontoarvoja
>Myrsky ei poista kohteelta lähes kaikkea runkopuuta.
>Laki määrää poistamaan. Eroa ei ole.
Kun myrskytuhopuut on poistettu, Visan ensimmäinen viesti ei enää pidä paikkaansa ja ympyrä on valmis. Mistä suunnasta ympyrää halutaan nyt katsella uudestaan?
Edit. Lisäänpä nyt vielä marginaaliin, että ne jättöpuuthan on poltettu takassa jo ajat sitten (Kehveli&co), jos niitä oli alunperin varaa jättääkään (Puuki&Visa&co).
>Palo tai myrsky ei tee samalle alueelle totaalituhoa 60-80 vuoden välein, vaan ennemmin 200-400 vuoden välein.
Ottamatta nyt kantaa tuohon ”totaalituhoon”. Ehkä historiassa tuo 200-400 vuotta on saattanut pitää paikkansa. Nykyisinhän palot on tapana sammuttaa. Pitäisikö toimia toisin? Toki ymmärrän, että jäävän puuston määrä on se noiden kahden ero, mutta mikä on Petkeleen mielestä tavoitetila?
Leena, olen vilpittömästi pahoillani! Taidat olla oikeassa. Muutamassa tunnissa edellisen viestini jälkeen jo neljältä eri nimimerkiltä on tullut sellaista viestiä, että niska punottaa. On tämä vaan hurjaa. On vaikeaa puolustaa faktoja, jos niitä keksitään usean kirjoittajan toimesta omasta päästä jatkuvasti lisää. Osa taas heittelee huuhaata ihan vaan omaksi ilokseen. Mitähän mahtaa miettiä Metsälehden päätoimittaja… kun kuitenkin periaatteessa siunaa tämän kokonaisuuden.
Juuri näin. Tuollaisella määrällä hehtaaria kohti täytyy jo olla vaikutusta. Hintaa tulee noin 0,70 €/kpl. Ei ole kallista.
Hömötintti luonnollisesti odottelee koivun reipasta pehmenemistä, kun taas palokärki hakkaa pesäkolonsa jopa terveen näköisiin mäntyihin.
Edit. Rastaiden pesiä näkee tuollaisissa paikoissa, jos se vaan on riittävän korkealla. Tiheät kuuset antavat hyvää näkösuojaa ja ovat siksi suosittuja.
Laitetaan hiiripöllö ehdottomasti listalle myös. Näillä on vähän erilaisia tarpeita kolon suhteen. Palokärki luonnollisesti aloittaa homman tekemällä kolon ja jo seuraavana vuonna se saattaa kelvata helmipöllölle, telkälle tai uuttukyyhkylle. Muut ovat vähän vaativampia ja saattaa mennä pitkään ennen kuin suuaukko on lahonnut isommille pöllöille riittävän suureksi tai kolo muuten esimerkiksi hiiripöllölle kelpaavaksi. Sinänsä pöllöt ja telkkä pitävät hakkuuaukosta tai ainakin sellaisen läheisyydestä. Pöllöt saalistamisen ja ravinnon vuoksi ja telkkä arvostaa esteetöntä lentoreittiä kololle.
>metsätalous se on vailla faktoja, poliittisen päätöksin toitetaan faktaa vailla tutkimuksia, niin on tehty aina ja tehdään tänäkin päivänä, toivottavasti ei huomenna
Jäi kyllä arvoitukseksi mitä Tomperi tässä tarkoittaa. Totuus ei muutu päinvastaista toistelemalla. Suomessa on metsiä ja metsätaloutta tutkittu tavattoman paljon ja suuri osa tutkimuksista, tutkimusmenetelmistä ja tuloksista on aivan avoimesti netinkäyttäjien saatavana. Montako metsäaiheista opusta olet jo kahlannut? Kun ne loppuvat, voit siirtyä yksittäisiin tutkimuksiin.
