Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 22,093)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpalle ja Glalle: metsäteollisuus on maapallonlaajuista. Jos meillä hakataan vähemmän, Kanadassa saadaan lisää tilauksia. Ei tule pulaa kenellekään. Kiinan roolia en ymmärrä: joissakin Kanadan tilastoissa se luetaan maailman suurimpiin metsäteollisuustuotteiden viejiin. Olin kuvitellut että se on suuri tuoja mutta ei viejä.

    Hesarissa keskustellaan edelleen ennallistamisasetuksesta. Kommentoin:

    ”Jos ennallistamisen tieteellinen pohja olisi vankka ja kaikki kustannukset tiedossa, niin eivät poliitikot varmaan asetusta vastustaisi. Professori Kotiaho Luontopaneelista on todennut, että tosiasiassa kustannuksia ei voida arvioida ennen kuin meillä on EU-komission hyväksymä ennallistamissuunnitelma. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä että ennallistamistoimien vaikutuksistakaan ei tiedetä tarpeeksi.

    Kirjoituksessa mainitaan ennallistamisen onnistumisen mittarina metsälintujen kannat. Niistä on julkisuudessa paljon diskuteerattu taantuvaa metsälajia hömötiaista. Kuinka paljon ja mitä toimia se elpyäkseen vaatisi? Yksi ehdotus on että Etelä-Suomen reheville kasvupaikoille pitää perustaa laajoja vanhojen metsien suojelualueita. Lisäksi pitää rajoittaa avohakkuita ja tehdä enemmän jatkuvapeitteistä kasvatusta. Molemmat toimet vähentäisivät metsien kasvua ja hakkuumahdollisuuksia Etelä-Suomessa. Tätä voidaan pitää ennallistamisen välillisenä kansantaloudellisena kustannuksena, jotka tulee myös huomioida.

    Se on varmaan totta että metsäteollisuutemme joutuu sopeutumaan siihen tilanteeseen, että hakkuut eivät voi enää juurikaan kasvaa. Syynä on paitsi luontokadon torjunta myös ilmastonmuutoksen torjunta, joka edellyttää meiltä tietyn suuruisen hiilinielun ylläpitoa. Sopeutuminen on jo aloitettukin kehittämällä uusia tuoteperheitä ja kuitujen kierrätystä. Jos metsästä ei saada lisää neitseellistä kuitua ja polttoainetta, niin kierrätetään kuitua ja hiilimolekyylejä yhä uudelleen.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010317316.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jep jep. Täällä koti-Suomessa ja EU:ssa kurjistamme ja itseruoskimme itseämme oikein olan takaa ja samaan aikaan toisaalla hiilipäästöt sen kuin vain kasvavat. Saksassakin alasajettujen ydinvoimaloiden verran. Kannattaa välillä katsoa asioiden mittakaavaa: kuinka suuret päästövähennykset saamme meillä aikaan verrattuna maapallon kokonaispäästöihin ja kuinka paljon se maksaa meille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos lähdetään liikkeelle rakenteeltaan optimaalisesta erirakenteisesta metsästä kuten Timojen YLE-esimerkissä, siihen on mahdollista tehdä avohakkuu tai jatkaa jatkuvalla mallilla. Perko kehuu että jk:n myynti olisi jopa 1000 euroa per vuosi. Tähän summaan tarvittaisiin esim. tukkikuution hinnalla 70 euroa noin 14 kuutiometrin jatkuva kasvu. Tilanne ei kuulosta mahdolliselta ylläpitää pysyvästi, ehkä joitakin vuosia väliaikaisesti.

    Käykää katsomassa Näköislehdet-arkistossa vuoden 2019 Metsälehti 7 sivu 20, jutun pääkuva. Kuinka moni teistä vielä harventaisi kuvan kuusikkoa, minä en missään tapauksessa. Omistaja sanoo että metsätuloja tarvitaan jatkossakin ja kammoksuu uudistamiskuluja. Mutta uudistaminen hoituu aukosta saatavalla korkeammalla kantorahatulolla, ja ainakin lähellä tietä sijaitsevassa kuusikossa lisäksi energiahavuilla. Korkeamman tulon voi sijoittaa metsän ulkopuolelle. On tiedossa aika varmojakin sijoituskohteita, joista saa keskimäärin paremman tuoton kuin metsästä ja vähemmällä vaivalla.

