Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>hinta oli mitä oli
Joo, kyllähän he puuta saavat, koska tehtaat ja sahat pyörivät. Kiinnostaa se, että myykö heille joku puunsa kilpailuttanutkin…
>Päätehakkuilla eivät ilmeisesti halua liian järeää puuta kun eivät ole ainakaan vielä tuoneet mallia sinne.
Ensin lupailivat toukokuussa runkohintatarjousta pääteleimikoille, mutta lopulta söivät sanansa. Ehkä puusto oli sitten liian järeää. Toisaalta ainakin lännessä ja etelässäkin 100 km päässä Raumalta ei tämän firman maksukyky (halu?) ole riittänyt alkuunkaan. Olisi jäsenenä ihan hyvä tietää, että kupataanko kaikkia muitakin, vai onko joku kilpailuttanut alueensa ostajat ja saanut MG:ltä parhaan tarjouksen? Koskaan?
Edit. Tai ei siis kupata, koska ei ole päästy päätehakkuukaupoille koskaan. Lähellekään. Hankintakuitu on mennyt heille, koska siitä kaikki maksaa käytännössä saman.
Niin, luulisin lähes jokaisen täällä tiedostavan nuo hintaan vaikuttavat tekijät. Järeää runkoa lyhyellä lähikuljetusmatkalla kelirikkokelpoisen tien vieressä ja kookkaampi leimikko. Jos sitten mennään euromääriin, mitä luulen, että tässä tarkoitettiin, alkaisi homma mennä vaikeammaksi ja mukaan tulee myös kaukokuljetuksen arvo. Tilastointia vaikeuttaa juuri se, että hinnat eivät ole julkisia. Kukaan ulkopuolinen riippumaton taho ei pysty tekemään luotettavia tilastoja. Näiden nykyisten tilastojen tekijöiden selittelyt välillä hymyilyttävät. Parempaa vertailukelpoisuutta aineistoon saataisiin, jos haluttaisiin. Nyt ei haluta. Ihan vaan esimerkkinä kuusitukin hinta. Hintatilastojen perusteella kuusitukki on vain hieman mäntyä arvokkaampi. Puulajien arvoero kasvaa, jos mukaan lasketaan kuusipuista tulevat latvukset, joista maksetaan jopa 5-6 euroa per kuusipuukiinto. Tilastoihin näitä ei ole haluttu.
>Tästä voisi joku raapaista jutun: kuinka suuri on leimikoiden välinen hintavaihtelu ja mistä se pääosin johtuu?
Aihe on mielenkiintoinen, mutta juttu taitaa jäädä tekemättä. Kauppahinnat ovat melko salamyhkäistä hommaa eivätkä julkista tietoa – toisin kuin kiinteistökaupoissa. Lisäksi vertailu on hyvin vaikeaa. Itselle sattui varmaan tässä suhteessa ääripäät kesällä, kun yksi tarjoaja löi ”kaiken” kuusitukin hintaan ja sopimukseen olisi sisältynyt latvusten kerääminen energiaksi. Mäntytukin hinta oli tarjouksessa vaatimattomampi – tosin leimikotkin olivat kuusivaltaisia. Vertailun jälkeen parhaaksi osoittautui kuitenkin tarjoaja, joka maksoi männystäkin hieman paremmin, korkean erillisen hinnan kuusten latvuksista ja lisäksi bonuksen kuusitukin järeydestä, jonka arvioin saavani. Tämä bonus ja risujen hinta eivät näy tilastoissa, joten tällä tehdyllä kaupalla pääsin osallistumaan tilastohinnan vääristämiseen.
Kiitos AJ! Auto on mahtunut varmaankin 20 jalan pikkukonttiin. Tuossa ajassa hinnat ovat nousseet noin 60-70 % (elinkustannusindeksi). Vielä puuttuu kontin vuokra ja kaikki tavaran liikuttelu.
Tuo 75 m3 on kyllä ylioptimistinen. Melkoinen optimoija saa olla, että 40 jalan konttiin saa edes 50 kiintoa sahatavaraa. Jos jäädään esimerkiksi 45 kiintoon, jenkkiostaja maksaisi tästä kontista 19000 euroa. Ensi kesänä hintataso vielä todnäk sama ja vapaus yrittää. Kuka lähtee, vai tyydytäänkö höpisemään täällä? 🙂
Edit. Ei noita lukuja kauaa tarvi pyöritellä, niin huomaa sahatavaran normaalin hintatason (puolet nykyisestä?) olevan jenkkivientiin melko vaikea. Bisnes tulee siitä, että hintatason noustessa ja kulujen pysyessä maltillisena, kate räjähtää.
>Aidat riistakeskukselta.
Onko AJ:lla parempaa tietoa? Viimeksi kun kyselin aitoja visakoivusuunnitelmaan liittyen, niin värinauhoja luvattiin. Ei muuta.
Vaikka aitatarpeet saisikin, niin ehdottaisin silti päinvastoin. Minä voin hommata aitatarpeet, jos riistakeskus hoitaa aidan rakennustyön. On tämä harrastuksen ylläpito huvittavaa.
>asiallisesti muistutin asiantuntijoita koron ja koronkoron vaikutuksista kun väkisin väännetään perinnöstä metsävähennys. Jos ei sitten ole lähitulevaisuudessa kauppoja jota vähennellä niin suotta sitä sitten ostelee varastoon
Kiitos asiallisuudesta. Perinnöstä ei ole väännetty metsävähennystä. Metsävähennys vaatii vastikkeellisen saannon eli kauppakirjan. On hassu ajatus, että ostettaisiin metsävähennystä. Metsätiloja ostetaan sillä hinnalla millä saadaan hankittua. Jos tilojen arvostus on noussut osittain metsävähennyksen vuoksi, niin sitten on. Toki on totta, että nopeasti käytetty metsävähennys on etu. Jos sitä pitää suuressa arvossa, niin sitten vaan nopeasti tarjoamaan jostain uudesta 04-palstasta. Siinä ne menee käyttöön risukonkin metsävähennykset.
