Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Pitää muistaa että tuo kuuluisa 76 % on uhanalaisuus luontotyyppien lukumäärästä
Juuri näin. Eikä tarvitsisi tämän luvun julkisuudessa esittäneelle esittää kuin pari kysymystä, niin jo paljastuisi, että ei tunne luontotyypeistä ja luvun taustasta yhtään mitään. Lukua käytetään vain ideologisena miekkana – vähän samoin kuin ”puupelto”-käsitettä. Nämä puupeltotaivastelijat sitten kuitenkin nauttivat ulkoilusta varttuneessa harjumännikössä ja marjastavat mustikkakuusikossa – siis puupellossa. Sillä hetkellä se ei kuitenkaan ole heille puupelto. Metsä muuttuu puupelloksi taas, kun he kirjoittavat kommenttia avohakkuukeskusteluun. Ideologia ja tunteet ohjaavat.
>Kangasmetsissä merkittävimmät uhanalaistumisen syyt ovat olleet kuolleen puun määrän väheneminen, vanhojen metsien ja vanhojen puuyksilöiden väheneminen sekä luontaisten laaja-alaisten häiriöiden ja luontaisen kehityksen väheneminen
Siis tiivistäen: Kun luontaiset laaja-alaiset häiriöt (myrskytuhot ja isot metsäpalot) ovat vähentyneet ja lahopuun määrärajana pidetään ”kymmeniä kuutioita” hehtaarilla ja metsälaki edellyttää jo 10 kuusikuution korjaamisen, saadaan aikaan argumentit, joiden mukaan pitäisi talousmetsien luonnonhoitoa kehittää? On kyllä narut solmussa muillakin kuin liuskapöllöllä tässä asiassa.
Loogisempi päättely menee niin, että jos vaativilla kriteereillä luokiteltujen metsäluontotyyppien määrille halutaan jotain tehdä, on suojelualueita lisättävä.
Edit. Ei tuollaisilla kriteereillä luokiteltujen luontotyyppien runsaudesta tai uhanalaisuudesta voi tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä talousmetsien luonnonhoitoon. Talousmetsistä ei tule koskaan mitään luontotyyppiä.
>Tuli iso %-luku joka ei kerro kuin korkeintaan puolitotuuden itse asiasta
Tämähän sen 76 %:n takana on. Jos luontotyyppejä jaotellaan tulevaisuudessa lisää, saadaan uhanalaisuusprosenttia vieläkin korkeammaksi, vaikka tilanne ei menisi lainkaan huonompaan. Tuo luku on osaamattattomia poliitikoita ja yleisöä varten lanseerattu – ja toimii!
>Vaikka sitten yleisen mielipiteen muodostumisen takia
Avohakkuita on vastustettu pääosin tunneperusteisesti aina. Sama tilanne oli jo 30 vuotta sitten. Nykyisin keskustelu tästäkin on vaan ajan hengen mukaisesti kärjistynyt entisestään.
>Vastaväitteistäsi huolimatta se kustannus 5-10 k€ jättöpuista/ha meni kokonaisuus katsoen tällä foorumilla läpi ja 10 k€/ha kierrossa hirvistä siihen päälle. Kovimmin huutaneet, 30 viestiä/pv saivat sammuttettua järjen äänen.
Ei mennyt minulle läpi alkuunkaan. Eikä mene. En vaan jatkanut asiaa, koska viestejä tuli niin paljon ja ajattelin asian olevan jo lähinnä jankkaamista. Voin kyllä jatkaa, jos taas siihen(kin) joskus palataan. Ymmärrän kyllä ajatuksiasi. Saisit olla reva-tunnuksen takaa enemmän äänessä. Tähän saakka sieltä on tullut 90 prosenttisesti höttöä ja asiattomuuksia.
>Mitä minä sanoin jo 20 v sitten!
Kaikella kunnioituksella Pertti, et ole oikeassa tässä. Vaikka 20 vuotta sitten olisi tehty asioita eri tavalla, meillä olisi mm. erittäin uhanalainen kuivahkon kankaan nuoren metsän luontotyyppi. Aivan sama tilanne olisi hyönteisten lukumäärän ja lintujen määrän suhteen. Pahoin pelkään, että edes hömötiaisen tilanne ei olisi juuri erilainen, mutta siinä voisi pieni mahdollisuus olla parempaan, jos syy oikeasti on lahopuun puute. Luulen, että se ei ole pääsyy.
Itsekin vastustin jo 20-30 vuotta sitten jyrkkää luonnonsuojelun vastustamista. Vastustan kyllä sitä hullun kuuloista toistakin puolta.
>Niissä on kyse luonnonmetsien metsätyypeistä, esimerkiksi myrskytuhon jälkeen kehittyneestä nuoresta metsästä täysin ilman ihmisen vaikutusta. Autismiliuska ei silloin eikä myöhemminkään asiaa ymmmärrä.
