Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Hirvet ovat vihreille poliitikoille kuvia kirjoissa. Tämän hetken vihreä puolue on hyvin kapea yhden suunnan populistinen liike. Asiantuntemus, objektiivisuus ja kokonaisuudet eivät siihen kuulu. Tarkastellaan siis vain tiettyjä kolikoita ja niitäkin vain yhdeltä puolelta.
>Voihan tuon hoitotapojen erittelyn jättää kokonaan pois.
Voit jovain itse jättää omassa toimintatavassasi erittelyt pois ja tehdä niin kuin parhaaksi näet. Ymmärrät varmaan kuitenkin, että valtakunnallisissa suosituksissa täytyy täysin erilaisiin tavoitteisiin tähtäävät menetelmät eritellä ja antaa molempiin omia ohjeita.
Sitä Pukkalan ”vapaan kasvatuksen” ohjeistusta odotellessa…
>Joskus 60-luvulla ei vielä ongelmaa ollut. Metsiä ei karsinoitu ei eriytetty, vaan hoidettiin samassa metsässä.
Ainakaan monissa omissa metsissä ei kovin paljoa ole puuta ollut 50-60 -luvuilla historiallisten ilmakuvien mukaan. Linkki tulee olemaan hurjan näköinen, mutta katsotaan toimiiko…
>jovain: jos pystyttäisiin osoittamaan, että puu ei kasva peitteisessä metsässä
>Gla: Ihan perusasioita, että luonnossa eri lajit ovat kilpailukykyisiä eri olosuhteissa. Hämmästyttävää, että tästä on tarvetta mainita täällä
Sanopa muuta Gla! On liian naiivia kuvitella, että edes metsänhoidon alkeet ja käsitteet olisivat Metsälehden palstan keskustelijoiden hallussa. Tämä jaksaa hämmästyttää kuukaudesta toiseen. Tähän vielä lisättynä se, että osalla kirjoittajista ei ole mielenkiintoa selvittää näitä alkeita itselleen – edes ajan kuluessa. Kirjoittaminen kuitenkin kiinnostaa.
Juuri tällaisten kommenttien perusteella epäilen vahvasti sitä Perkon ohjelmointitarinaakin. Objektiivinen ja analyyttinen ajattelu loistaa poissaolollaan.
Samaa mieltä olen kuitenkin siitä, että suurin vaara on neuvojista. Tämä koskettaa jokaista ja ihan kaikkea elämässä. Yleensä epäilyttävintä on voimakas markkinointi ja yksipuolinen viestintä. Metsäasioissa tämä korostuu juurikin Arvometsän toiminnassa. Heillä on varaa pyytää jopa 6 % komissiota hakkuun suunnittelusta, koska tässä nykyisessä keskusteluilmapiirissä asiakkaita on riittävästi silti. Kuumaa rautaa kannattaa takoa ja se aika on nyt. Tietämätöntä viedään narussa aina. Nyt, ja tulevaisuudessa.
>Pohjoisen metsät ovat kehittyneet ilman neuvontaa Jatkuvapeitteisinä ainakin sen 4000 vuotta eivätkä ole hävinnet revontultenalta.
Perko perustanee ajatustaan tämäntyyppiseen ja
>tulosta on käytettävissä aina uudelleen 10 -15 vuoden välein
…tähän kassavirta-ajatukseen. Se on puolestani ihan ok. Älähdän vasta, jos aletaan väittää tämän olevan taloudellisesti kannattavin menetelmä. Kyllähän metsän luonnollinen kierto ja pääpuulajien peruserot on hyvä jokaisen mo:n ymmärtää.