    Jutussa lasketuilla tuottoprosenteilla voi leveillä mutta toteutuvatko ne käytännössä? Täystiheästä harvaksi vedetty metsä vetää monta vuotta henkeä kun puut joutuvat vahvistamaan juuristojaan tuuliolojen muututtua. Myös kosteus- ja valo-olot muuttuvat ja välttämättä vanhojen puiden yhteytyskoneisto ei enää elvy niin kuin kuviteltiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miinusmerkkinen korko on kai se jaksollisen alkupätkä jossa taimikon arvokasvu on pienempi kuin on Perkon tai kenen tahansa sijoittajan tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle. Nämä ”tappiot” pitää saada kuitattua myöhemmin. Laskin tällä tavalla esimerkkejä aukon tuottoketjuun mutta Perko ei niitä tainnut hyväksyä kun jaksollinenkin malli pärjäsi kohtuullisesti; eli kiertoajan keskivaiheilla saatiin jo positiivista tuottoa alun tappioista huolimatta. Laskin pätkissä korkolaskurilla joten numeroarvot ei välttämättä ole ihan pätevät mutta periaate ehkä hyväksyttävä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On puun korjuu varmasti Kanadassa kallista. Teitä ei ole. Metsiä ei ole harvennettu, joten puun laatu on heikkoa, raakkia ja hukkapuuta tulee paljon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    State of Canada’s Forests raportti sivu 54 on aika pysäyttävä.

    ”Human activities in Canada’s managed forests accounted for removals of about 8.0 Mt CO2e from the atmosphere in 2021, while natural disturbances accounted for emissions of about 310.1 Mt CO2e, resulting in net emissions of about 302.1 Mt CO2e.”

    Hakkuut eivät Kanadassa ole vuodesta 1990 juurikaan nousseet, mutta sen sijaan hyönteistuhot ovat moninkertaistuneet eli em. päästöistä valtaosa johtuu niistä. Tästä puuttuvat vielä luonnonmetsät, koska koko metsäalaa ei raportoida hoidettuna metsänä. Vuoden 2023 luvut ovat varmasti vielä huonommat, kun metsäpaloja oli ennätysmäärä.

    Jos Kanadan talousmetsiä haravoitaisiin yhtä innolla kuin meillä, luvut voisivat mahdollisesti olla toisin päin, eli hakkuupoistuma olisi tuo 300 Mt CO2e ja metsätuhojen osuus vain muutamia kymmeniä megatonneja. Metsätalouden kansantuoteosuus voisi hyvinkin kasvaa Suomen lukemiin, eli noin yhdestä noin kolmeen prosenttiin (jos muistan oikein meidän luvun)?

    Raportin s. 71 näyttää että sellun ja paperin valmistuksen arvo ei ole juurikaan laskenut tehtaiden lopettamisista huolimatta, joten Scientist lienee oikeassa: on tapahtunut keskittymistä suurempiin ja kannattavampiin yksiköihin. Puutuotteiden arvo on noussut. S. 73 näyttää että sen sijaan tuotannon määrä on hienokseltaan laskenut kaikissa tuoteryhmissä. Iilmeisesti puun saatavuudessa on ongelmia, erityisesti Brittiläisessä Kolumbiassa.

    Raportin lopusta löytyy tilastoa osavaltioittain ja niiden nimikkopuulajit.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kun suojelumetsät ostetaan (pysyvä suojelu) tai ”vuokrataan” (määräaikaiset sopimukset) yleensä verorahoilla, niin valtio ei tuossa mallissa menetä rahaa. Suojelumetsien kokonaispinta-ala saattaisi tuon porkkanan avulla kasvaa nopeammin. Suojeltavilla metsillä voisi silti olla valintakriteerit.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hesarin mielipiteen kommenteissa uusi ehdotus: jos suojelee metsää perintöveron määrällä niin ei tarvitse maksaa perintöveroa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juu ei pidä: minäkin olin kaksi kautta valtuustossa vaikka olen sitoutumaton.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vihreän siirtymän ammoniakki-investointi ehkä tulossa. Ei ole ihan kaikki pelkkää lakkoa ja surkeutta!

    https://yle.fi/a/74-20080945

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 22,093)