Kun nyt olen sopivasti ihon alla, niin jatketaan… Minun puolestani saa olla kyse luonnonmetsien metsätyypeistä, mutta miksi esimerkiksi tämän metsäluontotyypin uhanalaisuus mainitaan talousmetsäkeskustelun yhteydessä? Ihan vaan yhtenä esimerkkinä tässä:
https://www.sll.fi/2019/03/08/uhanalaisten-lajien-maara-kasvaa-edelleen-luonnonsuojelun-rahoitus-on-turvattava/
”Suomalaista metsätaloutta markkinoidaan kestävyydellä, mutta selvitys osoittaa muuta”
Ensin mainitaan metsäluontotyyppien uhanalaisuusprosentti ja heti perään kerrotaan, että talousmetsien metsänhoito ei ole kestävää. Onko Petkeleskin kanssani siis samaa mieltä siitä, että SLL:n suojeluasiantuntija tekee tuossa virheellisen päätelmän?
Jokunen kuukausi sitten keskusteltiin uhanalaisista luontotyypeistä. Laitoin tänne listan uhanalaisista metsäluontotyypeistä. Esimerkiksi ”nuoret kuivahkot kankaat” on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja syytä ihmettelin. Petkeleskään ei osannut kertoa syytä miksi näin on, vaikka VT on tuiki tavallinen metsätyppi. Saattaa olla, että ympäristöhallinnon sivuille on lisätty tietoa tai jäsennelty sitä uudestaan, mutta nyt luontotyyppien kriteereitä löytyi helposti.
https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/luontotyypit/Nuoret_kuivahkot_kankaat
Tuolta löytyy vastauksia kohdasta ”luontotyyppien kuvaus ja arviointiperusteet”.
”Nuorissa kuivahkon kankaan metsissä valtapuusto on alle 40-vuotiasta. Puusto on alkanut kehittyä laaja-alaisen häiriön, kuten myrskyn, metsäpalon tai hakkuun jälkeen.”
Hakkuukin mainittu mahdollisena puuston nuoren iän ”syynä”. Ok.Kolmannen kappaleen puolivälistä löytyy se ounastelemani suurin syy uhanalaisuuteen: ”Kuolleen puun määrä on kymmeniä kuutiometrejä hehtaarilla”. Eipä ole ihme, että luontotyyppi on harvinainen, jos puusto pitää kasvaa kuivahkolla kankaalla, olla nuorta ja lisäksi lahopuuta kymmeniä kuutioita hehtaarilla. Lahopuun vaadittu määrä jää siis kuitenkin tässäkin avoimeksi. Tulkitsen tuon ”kymmeniä” niin, että vielä 20 kuutiota ei riitä. Etelä-Suomen suojelualueilla on VMI:n mukaan lahopuuta 14 m3/ha. Eipä riitä. Kriteerit takaavat uhanalaisuuden tulevaisuudessakin.
En yllättynyt siitäkään, että vuoden 2008 uhanalaisuuskartoituksessa tämä ”nuoret kuivahkot kankaat” luokiteltiin vaarantuneeksi (nyt erittäin uhanalaiseksi) ja luokitusmuutoksen tärkeäksi syyksi mainitaan lahopuun väheneminen, vaikka VMI:n mukaan lahopuu lisääntyy – hitaasti, mutta kuitenkin. Loogisuus on ollut näissä hukassa ennenkin.
Summa summarum, uhanalaisuus lisääntyy tulevaisuudessa. Vaikka lehtipuut metsissä lisääntyisivät, säästöpuita lisättäisiin, metsien puusto järeytyisi, lahopuu talousmetsissä lisääntyisi… Ei auta. Jos uhanalaisuus ei lisäänny muuten, niin kriteeristöä tai luokkajakoa muuttamalla se tapahtuu. Olemme uhattuna!
>Metsäteollisuuden mielestä Venäjällä on parempi FSC, joten sinne voi maksaa parempaa hintaa
1. Minkä verran enemmän teollisuus maksaa venäläisille puunmyyjille? Nythän et tarkoittanut rahdista ja itse tuonnista johtuvia kuluja.
2. Jos edellinen pitää oikeasti paikkansa, niin mistä tiedät, että ”parempi FSC” on syy?
En pidätä hengitystä.
>Joskus ollut muuten juttua miten pinomitta on niin epätarkka muiden mittaustapojen rinnalla
Pinomitta ollut käytössä myös pari viimeistä vuotta. En hyväksy enää kuidun tai energiapuun punnitusta, jos pino ei lähde ennen kelirikkoa. Huonon punnituskokemuksen jälkeen olen pyytänyt nähtäväksi niitä kertoimia minkä mukaan kuutiointi tehdään, jos pino on valmis helmikuussa ja esimerkiksi touko- ja kesäkuu ovat helteisiä. Koska en niitä saanut, niin ostaja sai tulla mittaamaan pinon. Lopputuloksesta olimme molemmat samaa mieltä. Jos nämä kilogrammoista kuutiointikertoimet ovat jollain tiedossa, saa valistaa. Pinomittauksen kuutiointimenetelmä on avointa tietoa.
>olen joulukuussakin saanut nauttia1,71 sentin kWh hinnoista. Parastahan tässä sopimuksessa on se, että välillä sähköyhtiö maksaa minulle siitä, että suostun kuluttamaan sähköä
Niin, vaikka spot-hinta menisikin nollaan tai jopa hieman negatiiviseksi, niin siirron hinta ja energiavero kyllä pitävät huolen rahavirran lopullisesta suunnasta.
Edit. Jaah, katselin vähän nordpoolin spottihintoja… Minkä joulukuisen viikonlopun yön tuntia se köppäkynsi mahtoi tarkoittaa? Eipä sieltä nopealla vilkaisulla kovin halpoja hintoja löytynyt.
