Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vaikka menisi yksityiselle, labrat voi silti pyytää ottamaan kunnan maksamana, eli lähete vaan saatava sinne. Osa yksityisistä ei suostu tähän kikkailuun, vaan haluaa asiakkaan omaan kalliiseen labraansa.
Ei kaikki uudistukset ole huonoja olleet. Esimerkiksi nyt syyskuussa yli 65-vuotias pääsee lääkärin vastaanotolle entistä helpommin ja halvemmalla. Tästä pitäisi syntyä säästöjä.
(Siirretty toisesta ketjusta.)
Jos hallitus palauttaa uudistushakkuuseen ikä/lpm-rajat, on toivottavasti vahvaa näyttöä siitä että se myös tepsii kasvuun, muuten tulee metsänomistajia rajoittava uudistus turhan päiten. Vaikutus riippuu siitä mihin kohtaan rajat asetetaan. Samoin jos metsälaissa velvoitetaan soveltamaan mh-suosituksia, puututaan metsäomaisuuden käyttöön. Ottaisinkin näitä ennen käyttöön muita, pehmeämpiä konsteja.
Jos jossain päin on halukkuutta maksaa hiilinielujen säästämisestä, saadaan nieluja säilymään, mutta ne samat nielut eivät voine olla Suomen valtion nieluja EU-potissa ja hiilineutraaliuspotissa, vaan ne ovat sitten sen maksajan nieluja? Itsekin mietin tätä systeemiä ja hylkäsin sen, kun hakkuutasot määräytyvät pääasiassa puumarkkinoiden mukaan. Hiilimarkkinalla pitäisi olla paljon ostajia ja myyjiä, jotta sillä olisi vaikutusta Suomen hiilinieluun ja se olisi kilpailija puumarkkinalla.
Summaten Koneen Säätiön ehdotukset, voimme Metsän puolella -hankkeen mukaan tienata perustamalla lisää suojelualueita ja/tai myymällä hiilinieluja. Metsäteollisuus tulee toimeen vähemmälläkin puulla sopeutuen puun tarjonnan niukentumiseen, mutta tällä on kansantaloudessa vaihtoehtoiskustannus, jota ei voi jättää laskelmasta pois.
Vaihtoehdoista suojelualueiden lisääminen olisi riskittömämpi pitkällä aikavälillä, koska se ei johtaisi talousmetsien hoitorästeihin ja vanhenemiseen, vaan niissä voitaisiin edellen toimia metsätalousperustein. Kokonaisvaikutus riippuisi siitä, kuinka paljon lisäsuojelua ja hiilimarkkinaa saataisiin aikaan. Paras vaihtoehto voisi olla, että hiilimarkkinan varoilla perustettaisiin lisää suojelualueita.
Uudessa Metsälehdessä on Rippen tilanteen tapainen erirakenteisen metsikön hakkuun pohdinta Matti Kärkkäisen kolumnissa. Lopputulos oli että alikasvos ei välttämättä elvy kunnolla jos ylispuut poistetaan, ja vastaavasti ylispuut kasvavat melko samaa vauhtia riippumatta alikasvoksen poistosta.
Siinäpä sitten pähkäilet mitä teet. Tiheys on nyt siis noin 2000 kpl, jota ei ehken kannattaisi kasvattaa harventamatta. Katsoisin millä puilla on parhaat latvukset ja jättäisin ne, huomioiden myös sen haluaako metsästä tasa- vai erirakenteisen.
Joo varmaan pääosin itse, joskaan en tunne käytäntöjä Jenkeissä. Ymmärtääkseni somalit ja ikrakilaiset tms. tulevat usein pakolaisstatuksella eikä työperäisesti. Silloin henkilö saanee kunnalta enemmän palveluita kuin muut tulijat.
Mietin edelleen somalinaisia, jotka ovat varmaan aika pitkälle tossun alla, ensin omassa lapsuuden perheessä, sitten omassa perheessä jossa mies päättää. Ei välttämättä pääse kielikurssille saati töihin. Vaatii vahvaa osaamista muuttaa tämä kulttuuri toisenlaiseksi.
