Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Liian perusteellinen ennakkoraivaus poistaa arvottomat säästöpuut, sitten on jätettävä arvopuita.
Taidat olla tosissasi? Miksi kaadella ennakkoraivuulla rlpm yli 15 senttisiä runkoja puulajista riippumatta?
>FSC:n euron-pari luvattu parempi mottihita menee suojellun (5 % )ja puoliksi suojellun alueen (5%) lisäkuluihin ja tuskin riittääkään.
No ei varmasti riitä. Ei tarvitse edes laskinta lähestyä. Ainoa mahdollisuus taloudellisessa mielessä on omistaa joutomaata/avosuota/karukkoa riittävästi ja toimia alueella, jossa ei ole suojavyöhykkeitä.
Kyllä tässä mielestäni on keskusteltu vain säästöpuista, niiden jättämisestä aiheutuvasta laskennallisesta kustannuksesta kiertoaikana ja säästöpuiden ”alle” jäävästä pinta-alasta, joka on pois puuntuotannosta. Ainakaan minä en ole keskustellut EU:n vaatimuksista tässä.
>Mistä tuo 5% tuoton poistuminen tuli mukaan keskusteluun?
Se tuli tänään aamulla puukin toimesta näin:
>Lisäksi niiden pinta-alalla n. 5 % /ha ei voi kasvattaa uutta puusukupolveaPuukin ajatus siis ymmärtääkseni on, että sertin vaatimat säästöpuut (tulevaisuudessa pefc: 20 kpl, rplm >15 cm) vievät noin viisi prosenttia päätehakkuun runkoluvusta ja myös pinta-alasta. Väännettiin vähän molemmista. Sekä säästöpuiden hakkuuaikaisesta arvosta että niiden vaatimasta pinta-alasta. Sinänsä näkemyseromme on sama kuin lokakuun lopussa, eli korkolasku menee yhteneväisesti, mutta ero tulee lähtöarvoissa. Minä lasken hieskoivua ja haapaa ja pienennän latvusten vaatimaa pinta-alaa tekemällä osan säästöpuista pökkelöiksi (sallitaan, ja lasketaan säästöpuiksi – tarkistin). Puuki ymmärtääkseni laski oman metsänsä mukaisesti niin, että säästöpuiksi ei ole haapaa eikä koivua ja latvukset säästöpuut vievät 5 % puuntuotantoalasta. Näin näen asian menneen.
Visalle pahoitteluni höpöhöpöistä. Keskustelutyylini on välillä turhan suora ja kärkäs.
>En tiedä kenen rantaviivaan aegolius viittaa
Minulle ei tietenkään muiden rantaviivat kuulu mitenkään, mutta erästä rantaviivaa on tuotu omatoimisesti esiin säästöpuukeskustelun yhteydessä syksyllä. Kertoja tunnistanee itse. Noin yleisesti olen sitä mieltä, että suojavyöhykkeistä saattaa tulla oikeasti merkittävä kustannus. Säästöpuut ovat vielä melko pientä, vaikka kustannus toki sekin.
Itse olen mm. jättänyt tarjouksiakin tekemättä palstan halkovan puron vuoksi. Ajatuksen kulku meni niin, että kun puusto on kuitenkin siinä puron varren suojavyöhykkeellä sitä palstan parasta, niin joka tapauksessa joku tarjoaja ei asiaa huomioi ja oma tarjous ei riittäisi. Lisäksi tulee luonnollisesti lähikuljetuksen käytännön haasteet.
>Mites se tulopuoli? Onko sertifioinnilla joku positiivinen vaikutus kassavirtaan?
Kiitos asiallisesta kysymyksestä! 😉 Oman kokemuksen mukaan pefc on nykyisin minimivaatimus. Yksi ostopalsta kesällä ei ollut sertissä mukana – ja puunostaja kiinnitti siihen huomiota. Ei siis tulopuolelle mitään lisää ainakaan pefc:stä.
Fsc sertin tulopuolesta en osaa sanoa, mutta silloin myös kulupuoli muuttuu. Nuo minun (edulliset) säästöpuulaskelmat koskettavat pefc sertiä.
>Metsärahastoilla tuo laskuoppi taitaa käytössä ollakin.
Saattaa olla, en tiedä. Tai sitten osasivat ennakoida paremmin tämän tuulivoimabuumin. Joko huomasit uutisen siitä?
Edit. ”UB-Metsä kertoo syysraportissaan, että se solmi heinä–syyskuussa kahdeksan uutta sopimusta maavuokrista tuuliyhtiöiden kanssa” ”OP:n rahastolla on Tillin mukaan noin 40 varaus- tai maanvuokrasopimusta eri puolella Suomea tuuliyhtiöiden kanssa.”
>Mutta ei niitä lasketa kaiketi ainakaan muiden aukkojen säästöpuihin
”suojakaistoille jätetyt puut sisältyvät säästöpuuston määrään, kun ne täyttävät säästöpuustolle asetetun läpimittavaatimuksen”
En ole varma, mutta mahdollisesti laskenta menee kauppakirjapohjaisesti. Niiltä leimikoilta mitä kaupassa mukana on, etsitään nuo säästöpuut. Usemman kuvion säästöpuut voi jättää yhdelle kuviolle.
>Olen ihmetellyt jo pidemmän aikaa täällä esiintyvää valikoivaa korkolaskua. Jotkut laskevat kyllä parin tonnin uudistamiskululle täyden koron koko kiertoajalle, mutta jostain syystä ei säästöpuille ja niiden alle jäävälle maapohjalle
Höpö höpö. Mitään valikoivaa ei tuossa ole. Jos sitten useamman kuvion leimikossa missään ei kasva ainuttakaan vänkyrää koivua eikä haapaa, niin… Mitä siitä sitten vielä valittaa? Serti on ollut käytössä vasta mitä… 20 vuotta?
Ennemmin voisi kääntää hetkeksi ajatusleikin toisin päin. Jos 5 % alueen säästöpuut aiheuttavat 6000 euron kustannuksen (tuoton menetyksen) hehtaarilla kiertoajalla, niin kiertoajan tuoton pitäisi olla 6000 € / 0,05 eli 120 000 euroa. Onko näin? Tarvitseeko sitten ihmetellä myös nykyistä metsähehtaarin hintaa, jos kiertoajan tuotto on 120 k€? Eikö tässä nyt joku muu valikoi ajatuksiaan?
Edit. Voi puut myydä ilman sertiäkin, jos ostaja ostaa. Minulta ainakin kyseltiin sertiasiat sekä viime vuonna että myös tänä kesänä.
Edit2. Eikös siitä kilometrien rantaviivasta löydy siivu ja säästöpuut jokaiseen kauppaan? Olisiko ennemmin ”hieman” vastustava ideologia?
