Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>>ne tehdään tekopökkelöiksi
>>tasaisesti jakautuneena päätehakkuuleimikossa ja niistä jätetään 20 pystyyn
>Ei näin! Säästöpuut jätetään jatkamaan elämäänsä ja ne sijoitetaan säästöpuuryhmiin
Ryhmään jättäminen on tosiaan suositus. Jos puoletkin säästöpuista tekee pökkelöiksi ja näitä löytyy lähekkäin tai kokonaisena jätettävän säästöpuun vierestä, niin tarvittava pinta-ala jää vielä tulevan pefc:n 20:n säästöpuun vaatimuksellakin lähelle kahta prosenttia.
Jos nyt heitetään arvio säästöpuiden arvosta haitarin toisesta päästä, niin 20 kpl puolen kuution haapaa on viime kesän hinnalla (10 €/m3) 100 euroa. Tästä sitten tulee 60 vuodessa sillä puukin 10,5-kertoimella reilu 1000 euroa. Siis noin 16 € vuodessa per hehtaari. Minimiin pääsee etsimällä 200 litraisia (kuitenkin rlpm >15 cm) haapoja ja tekemällä niistä vielä puolet pökkelöiksi. Koivukuitu oli kesällä tuplasti arvokkaampaa, joten jos niitä vänkyröitä löytyy riittävästi tarpeeksi isoja, niin samassa suuruusluokassa ollaan tekemällä puolet pökkelöksi.
Edit. Korjailin virheelliset luvut, koska muutin säästöpuiden määrän 10->20.
Edit2. Niin, tuossahan sitä olisi jo 10 kiintoa lahopuuta hehtaarilla muutamien vuosien kuluttua… Entisten lisäksi.
Edit3. Onhan sitä tuossa. Vaikka 16 € / ha voi tuntua pieneltä, niin jo sadan hehtaarin pefc-metsätilalla kyse on 1600 euron laskennallisesta kustannuksesta vuosittain.
>säästöpuiden aih. kulut vaihtelee aina metsän ja kunkin tapauksen mukaan, siinä olet oikeassa. Mutta väärässä siinä että ne kulut ei voisi olla joskus huomattavia, jopa yli 5 k€/ha/ kiertoaika
Olinkin luottavainen, että konsensus vielä löytyy.
Palataan hetkeksi lokakuun loppuun:
>>Puuki: säästöpuuryhmän arvo voi olla vaikka 6000 € päätehakkuun aikaan
>Samaa mieltä. Voi olla. Ei kuitenkaan ole yli 99 % varmuudella, koska…En ole väittänyt etteikö olisi mahdollista, että kustannukset voivat joskus olla korkeat. Muutama kuukausi sitten koetin painottaa keskimääräisen kustannuksen löytämistä, mutta siinä jäimme lähtötelineisiin.
>Siksi ageolius saat itse laskea omat säästöpuukustannuksesi
Laskenkin. Olen huolissani vain siitä, kun tällä palstalla lasket säästöpuiksi edelleen havutukkipuut ja suojelet 5 % pinta-alasta. Luonnollisesti siitä tulee korkeammat kustannukset. Joku voi luulla, että sertifikaatin vaatimista säästöpuista tulee aina noin korkeat kustannukset ja se ei pidä paikkaansa.
Positiivista kehitystä kuitenkin huomaan jo lyhyessä ajassa. Vielä lokakuussa laskit säästöpuiden arvoksi kiertoajalla 5000-6000 euroa ja nyt enää 1840 €. Suunta on oikea – kohti realismia.
>Entäs minun laskelmani: menetys on 5 % koska sen verran aluetta poistui pysyvästi metsätalouskäytöstä
Jos talousmetsän pinta-alasta poistaa 5 % metsätalouskäytöstä, niin kustannushan on 5 % kiertoajan tuotosta. Itse en ajatellut poistaa tuollaista pinta-alaa metsätalouskäytöstä ja silti sertin mukaan mennään. Enemmän saa toki aina tehdä.
>Ne kaksi kuusta, jotka olen jättänyt, kuolivat parissa vuodessa.
Hyvä. Pystylahoa muodostui siis jopa keskimääräistä nopeammin. Sehän se säästöpuiden yksi tärkeimmistä tehtävistä on.
Edit. Lainaus WWF:n sivuilta: ”Jätä säästöpuut korjaamatta, vaikka ne kaatuisivat. Niiden on tarkoitus kuolla aikanaan ja tuottaa lahopuuta.”
Puuki, pystyt parempaan. Saat yrittää kerran vielä.
Edit. Antamaasi esimerkkilaskelmaa en oikein pysty laskemaan, kun ei juuri löydy niitä lenkoja koivuja ja -haapoja omista metsistä
Erikoista, jos laskutaito rajoittuu vain siihen mitä löytyy omasta metsästä. Pelkkiä VT-kuvioita omistava ei osaisi laskimessa korkoprosentiksi laittaa nelosta, kun ei omista MT-pohjaa. 🙂
Puuki toistaa aiemman virheen ja tavoittelee edelleen teoreettista maksimia, minkä säästöpuut voisivat enimmillän aiheuttaa. Lisäksi 5 %:n menetetty kasvutila on sekin yliarvioitu ja lisäksi jo toiseen kiertoaikaan kuuluvaa kustannusta. Kun itse laskeminen ja arvion tekeminen sujuu hyvin, niin heitän haasteen vastaavan teoreettisen ala-arvion tekemiseen. Paljonko saat puuki kiertoajalle kustannukseksi silloin, kun metsästä löytyy tulevaisuuden pefc:n 20 kpl 15 senttistä säästöpuuta lengoista hieskoivuista ja haavoista ja ne tehdään tekopökkelöiksi, jolloin latvuskin lähtee kasvutilaa viemästä ja haittaamasta seuraavaa puusukupolvea?
>Aegolius piti ongelmallisena lahopuun lisäämistavoitetta. Ötökkälakia pitää noudattaa, mutta sen estämättä voi lahopuuta synnyttää pikku hiljaa usean vuoden aikana.
En pidä ongelmallisena lahopuun lisäämistä. Ötökkälakikin koskettaa vain havupuita, joten lehtipuulahoa voi lisätä lakia noudattaen. Laki tulee vastaan vain 10 kuusipuukuution kertarysäyksessä. Oma huomio on, että jo pari kuutiota tuulenkaatoja tarkoittaa Lounais-Suomessa kaksin-kolminkerroin pystylahoa kirjanpainajatuhona viidessä vuodessa.
Luontotyyppien ”kymmenien kuutioiden” lahopuumäärän tavoitetta hehtaarilla pidän ongelmallisena, koska edes Etelä-Suomen suojelualueilla ei VMI:n mukaan lahopuuta ole kuin n. 14 m3. Ei ole tietoa millä tavalla lahopuun määrä VMI:ssa arvioidaan. Lukemat ovat varmaankin vertailukelpoisia eri inventointien välillä, mutta pitääkö lukema absoluuttisesti paikkansa? Voivatko monet etelän suojelualueet olla vielä niin nuoria, että tämä on lisääntymään päin?
On minusta päivänselvää, että talousmetsähehtaarille tuo ”kymmenien kuutioiden” lahopuumäärä on tavoittamattomissa. Sitä tarkoitin, kun kirjoitin ettei yhdestäkään talousmetsähehtaarista koskaan tule mitään noiden kriteerien mukaista luontotyyppiä. Noin kireät kriteerit on tarkoitettu suojelumetsien luokitteluun ja silloin niiden uhanalaisuudesta ei voi tehtä minkäänlaisia johtopäätöksiä talousmetsien luonnonhoitoon.
