Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Veit sanat suustani Visakallo. Perko, jos lasket metsätulon sijoituksen metsän ulkopuolelle 5 prosentin korolla jatkuvan vaihtoehdon tuotoksi, mutta et tee vastaavaa temppua avohakkuun isommalle alkuhetken hakkuutulolle, niin et kyllä vertaile menetelmiä päässäsi tasapuolisesti. Kuten Puuki jo ehtikin laskea.
PS Jovainin mallia seuraten 300 kuution puustosta jäisi pystyyn 2/3 eli 200 mottia. En tiedä muuttuisiko Puukin laskelma mitenkään olennaisesti, mutta jatkuvuutta voisi olla vielä ainakin parin jk-hakkuun verran. Sen jälkeen tulisi varmaan tehdä avohakkuu. Väliaikaista jiikoota siis. Ei kanneta murhetta uudistumisesta, koska sen huomiointi pudottaa puustopääomat liian alas. Tulee prosentteja mutta ei enää euroja.
Ovatko Metkan tukiehdot kohdallaan oikeaa taimikonhoidon ajoitusta ja jäävän puuston määrää ajatellen (pl. pienpuun korjuutuki josta on vain harmia)? Kuten aiemmin on keskusteltu, jäävän puuston sopiva määrä riippuu kasvupaikasta männyllä. Kun jätetään karummille kasvupaikoille vähemmän ja reheville enemmän runkoja taimikonhoidossa, saadaan hyvät latvukset ja ohuet oksat.
Ajattelin omatoimisesti liikkuvaa tekoälyllä ja kameralla varustettua robottia, joka tunnistaisi hirvieläimet ja lähestyisi niitä. Vaihtoehtoisesti robottia voitaisiin ohjata kotoa käsin kun kamerasta näkyisi hirviä. Ulkonäkö voisi olla esimerkiksi suden tai karhun ja se voisi myös äännellä. Maastokelpoiset robotit ovat kuitenkin vielä kalliita. Alepan tavarankuljetus ei selviä metsässä.
Markus Nissinen kirjoittaa Metsänomistajat-lehdessä 1/24:
”Poimintahakkuut ja pienaukot ovat kuusen jatkuvaa kasvatusta. … Siemenpuu- ja kaistalehakkuut ovat männyn jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvan kasvatuksen siemenpuuhakkuussa suuria siemenpuita ei poisteta, vaan ne jäävät metsään ylemmäksi latvuskerrokseksi.”
Tällaiset männyn hakkuut eivät varmaan tilastoidu jatkuvapeitteisiksi poimintahakkuiksi, ja nimittäisin niitä ehkä selvyyden vuoksi edelleen menetelmien vakiintuneilla nimillä.
En ole huomannut että kehitysluokkajakauman merkitystä kannattavuudelle olisi täällä käsitelty. Sillä on sen sijaan havainnollistettu sitä seikkaa, että myös tasaikäismetsissä voidaan päästä tasaisiin hakkuumääriin jos niin halutaan.
Tilastoja maailman metsistä. Maittaisia tuloksia kohdassa ”dashboard”. Vertaa esimerkiksi karttoja ”land cover” ja ”forest change” jonkin maan/alueen kohdalta. Land cover näyttää tämänhetkisen tilanteen ja forest change nettomuutoksen.
Metsäpalojen lisäksi metsätalous nimetään hieman yllättäen suureksi metsänhävittäjäksi esimerkiksi Kanadassa ja Australiassa (net = gain – loss). Toisaalta metsän laadun heikkeneminen on erotettu luokkaan ”disturbed”.
Lasketaankohan harvennus ja avohakkuu tässä tarkastelussa metsän häviämiseksi, vaikka kasvillisuus palautuu? Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin kohdalla näkyy ”tree cover loss”, vaikka metsävarat kuitenkin koko ajan kasvavat.
Edit ke 24.4.
Autoihin liittyen. Espoossa tuli yöllä muutama sentti lunta ja lisääkin satelee. Naapurini ajoi äsken kolarin, toinen tuli kesärenkailla kylkeen, ilmeisesti liikenneympyrässä. Auto lunastukseen – vanha Nissan ”kaskai”, no se ei niin sureta. Kolari, sen paperisota ja uuden auton hankinta tietysti harmittaa, varsinkin kun isännällä on niskavaivoja jo ennestään.
