Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En nimittäisi nielutiedettä huuhaaksi. On pitänyt valita jotkut mittarit joilla kuvataan ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen, joka johtuu hiilidioksidin määrän noususta ilmakehässä. Khk-laskenta siis kuvaa ihmisen toimia ilmakehän kannalta katsoen.
Radion uutisissa Heleniltä kyllä kertoivat mitä tänä talvena on poltettu, eli ei totuutta ainakaan siinä peitelty. Olikohan juuri tuo uutispätkä jonka Visakallo edellä linkitti?
Nielu on kai IPCC:n ja poliitikkojen keksintö – samoin kuin on hiilineutraalius. Asia itsessään lienee käsitelty jo riittävän tarkkaan ja moneen kertaan.
Harvinaisen onnistuneet kisat meikäläisittäin kaiken kaikkiaan. Paljon nuoria nousussa kohti kärkeä, ampumahiihdossakin mukana joukkueet (!). Yhdistetyssä ja taitoluistelussa hyviä suorituksia pitkästä aikaa. Noin esimerkkeinä.
Epäilen että lepät ei maistu hirville. Sen sijaan tietenkin lähes kaikki muut lehtipuut maistuvat ja myös kauriille.
Se Lapin laaja sienitauti ei ollut juurikääpä, vaan muistaakseni versosurma eli surmakka. (Mutta tauteja on monta ja saatan sekoittaa nimet. Korjatkaa paremmin muistavat.) Viime vuosina pohjoisessa on ollut myös tervasroso männyn haittoina (eri asia kuin tyvitervas).
Mänty voi olla herkkä sienitaudeille hienojakoisella maaperällä. Tällaisia kokemuksia muistelen saadun Lapista.
Jos viljelee savikoita etelässä, voisi harkita jaloja puita kuten tammi. Myös tervaleppä?
Hakkuita voi aina pienentää pikkuisen ja suojelua voi aina lisätä pikkuisen, mutta vaikutukset alkavat jo näillä pienillä määrillä. Missä kulkee omistajan omavastuun raja?
Hiljaisen suojelun jos saisi näkyväksi, ehkä jopa osin korvatuksi, mutta ei velvoittavaksi, sen hyviä vaikutuksia pääsisi arvioimaan. Ja voisi arvioida mitä sen lisäksi vielä tarvitaan.
Harmaata suojelua ei tarvita. Sitä saadaan nyt lisää kun Griinpiis alkaa kartoittaa ja vartioida arvometsiä. Pysyvä tilanne ne eivät voi olla, vaan jossain vaiheessa pitää päästä viralliseen suojeluun joka näkyy tilastoissa.
Joo. Konekylvön uusimisen vaihtoehto olisi tietysti käsinkylvö jos työvoimaa löytyy.
Kyllä kyllä, mutta: lähes samalla hinnalla saa automaattivaihteisen neliveto-Karocin kuin tuon jota Gla ehdotat. Kyllä vaihteiden hämmentäminen on turhinta hommaa mitä voi olla. Jos on varaa maksaa se pieni lisä polttoaineen kulutusta, korkea maavara ja neliveto ovat myös varusteita joista ei mielellään Suomen talvessa luovu, kun on kerran nähnyt valon.
Männyn siemen voi itää kahden tai kolmen vuoden aikana. Lienee sopeuma erilaisiin vuosiin. Jos alueelle jäi siementäviä puita, en ehkä hätäilisi uutta kylvöä tekemään. Aikanaan voi täydennysistuttaa.