Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuosta on varmaan olemassa laskelmia. Jotenkin luulisi että voimalan metalliosilla on raskain ympäristökuorma ja vastaavasti muilla osilla kevyt. Jalanjälkeä voi myös verrata muihin sähkön tuotannon muotoihin. Fossiiliset ovat varmaan huonoin vaihtoehto, ja ydinvoima toiseksi huonoin johtuen voimaloiden rakentamisen vaatimuksista. Tuuli ja varsinkin aurinko molemmat niihin verrattuna parempia.
Jos täällä haluaa keskusteluissa vaikuttaa, niin pitää olla valmis tekemään asian puolesta töitä. Toisin sanoen toistamaan, toistamaan ja toistamaan! Numeroilla viestiminen on vaikuttavampaa kuin teorioilla viestiminen. En tiedä onko mennyt yhtään mitään perille hiilinieluista – ei oikein siltä vaikuta, kun valtakunnan ja EU:n politiikkaa katsoo. Ei myöskään luontokadosta, kun tämän palstan keskusteluja katsoo. Mutta yrittäminen jatkuu ja luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
Älkää Perko ja Jovain ottako itseenne kritiikistä. Kyse ei ole teistä, vaan siitä että tosiasiat eivät toistaiseksi tue hyviä teorioitanne. Kyllä jk jossain voi toimia jonkin aikaa, mutta ei kaikkialla kaiken aikaa.
Tekoälyvastaus:
Suositeltu etäisyys tuulivoimaloiden välillä on yleensä vähintään 5 kertaa turbiinin roottorin halkaisija, mikä tarkoittaa käytännössä usein 600–1 000 metrin (0,6–1 km) etäisyyksiä, mutta voi olla enemmänkin riippuen tuulipuiston koosta ja maastosta, jotta tuulihäiriöt minimoidaan ja tuotanto maksimoidaan. Suuremmissa tuulipuistoissa tarvitaan suurempia välejä, kun taas rivissä tai pienissä ryhmissä voimalat voivat olla lähempänä toisiaan.
Nyrkkisääntö: 5 x roottorin halkaisija (lavan kärjestä toisen lavan kärkeen). Esimerkki: Yli 300 metrin korkuisilla voimaloilla tämä voi tarkoittaa noin 1,5–2,4 km välejä. Rivissä/Kaarissa: Lähempänä toisiaan, koska tuulihäiriö on pienempi. Suurissa puistoissa: Suuremmat etäisyydet ovat tarpeen. Tavoite: Välttää turbiinien aiheuttamia pyörteitä (wake effect), jotka heikentävät seuraavien voimaloiden tehokkuutta.
Itse tulkitsen verottajan ohjeen niin, että vain varastot voivat olla metsätalouden rakennuksia, ei asumiseen tarkoitetut tilat.
Entäs tämä, miten tapahtuu käytännössä vai tapahtuuko:
”Jos metsätalouden rakennusta käytetään osaksi myös muihin tarkoituksiin, vastaava osa poistosta ja kuluista on tuloutettava metsätalouden verotuksessa. Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan rakennusta käytetään osaksi metsätaloudessa, metsätalouden menona voidaan vähentää metsätalouskäyttöä vastaava osa kuluista. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa on tehtävä vastaava tuloutus.”
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/menot/poistoina_vahennettavat_meno/
