Käyttäjän aegolius kirjoittamat vastaukset
-
>EU käyttää Suomen heikkoa hallitusta hyväkseen metsäasioissa
Miten?
Edit. Jatkan, että en ole huomannut EU:n käyttävän hyväksi Suomen enkä Ruotsinkaan hallitusta. He ovat tähän saakka vähät välittäneet jäsenmaiden hallituksista.
>Maatalous ei tue mitenkään metsätaloutta, se on päinvastoin.
Jokainen tähän saakka hankintahakkuulla käyttämäni ajohenkilö (4 kpl) on sivutoiminen metsähommissa ja päätoiminen maataloudessa. En tiedä kuka puut ajaisi, jos 50 km säteellä ei asuisi kukaan. Teukan katkeruus vetää vertoja jopa palstan katkerimmaksi nimeämällenikin. Surullista.
Metsänmiehen kanssa samoilla linjoilla. Lokakuisessa pienen palstan avoimessa tarjouskilpailussa jäin kakkoseksi. Oma tarjous oli 29 % yli tila-arvion vähentämättömän arvon. Toki välittäjä oli mielestäni tehnyt selkeän virheen puuston määrän arviossa. Katsoin kiinteistön ehkä juuri sen arvoiseksi millä eniten tarjonnut sen sai, mutta ainahan sitä pitää yrittää vähän nopeaakin voittoa. Minä en osaa metsänmiehelle vastata.
>sillä on vaikutusta mistä se raha siihen tulee
On toki siinä mielessä, jos rahan saaminen aiheuttaa lisää kulua (lainarahan hinta) tai tukirahan saaminen vaatii tietyntasoista suunnitelmaa tms. Sillä taas ei ole mitään merkitystä tuleeko raha palkkapussista tai hakkuutulosta. Kulu on kulua ja tulo tuloa. Ei niistä voi mitään jättää pois, jos jotain haluaa kannattavuudesta selvittää. Uudistamiskulua ei voi mitenkään ”kuitata” olemattomaksi.
Ei prosenttilaskua tai koronkorkoa jatkuvasti tai jokaisessa päätöksessä pyöritellä tarvitse. Ei sitä välttämättä tarvita ollenkaan ja silti voi tehdä onnistuneita päätöksiä. Turhaksi häröilyksi koronkorkoa ei kuitenkaan kannata teilata, koska rahan aika-arvon olemassaolo on fakta ja tarkemmat pidemmän aikavälin vertailut vaativat jonkintasoisen koron mukanaoloa. Onko taso sitten 2 %, 3 %, 4 % tai jopa enemmän, tulos saatetaan saada hieman erilaiseksi. Päätöksen voi silti tehdä miten haluaa. Korkotasoa ei ole mitenkään kiveen hakattu. Eri korkotasot vain antavat näkökulmaa päätöksenteon tueksi. Siksi samasta asiasta tehdään laskelmia erilaisilla korkokannoilla ja esimerkiksi Motti-ohjelmassakin korkokantaa voi vaihdella helposti.
Edellisellä sivulla tapahtui seuraavaa…
Teukka: Silläkin rahalla on korko ja koronkorko…..
jees: Zumi on saanut korosta, arkaan paikkaan.
Gla: En tiedä siitä, mutta ainakaan edellinen kommentti ei sitä indikoi. Moniko laittaa ei-velkarahat 60 vuodeksi tyynyn alle?
Ylläpito poisti kaikki kolme. Eihän tuossa ole kuin yksi asiaton viesti. Kahden muun poistaminen on ylläpidolta selkeä virhe.
Onko esimerkiksi varhaisperkaus kulu vasta sitten, jos sen maksaa päivätyönsä palkkatulosta? Päätehakkuutulosta maksettuna se ei ole kulu? Voi herranen aika tätä keskustelua.
Edit. Saako päähakkuutulolla laittaa viereinenkin ostopalstan uudistamatta jätetty kuvio kuntoon ilmaiseksi? Vai rajoittuuko tämä etu juuri kyseiseen hakattuun kuvioon? Onko päätehakkuutulolla hankittu maasturi kulu? Vai rajoittuuko etu vain metsätalouden toimenpiteisiin?
Kyllä se omasta pussista ja omalta tililtä menee uudistamisenkin yhteydessä. Eikä kyse ole pelkästään rahoituskulusta. Itse mietin sitä, että kuinka suuren osan päätehakkuun tulosta saan muihin sijoituksiin. En ole kuitenkaan uudistamisesta tinkinyt, vaan muokkaus, taimet ja siemenet on ostettu, mutta mielessä asia kuitenkin on. Kustannus on suoraan pois toisesta sijoituksesta.
>Ostetaan / peritään metsätila, joka on arvioitu ennen kauppaa kannattavaksi. Parturoidaan sileäksi päätehakkuut ja harsien kasvatushkkuut. Myydään tila ja ostetaan uusi.
Jäin tätä jätkän kommenttia miettimään ja kun vielä ketjun aiheeseenkin liittyy… Periminen kannattaa tietysti aina, mutta tuo osto, parturointi ja myynti ei taida enää nykyisin onnistua ainakaan voitollisesti tai ainakaan julkisesti myynnissä olleen palstan kanssa. Suuri syy tähän on vain 60 % metsävähennys. Ostaessa siis ostat 04-palstan, jonka arvosta 95 % on puustossa ja 5 % maapohjassa. Sitten metsä matalaksi ja verojen maksuun… Metsävähennyksen ansiosta saat palstan hankinnan arvosta 60 % verottomasti. Ongelma vaan on, että puukaupan arvo oli 95 % palstan hinnasta. Maksat siis veroa osittain myös sellaisesta, jonka ostit hetkeä aikaisemmin myydäksesi. Verotus ei yleisesti ottaen toimi näin. Jos esimerkiksi yritys ostaa jotain myydäkseen, vero maksetaan vasta puhtaasta voitosta. Vähennysoikeus on siis 100 % hankintakulusta. Tästä syystä se silloin tällöin esitetty 90 % metsävähennys on hyvin perusteltu. Puuston osuus pitäisi olla vähennyskelpoista ja maapohjan osuus ei.
Metsien kanssa tuo osta&parturoi&myy onnistuu voitollisesti siis vain, jos palstan hankintahinta on jostain syystä niin alhainen, että tuo veroihin uppoava ”ylimääräinenkin” kuluerä saadaan katettua.
Esimerkiksi perintömetsän kanssa olisi selkeä virhe parturoida sen ensin ja myydä vasta sitten.
