Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuotteen valmistusmaa voi olla yllätys, esimerkiksi Jopo-polkupyörän pohjassa oli tarra ”made in Taiwan”. Usein alkuperää ei ilmoiteta. Elintarvikkeissa alkuperä on pakollinen, mutta voidaan väärentää helposti. Torimyynnissä varsinkin helppoa kun vaihtaa vaan kyltin. Muistelen että lihaakin on tuotu ulkomailta, pakattu Suomessa ja myyty sitten kotimaisena.
Suomen maamielikuva on Venäjällä edelleen positiivinen – ainakin ruokakaupassa.
Puuntuotos riippuu kasvupaikasta, leveysasteesta ja korkeudesta. Rautalammin korkeuksilla vain kaikkein karuimmat männyn kasvupaikat (kuiva kangas) jäävät 2-4 m3 tuotokseen kiertoajan alun neljännesvuosisadaksi. Kiertoaika on näillä oikeilla puuntuottajilla yleensä lyhyempi, eli ei tyypillisimmillä kasvupaikoilla ole 120 vaan korkeintaan 60 vuotta. Onnistuu myös männyllä kuivahkolla kankaalla, jos lannoitetaan; kapeista lustoista kun ei yleensä saa lisähintaa.
Aluetalousvaikutus lienee arvioitu kävijämäärä x oletettu kulutus paikkakunnalla. Miljoona tulee esim. jos 30000 kävijää kuluttaisi kukin 33 euroa. On mahdollista.
Oma ehdotukseni paikallistalouteen olisi että nostetaan loma-asukkaiden kiinteistöveroa tarvittavalla summalla ja luovutaan tuulivoimahankkeista. Ainakin kansallispuiston vieressä, LUMO-alueella. Matkailu ja monimuotoisuus pääsevät kehittymään eikä tyssää tuulivoimaan.
Meidän metsistä osa on ilmeisesti kyllä palanut 100 vuoden välein (1 prosentti pinta-alasta vuodessa) mutta suurin osa näistä on ollut kevyitä pintakuloja. Esimerkiksi kuivahkolla kankaalla ovat kuolleet alikasvoskuuset. En osaa sanoa miten pätevä Pukkalan laskelman suuruusluokka on. Onko sillä merkitystäkään, koska meidän metsiä ei aleta muuntaa hiilivarastometsiksi kuitenkaan.
Hyvin hoidetuissa talousmetsissä voi olla myös paljon puuta, koska niissä ei yleensä ole kovin paljon tuhoja ja luonnonpoistumaa. Puun hakkuut ja metsästä pois vienti kuitenkin aiheuttanevat, että useimmiten talousmetsä jää hiilivaraston määrässä jälkeen luonnonmetsästä meidän ilmastossa. Kuinka paljon – sitä en osaa arvioida. Meillä ei ole kovin paljon luonnontilaisia vertailumetsiä ja etenkin maaperän varastot tunnetaan puutteellisesti.
Hiilinielukeskustelun ongelma on että juupaseipästellään loputtomasti nieluista ja varastoista ja muista yksityiskohdista, mutta ei keskustella siitä mitä metsiltä tulevaisuudessa halutaan.
Joku jakoi linkin Vessin haastatteluun jo aiemmin jossain, mutta en tajunnut että se oli linkki. Tässäpä vielä uudelleen: Miten optimoidaan puuntuotantoa isolla metsätilalla?
