Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsästäjä-lehdessä iloittiin edelleen siitä että kanta on puolitettu 2000-luvun taitteesta. Tilannekuva on siis aika erilainen sen mukaan mitä lehtiä lukee. Hesarissa ja ehkä ns. luontoväenkin piirissä puolestaan ehdotellaan että ongelmaa hoidetaan lisäämällä suurpetoja. Eli kolmas mediakupla siellä. Nämä kuplat pitäisi saada keskustelemaan keskenään.
Kyllä liian korkealla hirvieläinkannalla on vaikutuksia monimuotoisuuteen. Vaikka ei edes oltaisi Velkuanmaan saaressa, jossa ne syövät mustikanvarvutkin yhettömiin. Vaikuttaa välillisestikin puulajivalinnan kautta, kuten Visakallo juuri edellä todisti: puhdas kuusikko voi olla jossain kohtaa ainut joka säilyy!
Eihän se auton hinta mene yli budjetin: pitää vain laskea Metka mukaan useammalta vuodelta!
*
Koneen Säätiön hankkeissa on tällä kertaa osa ihan järkevältä kuulostavia.
*
Yksi tapa parantaa julkisen keskustelun laatua on sellainen tekniikka, jossa ennen kuin saa sanoa oman mielipiteen pitää toistaa vastapuolen mielipide. Toinen parannus olisi ehkä se, että keskustelut kestäisivät pitempään, niin niissä ehtisi perustella asiansa kunnolla.
Eeropekka Rislakki kirjoitti poliittisesta keskustelusta pitkän analyysin Facebookiin. Kaksi päivää sitten, eli juuri ennen kuin Virta ja Rydman kävivät taistoon vaalikarjan sieluista.
Tässä kirjoituksen viimeinen kappale.
”Ilmiö ei ole kuitenkaan kohtalon määräämää, vaan se on valinta, ja valinnat voidaan tehdä toisin.
Ensinnäkin, poliitikko, joka uskaltaa tunnustaa vastapuolen argumentissa jotakin järkevää ja tolkullista, ei ole heikko, vaan hän on harvinaisuus. Harvinaisuus tarkoittaa erottuvuutta ja näkyvyyttä. Kyseessä on strategia, jossa myös älykkyydellä on sijansa.
Poliitikko, joka kykenee käymään rakentavaa vuoropuhelua, ratkoo ongelmia ja puhuu tulevaisuudesta pelottelun sijaan, on kiinnostavampi kuin taitava äXyilijä, joka loukkaa vihollista populismin lainalaisuuksien mukaisesti.
Demokratia ei tuota parasta lopputulosta jatkuvan konfliktin vallitessa. Se toimii parhaiten, kun konfliktit ratkaistaan. Suomalainen poliitikko, joka oppii tämän eron mahdollisuudet, saattaa olla sukupolvensa kiinnostavin poikkeus – valtiomies, valtionainen, valtiohenkilö – suuri poliitikko.”
Tuo C-HR+ tarttis Visakallon koeajaa. Muotoilu ei säre silmiä ja on hyvä akkutakuu. ”Toyotan huoltamana auton ajoakun takuu on myös laajennettavissa jopa 10 vuoteen tai miljoonaan kilometriin.”
https://www.is.fi/autot/art-2000011888477.html
Metsälehhti kirjoitti että SAK vaatii metsälakiin muutoksia, mm. ikä- tai järeysrajoja päätehakkuisiin. SAK:n listalla on paljon järkeviä ehdotuksia mutta itse en pidä em. muutosta metsälakiin tarpeellisena. Varttuneiden metsien harvennusmalleja on jo tarkistettu metsänhoitosuosituksissa hieman tiheämpään suuntaan. Jatkuvan kasvatuksenkin osalta minimipuustoja voisi nostaa, kun alan asiantuntijatkin pitävät nykyisen lain määräyksiä alhaisina.
AJ kommentti LinkedIN:
Luulisi että puunjalostuksen määrän määrää tuotteiden kysyntä maailmalla eikä meidän metsien ominaisuudet? Mitä ongelmaa ratkotaan pakottamalla metsänomistajat kasvattamaan metsiään vanhemmiksi ja järeämmiksi ja tinkimään näin taloustuloksestaan? Uudistamisraja olisi joka tapauksessa oltava järeyspohjalla eikä ikäpohjalla etteivät puut kasvaisi ylijäreiksi. Jalostetut ja hoidetut puustot kasvavat niin nopeasti, että välttämättä uudistus ei edes kasvattaisi metsien ikää kovin paljon. Entä kasvattaisiko se kiertoajan keskikasvuja? Ehkä silloin, jos puut hakataan yleisesti aiemmin kuin kiertoajan keskikasvun maksimoivan iän kohdalla, mutta en tiedä onko näin laajasti tehty. Miten uudistus suhtautuisi jatkuvaan kasvatukseen – tulisiko sinne myös puiden järeysvaatimus? Monimuotoisuus voi olla hiukan parempi varttuneissa metsissä, mutta kaipaa ennemminkin tuekseen oikeasti vanhoja puita ja suojeltuja metsiä.
