Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Pekka Kaupin juttu ei näy vaan jää maksumuurin taakse, mutta itse asia tuli kyllä selväksi.
Elohopeaa koskevia tutkimuksia voisi kaivella lisää; löytyisikö tietoa valunnan pitoituuksista erilaisilta maankäyttötyypeiltä. Metsämiesten Säätiön raporttiini ei tullut sisältöä elohopeasta. Mutta näin fiksuhkon lauseen olen muotoillut:
”Vesistön kuormittajien kuten kiintoaineen, elohopean, ravinteiden ja humuksen osalta tulee tehdä taseanalyysi, joka näyttää mikä on kokonaispäästö vesistöön ja mikä on paikallisten ja muualla tapahtuvien ihmistoimintojen osuus siitä.”
Esimerkki. Toisinaan metsätalouden paikallinen vaikutus päästöihin voi olla paljon suurempi kuin mitä valtakunnalliset keskiarvot näyttävät.
Tutkimuksessa Aaltonen ym. (2021) seuranta aika oli viisi vuotta 2014-2018. Tuloksissa orgaanisen hiilen vuosikuorma on 23kg/ha (30%), kokonaistypen kuorma 0,88 kg/ha (40%) ja kokonaisfosforin kuorma 0,042 kg/ha (45%) suurempi käsitellyillä kuin luonnontilaisilla valuma-alueilla. Tulosten perusteella kohonneita pitoisuuksia selittivät suurelta osin ojitukset, kasvupaikan rehevyys ja lämpösumma.
Aaltonen, Tuukkanen, Palviainen. 2021. Controls of Organic Carbon and Nutrient Export from Unmanaged and Managed Boreal Forested Catchments. Water.
AJ:
Vettä kertyy sateesta tietylle maa-alalle vuodessa sama määrä riippumatta siitä, onko se ojitettu vai ei. Sadevesi, joka lankeaa suolle ja metsään, kerryttää maaperään mm. typpeä ja elohopeaa (kuiva ja märkä laskeuma yhteensä). Luonnonsuolla vesi valuu puroihin ja ojikolla ojiin.
Turpeen ja kasvillisuuden ominaisuuksista sitten riippuu, mitä alueelle sitoutuu ja mitä lähtee veden mukana eteenpäin. Myös luonnonsuolta lähtee humusta, koska sitä syntyy turpeen kasvuprosessissa. Suometsien käsittelyssä pitää ottaa huomioon päästöt vesiin ja ilmaan, mutta kategorisista kielloista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
TA:
Niin, en ole väittänytkään, etteikö luonnonsuolta myös valuisi humusta. Se on kuitenkin pientä verrattuna ojitettuun suohon (tai metsään). Ojitetulta suolta virtaa vettä vesistöihin enemmän jo yksinkertaisesti siitä syystä, että siihen pyritään. Siis tarkoitus on laskea suon vedenpintaa. Tätä tosiasiaa ei pysty millään selittelyillä muuttamaan. Lisäksi ojittamattomasta suosta valuu vesistöihin sitä vettä, joka on suon aivan pinnalla…turbulenttista sekoittumista suossa ei tapahdu, ja se pintavesi pääsee luonnonpuroihin. Sen sijaan ojitetuissa soissa on oja kaivettu syvemmälle kuin luonnonpuro, juuri siksi että suon vedenpinta laskisi, ja silloin siinä virtaa vettä, joka on kosketuksissa paksumman turvekerroksen kanssa.
AJ:
Sama vesimäärä virtaa alueen läpi, mutta ojikon läpi se pääsee nopeammin. Maaperän hajoaminen ja humuksen tuotanto on voimakkaampaa ojikolla. Lisäksi tuo mainitsemasi seikka, että vesi virtaa normaalisti luonnonsuolta enemmän pintavaluntana, selittää myös aika uskottavasti sitä että ojitetun suon valunta on haitallisempaa.
Eli nyt on PasiLiskon uudistusalalla riskinä, että loppualan istutus siirtyy eteenpäin kun taimet eivät riitä. Tähän on joku syy miksi sitä ei ole kylvetty. Voisi kysyä syytä ja myös sitä milloin loppualan istutus on aiottu hoitaa.
Vähän epäilyttävä on kylvön toteutus, jos ei ole kengän jälkiä eikä löydy siemeniä.
Tuo on väärin asetettu kysymys: oikeaksi todistetut faktat ovat aina uskottavia. Loppu on spekulointia, mutta politiikassa on aina vaihtoehtoja. Putinin politiikkaa on selitetty muun muassa hänen peloillaan: pelko vallan kirpoamisesta näpeistä, Kiinan pelko, pelko Venäjän länsimaistumisesta ja hajoamisesta.
Metsäkatoasetus on säädetty pihvivuodon estämiseksi – mutta taisi mennä jäihin se toteutus vai miten siinä kävi?
Luke vain tilastoi, ei se määrää miten pitää viljellä. Jos tehoa saataisiin pelloista ja nurmista hiukan lisää, meille riittäisi pienempi peltoala tai samalta alalta enemmän kasvisruokaa suoraan kuluttajille eikä rehujen kautta kierrätettynä.
Faktoja ei pysty kumoamaan, mutta Venäjä olisi voinut valita toisenkin tavan reagoida ja edetä. Olisi esimerkiksi voinut jatkaa ystävällisesti subventoidun kaasun toimittamista eli energiadiplomatiaa? Pitää esillä venäläisvähemmistön oikeuksia?
Voi hyvin olla että taustalla oli suurvaltojen peli, mutta lopputulos ei ollut ennalta varma. Ukraina halusi ensi sijassa jättää neuvostoajan taakseen ja liittyä EU:hun. Tätä Venäjä ei voinut sallia, ja loppu seurasi sitten siitä. Tässä oma valistumaton arvaukseni. NATOon ei Ukrainalla ollut tuolloin mitään tarvetta kuten ei Ruotsilla tai Suomellakaan.
Yleinen huomio Metsälehden palstasta. Tämä on todella arvokas, mm. koska ketjut eivät pääty ja ”puoliavoimena” on kaikkien halukkaiden helposti saavutettavissa ja luettavissa. Myös siinä mielessä hyvä, että täällä uskaltaa nimimerkin suojasta nostaa esiin arempiakin aiheita.
Palstan vahvuutena näkisin kirjoittajakunnan painotuksen metsänomistajiin ja käytännön osaajiin. Se on myös samalla heikkous, eli teoreetikot ja tutkijat puuttuvat. Metsäammattilaisilla on oma FB-ryhmä ja korkeakoulutetut ovat Linkedinissä. Syntyy toisistaan erillisiä somekuplia.
Jos ketju karkaa otsikosta, sitä voi yrittää palauttaa aiheeseen. Ei ole kovin lukijaystävällistä, jos kaikissa ketjuissa keskustellaan kaikista aiheista sikin sokin.
Sivuston oma hakutoiminto ei jostain syystä kovin hyvin löydä vanhoja ketjuja. Miten te löydätte ne? Avainsanojakaan kun ei tule käytettyä. Luultavasti jokin verkon yleinen hakukone on tehokkaampi tässä kohtaa. Asiaa helpottaisi, jos haun voisi kohdistaa vain ketjujen otsikoihin.
