Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Jos se tehdään velaksi pankkilainalla, niin kannattaako?
No nyt! Korkotuottoa palstalla korostanut Ranta heittää tällaista? Onhan se kaiketi melko selvää, että kun ottaa lainaa ja sijoituskohde tuottaa paremmin kuin lainan korko, saadaan oman pääoman tuottoa vieläkin paremmaksi. Tätäkö tarkoitit?
Jos et tarkoittanut tuota, niin sitä uudistamiskustannustahan siinä jaksollisessa prolongataan tulevaisuuteen. Ei siihen siinä tarkastelussa pankkilaina liity, mutta sellaista ottamalla kannattavuus paranee, eikä heikkene.
>ei riitä vertailemaan metsähoidon paremmuutta
Metsänhoidon paremmuuden ratkaisee omistaja. Minä olen puhunut enimmäkseen kannattavuuserosta ja sen ratkaisee eurot eivätkä muut arvot. Jatkuvalla kasvatuksella on paikkansa ulkoilualueilla, taajamametsissä mahdollisesti joillain turvemailla ja metsissä, joiden omistaja ei ideologisista syistä halua avohakkuuta. Näissä tapauksissa painavat muut arvot, eivät talous. Taloudellisesti kannattavammaksi pitkällä aikavälillä jatkuvaa kasvatusta ei saa. Lyhyellä aikavälillä jk-markkinoijien ajatus on puhua arvokasvusta ja tehdä yläharvennuksia. Toimiihan se (taloudellisestikin) aivan loistavasti niin kauan kuin pohjalla on jaksollisesti kasvatettu metsä. Uudistaminen ei sitten välttämättä sujukaan kuin teoreettisissa malleissa.
>antoi ymmärtää että käytännössä realisoituva uudistumis- ja metsätuhoriskikään eivät välttämättä tee jiikoota kannattamattomaksi menetelmäksi.
En tiedä oliko tuo ”kannattamaton” tuossa varmasti oikea käsite. Jos oli, niin :D. Eihän sellainen mihin ei panosta mitään (ei uudistuskustannusta, ei taimien valintaa, ei mitään) mene teoriassa koskaan kannattamattomaksi, jos sieltä vuosikymmenien aikana saa edes muutaman euron tuottoa. Kannattavuutta täytyy käytännössä aina verrata johonkin. ”Kannattamaton” on mielestäni reaalista tappiota tuottavaa.
Edit. Jos taas jaksolliseen vertaa, niin jk:ssa ei tarvitse mennä kuin jokin rasahdus pieleen, niin se häviää matsin välittömästi selvästi. Sen pärjääminen vertailuissa jaksollisen kanssa perustuu vain siihen, että mikään lukuisista riskeistä ei juurikaan realisoidu.
Edit2. Täytyy muistaa, että jk:n ainoa taloudellinen etu on panostamattomuus. Sen avulla se sinnittelee heikomman kasvun ja huonomman hinnan kanssa. Yläharvennus ja arvokasvu eivät ole jk:n etuja. Yläharvennus on hyvin hoidetun jaksollisen metsän mahdollinen harvennusmenetelmä. Arvokasvun hakeminen kuuluu tiiviisti myös jaksolliseen kasvatukseen. Se ei ole jk:n yksinoikeus, vaikka näin Pukkala&Kettunen&Kujala&co antavat ymmärtää.
Auton kuluista en lähde vääntämään ollenkaan. Oman autoni kilometrikulut tiedän tarkalleen ja ne ovat kaukana tuosta. Puukikin ymmärtää, että pääosa tuosta laskennallisesta 50 sentin kulusta tulee (uuden) auton arvon alenemisesta. Ne ovat omia valintoja. Laskennalliset kulut (ja inflaatiokin) lasketaan tietyillä säännöillä. Ne ovat henkilökohtaisella tasolla aina osittain irti todellisuudesta – mikä sen HS:n kirjoituksenkin pääpointti oli.
Lisään vielä tuohon HS:n kirjoituksen karikatyyrikritiikkiin sen, että syrjäseudulla asuva saa oman auton käytöstä huomattavat verokevennykset. Kaupungin lähistöllä asuva autollinen ei tällaisia saa yleensä lainkaan.
Esimerkiksi noin 30000 km vuodessa työmatkoja syrjäseudulla ajava saa omavastuun jälkeen vähennyksiä lähes 7000 euroa, josta keskituloisen marginaaliveroasteella suora taloudellinen hyöty on noin 3000 euroa vuodessa. Nämä ovat aivan eri luokan lukuja kuin polttoaineen hinnan nousut. Syrjäseudulla asuvaa en saa erityiseksi kärsijäksi mitenkään. Sehän ei ollut kirjoituksenkaan tärkein ajatus.
