Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
Saattaapi olla, että tästä on keskusteltu jo aiemminkin. Lueskelin netistä löytyvää WWF Suomen ”Tutkimustietoon perustuvia suosituksia vastuullisen metsänhoidon kehittämiseksi” ja erityisesti lannoitukseen liittyvää osiota. Hyvin kiinnostava tietopaketti, josta kaikki ei ollut ainakaan itsellä tuoreessa muistissa.
Tulipa sitten mieleen kurkata Suomen Vihreiden metsäpoliittinen ohjelma. En löytänyt sanaakaan lannoituksista. Onko joku tehnyt minua perusteellisempaa työtä jo aiemmin? Jäikö minulta vain jotain huomaamatta? Eikö hiilinielun kasvattaminen luulisi olevan ”ilmastopuolueen” kärkihankkeita?
En kommentoinut Timpan tekstiä, vaan kahta oman viestini edeltäjää. Teukalle näyttää olevan vaikea ymmärtää, että metsä voi soistua. Jos nyt ylipäänsä liikkuu luonnossa, niin näkee kyllä metsiä tai soita, joissa on puita, mutta ne kuolevat lisääntyneen märkyyden vuoksi pystyyn. Tällaisia oletan Timpan tarkoittaneen. Onhan se jo kaiketi myönnetty, että paksuturpeisilla alueilla on tehty ojituksella virheitä. Mutta pystytäänkö vuonna 2022 sanomaan ääneen, että metsien ojittamisesta järkevästi toteutettuna on hyötyä myös ilmastonmuutoksen kannalta? Vai voittaako hömppähuuhaa?
Onhan niitä rinteessä olevia soita ainakin pohjoisempi Suomi pullollaan. Lumien sulamisvesi tulee rinnettä pitkin alas ja jos sille vähänkään tulee maan pinnan muodoista johtuvaa ”tulppaa”, niin soistuuhan se. En kyllä tuota Suomen soiden lisääntymistä ainakaan mutulla allekirjoita, mutta en ole perehtynyt. Suomen kesä on ymmärtääkseni melko kuiva.
Laskeeko Tomperi kustannukseksi tulonmenetyksiä, jos taimikonhoitoa ei tee? Entä, jos taimet kuolee eikä mo tee mitään? Entä, jos ei uudistakaan?
Onko sillä väliä millä nimellä mitäkin kustannusta tai tuottoa kutsuu? Lompakossa olevalla eurolla saa kaupasta saman riippumatta siitä millä nimikkeellä se on ansaittu.
Onpa erilainen tarjous. Kiinnostaisi kyllä mikä pankki menee metsälainassa noin alas, mutta ymmärrän, jos et halua kertoa. Tuo negatiivisen viitekoron kokonaiskorkoa alentava vaikutus on ainakin yhdellä isolla pankilla metsälainoissa käytäntö – toisin kuin samalla pankilla asuntolainoissa. Asuntolainoissa negatiivisten viitekorkojen aikana maksat marginaalin kokoista korkoa. Nämä tulivat asuntolainoihin jo aika kauan sitten varmaan kaikilla pankeilla. Neljä vuotta sitten oma asuntolaina oli vielä lähes nollakoroilla (negat 1 kk viitekorko alensi 0,65 % kokoista marginaalia), mutta sitten tuli pakkotilanne päivittää lainasopimus.