Olen Gla:n (ja RR:n) kanssa samaa mieltä siitä, että uudistamiskustannukselle on saatava riittävä tuotto, jotta se kannattaisi tehdä. Kaikenlainen sellainen ajattelu, että ”ihan sama paljonko uudistamiseen kulutetaan, koska lompakko on pullea juuri nyt” on itsensä huijaamista. Kustannus on kustannus. Se kannattaa koettaa pitää maltillisena. Itsekään en vietä laskimen kanssa päivää ennen uudistamispäätöstä. Sitä en siis tarkoita. Olen kuitenkin huomannut osan kirjoittajista mitätöivän uudistamiskulua sillä perusteella, että se on vain pieni osa päätehakkuun tulosta. Se ajatus ei kestä kriittistä tarkastelua. Se vain helpottaa sopivan rahan löytämistä. Mennään siis jälleen kassavirta-ajattelua kohti ilman huolta korkotuotosta.
>Jos se tehdään velaksi pankkilainalla, niin kannattaako?
>Minkälaisella kiinteällä 50-vuoden korolla pankkiiri antaisi lainan moiseen. Lainaa täytyisi vielä ottaa vähän lisää taiomikonhoiotoihin.
Oma kritiikkini Rannan suuntaan kosketti sitä, että hän itse on palstalla toistuvasti pitänyt riittävän korkotuoton (jopa 5 %) saamista tärkeänä ja perustellut jatkuvaa kasvattamistaan sillä. Nyt sitten ykskaks jonkin kustannuksen rahoittaminen 1,5 % lainarahalla olisi ongelma? Mielestäni se tarkoittaa, että tuoton korkoasiaa ei olekaan aivan vielä sisäistetty, vaan ollaan ennemminkin samalla viivalla Perkon kassavirtamallin kanssa. Siinä siis tyydytään hieman pienempään kokonaistuottoon kunhan rahavirta on säännöllistä. Tämä on ihan ok. Se vaan on ristiriitaista Rannan korkeaa korkotuottoa korostavien tekstien kanssa.
Ylipäänsä se ajatus, että jos pankista ei saa johonkin lainaa 50 vuoden maksuajalla ja siitä päätellään rahoitusmarkkinoiden pitävän lainakohdetta kelvottomana, on hassua.
Kokeilepa pyytää pankista lainaa 50 vuodeksi ostaaksesi kympillä tylsää ja vakavaraista Sampoa. Et tule lainaa saamaan. Et, vaikka lupaisit lyhentää lainaa pikkuisen vuosittain. Pitääkö rahoitusmarkkinat siis pitkäaikaista sijoittamista Sampoon huonona? Vihjailit vastaavalla tavalla, että uudistamiskulu on huono sijoitus myös rahoitusmarkkinan mielestä.
>Tarkoitin aegolius juuri sitä, mitä kirjoitin. Eikö se ollut selvää tekstiä. Käy kysymässä pankkiirilta, rahoittaako se sinulle metsänuudistamisinvestoinnin em. tavalla. Se kertoo sen, mitä rahamarkkinen asiasta ajattelevat. Jos tässäkään korkomarkkinassa ei homma toimi, niin kuinka sitten nomaalitilanteessa.
Olit siis ilmeisesti ihan vakavissasi. Tarkoitatko, että jos pankki ei johonkin metsäprojektiin myönnä lainaa 50:n vuoden takaisinmaksuajalla, projekti on kelvoton? Miksi tällaisesta pitäisi edes keskustella?
Ajattelet ehkä (jälleen) ainoastaan kassavirtaa. Onko mielestäsi huono hankinta ostaa pankkilainalla 35 vuotiasta juuri onnistuneesti ensiharvennettua männikköä esimerkiksi 2000 €/ha? Ilmeisesti, koska metsälön rahavirralla ei lainaa pysty maksamaan? Jos olen ymmärtänyt väärin, niin korjaa toki.
>Tein 80- luvulla ohjelman kotikoneelle 37 parametrillä ja 5 mahdollisuuden muutoksilla. Kone jauhoi yli kuukauden yötä päivää. Kerkesin kylvää viljat peltoon, kävin vain välillä katsomassa tuloksia. Lopulta tuli valmiiksi ja toimi.
Perko, tarkoittaako tämä, että sinulla riittää loogista ajattelua ohjelmointiin? Jos näin on, niin miten se kumulatiivisen voiton kuvaaja voi olla niin mahdottoman vaikea? En vielä osta tätä tarinaa.
