Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Asiat kannattaa käydä läpi omassakin päässä, toistaa täällä Reima Ranta. Se on kyllä huomattu täällä ja muuallakin, että on paljon houkuttelevampaa hyväksyä totuudeksi mieluisa tieto kuin epämieluisa. Ainakaan Hesarissa en ole huomannut kirjoituksillani olevan minkäänlaista vaikutusta toimittajiin ja hyvin vähän myöskään toisiin kommentoijiin.
Spatiaalinen on suunnilleen sama kuin alueellinen, maantieteellinen tai tilassa tapahtuva (matkan mittayksiköissä mitattava) ilmiö. Englannin kielessä on sanat spatial ja temporal. Näistä temporal kuvaa ajassa tapahtuvaa (aikayksiköissä mitattavaa) ilmiötä. Nämä yhdistäen saadaan spatiotemporaalinen ilmiö, esimerkiksi myyräkannan vaihtelu ajassa ja tilassa.
Pukkala esitti blogissaan arvelun että avohakkuumetsätalous voisi jopa pienentää metsämaaperän hiilivaroja. En osaa oikein tuohon sanoa mitään muuta varmaa kuin että metsämaan hiilivarat kai vaihtelevat enemmän jos avohakkuu kuuluu repertuaariin. Metsätalous yleensä pienentää ekosysteemin kokonaishiilivaroja, mutta luonto itsekin kyllä ajoittain purkaa niitä.
Joka tapauksessa ilmastopolitiikkaa ei kannata tehdä pienten osasten optimoinnin pohjalta vaan pitää nähdä kokonaiskuva ilmakehän kannalta. Nopea fossiilitaloudesta pois pääsy voi edellyttää suurempaa metsien käytön tasoa kuin ehkä muuten olisi järkevää. Tämä ajatus liittyy EU:n ilmasto- ja luontopolitiikkaan, jonka tulisi huomioida vaikutuksensa maapallonlaajuisesti.
Tuo Kiina-kysymys on vaikea. Kai sen kanssa on oltava jotenkin väleissä ja kaupoissa. Varsinkin nyt kun USA:kin on arvaamaton toimija. Mutta ei liian Kiina-riippuvainen. Jos oikein oikeamielisiksi ryhdymme, emme voi myydä enää sellua Kiinaan huolimatta sen huonosta demokratia- ja ihmisoikeustilanteesta.
Rese selkeästi yliarvioi yksittäisen mielipidekirjoittajan vaikutusvallan. Minähän olen tällä palstalla hiilinieluasioissa haihattelija, luontoasioissa herkkäuskoinen ja hirviasioissa diletantti.
Samuli Launiainen Metsäuutisten kommentissa: ”Hiilitaseen dynamiikan mielessä turvemaiden metsänhoidon vaikutukset eivät eroa kivennäismaista muuten kuin turpeen ison hiilivaraston (potentiaalisen) hajoamisen osalta. Siihen pitää vaikuttaa, ei taivastella hetkellisiä päästöjä.”
Mitä maatuneempi turve ja mitä ohuempi turvekerros, sitä lähempänä kivennäismaata turvekangas on ominaisuuksiltaan. Jossain vaiheessa maaperän hiilitase määräytyy pääosin karikekertymän ja sen hajoamisen pohjalta.
Oletetaan että drooni kykenee lentämään 60 km/h ja kartoittamaan 100 metriä leveän vyöhykkeen kerralla. Tällöin tarvitaan 10 lentoa neliökilometrin kokoisen alueen reunalta toiselle. Lentomatkaa kertyy 10 km per neliökilometri, joka vie aikaa 6 minuuttia, eli tunnissa kartoittuu 10 neliökilometriä. Aikaa menee 37 neliökilometriin 4 tuntia?
