Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>Muualtahan ei juurikaan lainaa kannata ottaa kuin omalta asioimispankiltaan. Siellä se kuitenkin aina paras lainatarjous on. Ja joustokin tarvittaessa.
Tällaisia neuvoja voi saada sellaiselta, joka ei kilpailuta edes puukauppojaan. Jees saa omasta pankistaan parhaan tarjouksen kunhan visusti pidättäytyy kysymästä keneltään muulta. Kannattaakohan tuota ”faktaa” kuitenkaan kovasti mainostaa.
Pankki on pankki, ei ystävä. Se laitetaan vaihtoon, jos homma ei toimi kuten pitäisi. Uuden lainan hankinta on aina hyvä tilaisuus kartoittaa pankkisuhteen toiminta.
Parit kiinteistökaupat on jo tehty pelkästään kaupanvahvistajan läsnäollessa ja lainhuudon haku onnistuu siinäkin nykyisin heti, mutta tuo Tolopaisen mainitsema kiinteistövaihdannan palvelu ilman kaupanvahvistajaa on vielä kokeilematta. Kustannus kaupanvahvistajasta on 120 €, mutta tuo MML:n palvelu oli arvokkaampi?
>mitä järkeä on että vakuutena on sama pusikko joiden tuloilla aikoo velan maksaa.
Tämä aivopieru on vuoden 2021 parhaiden ehdokkaana välittömästi, vaikka ihan loppuvuotta eletäänkin.
Ehdottomasti kannattaa palkkatuloilla maksaa tarkasti vain metsälainaa ja hakkuutuloilla mahdollista asuntolainaa. Kemera ja alvit hoitavat loput. Paljon ajoa vaan palstalle ja takaisin ja kilometrirahoilla voi ostaa seuraavan palstan. Helppoa tämä vaurastuminen Teukan ohjeilla.
>Korkeahko lainan korko on seurausta asiakkaan vaatimattomasta rahaliikenteestä.
Olen eri mieltä, jos Teukka tarkoittaa tässä noita 3-10 % marginaaleja. Ne kertovat pankin tai neuvottelijan tietämättömyydestä ja suhtautumisesta. Vakuudellisissa metsälainoissa marginaalin kanssa pitäisi päästä 1,5-2,5 % kieppeille ja tarkemmin siihen voi vaikuttaa asiakkaan omat asiat. Käsi ylös, onko jollain alle 1,5 % metsälainamarginaali? Arvaan, että melko harvinainen alkaa olla. Kokonaiskorko toki menee alhaisemmaksi negatiivisen viitekoron vuoksi, jos lainasopimus sen sallii. Lyhyempiä viitekorkoja, edes 6 kk, ei ole ollut tarjolla enää vuosikausiin.
>Mikäs sille aegoliukselle nyt oikein tuli? Sanoinko jotain sellaista, mikä ei pitänyt paikkaansa?
No nämä alla olevat kolme ei mielestäni pidä paikkaansa:
>Entäpä, jos se Dansken toimihenkilö olikin oikeasssa?
Ei ole. Kyse on vain siitä, että joko neuvottelija yksittäisenä henkilönä tai hänen edustamansa pankki eivät ymmärrä kohdetta, johon on antamassa lainaa.>sitä alemmas metsien tulevat vakuusarvot karisevat
Olen huomannut vakuusarvojen ennemmin nousseen metsien yleisen arvonkehityksen mukana.>Pankit ovat alkaneet varautua huonompiin aikoihin, ja se näkyy nyt mm. lainatarjonnan kirjavuutena
Tätä sivuttiin jo. Lainantarjonnan kirjavuuteen on muut syyt. Tilanne on sama, jos haet yritystoimintaa varten lainaa. Saat sitä järkevin ehdoin vain sieltä, missä nähdään lainan ottamiselle järkiperusteet – eli melko harvasta pankista, jos ollenkaan, nykyisin.Yhtään en Visa väheksy 40 vuoden kokemusta ja taloustilanteista selviämistä. Päinvastoin! Tässä vaan oli kyse pankkien suhtautumisesta metsälainoihin nykyisin ja ehkä viimeisen 10 vuoden aikana ja tämänhetkisistä metsälainamarginaaleista. Niistä luulen olevani nyt sinua paremmin perillä. Samaa mieltä olen huonoihin aikoihin varautumisesta. Nyt on oikea aika olla hieman varovainen.
>Tammikuussa testaan mikä hintaso on ja tarjoan jostain tilasta sen verran reilusti, että selviää mikä riittää.
Hopolle malttia, jos vaikka joku hoopo ajattelee tammikuussa samoin. 😉
>Jos joutuu pankkiin menemään heti kun pitää tehdä jokin pikku ostos kuten auto tai 10ha metsää. Kyllä se on osoitus kyvyttömyydestä ja osaamattomuudesta. Ei ihme, jos lainaa ei myönnetä
>Sitten tuli isäukko kylään ja unohti kirjekuoren, jossa oli seteleitä jonkin verran
Onnittelut! Olet ollut kyvykäs ja taitava!
>Pankit ovat alkaneet varautua huonompiin aikoihin, ja se näkyy nyt mm. lainatarjonnan kirjavuutena.
Käsi sydämelle Visa ja Tollo, milloin viimeksi olit lainaneuvottelussa? Monenko eri pankin laina-asiakkaana olet ollut viimeisen 20 vuoden aikana? Vaikuttaa siltä, että ette ole kartan sivulla lainkaan.
Jos on puoletkin noista Visan peloista, niin kirves kaivoon ja pensseli santaan ja perintöä odottamaan, kun muu ei enää kannata. Eletään nousukauden loppuvaihetta ja pankkien vastuuhenkilöt pulassa?
Metsäkupsan mielipide pitää varmaan yleisellä tasolla paikkansa, mutta miten se liittyy metsäpalstojen hankkimiseen? Ei niitä muutaman kuukauden elinvaroilla osteta. Ja ne myydään silloin kun myydään. Ostat joko käteisellä tai lainalla.
>Entäpä, jos se Dansken toimihenkilö olikin oikeasssa?
Höpö!
Pankeista saa myös välillä eteensä lainaneuvottelijoita, jotka ovat työstään melko pihalla. Silloin on kokeiltava seuraavaa, joko neuvottelijaa tai pankkia. Oikeassa heistä ei ole kukaan, koska totuutta ei ole. En ole Dansken toimihenkilöitä haastatellut, mutta olen huomannut, että eri pankeilla on täysin omat metsälainakulttuurinsa, lainaprosentit ja vakuusarvojen määrittelytapa. Syyskuinen lainatarjous oli toisesta pankista marginaaliltaan 1,6 % kieppeillä ja toisen pankin neuvottelija huiteli jossain 3-4 % haarukassa, vaikka odotti vakuuksia.
>miten metsässä käy yläharvennuksen jälkeen
En teilaisi itse menetelmää syypääksi. Toki harvennuksen epäonnistunut lopputulos aiheuttaa kasvun notkahtamisen, mutta olisiko viimein kyse ihan tästä kaikkein ilmeisimmästä:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1021949
