Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12,739)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Poliitikka osasyynä koviin sähkön hintoihin, eli häiriöt kansainvälisissä siirtoyhteyksissä.

    http://www.hs.fi/talous/art-2000008456404.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ruotsissahan kokeiltiin sellaista konsensuspakettia, jossa metsästäjät lupautuivat pitämään hirvikannan niin alhaalla että vähintään 70 % taimista säilyi kasvatuskelpoisina, ja metsänomistajat sitoutuivat uudistamaan mäntymaat männylle. En osaa sanoa millaisia ovat kokemukset.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Poleeminen kirjoitus metsätalouden tulevaisuudesta Suomen Kuvalehdessä. (Yhden jutun pystyy lukemaan silloin tällöin vaikka normaalisti on maksun takana.) Siinä mielessä allekirjoitan väitteet että paljon joudutaan tekemään työtä jos halutaan pitää hakkuumäärät edes nykyisinä ylimitoitettujen suojelu- ja hiilinielutavoitteiden ristipaineessa.

    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kanava-metsankasvua-voi-lisata-50-miljoonalla-kuutiolla-metsateollisuus-uskoo-edessa-voi-silti-olla-taantuvan-metsatalouden-aika/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tarjosin vaihtoehdoksi ”rusinat pullasta” -mallia.

    Tutkimustulosten mukaan (Mönkkönen ym.) metsistä saatavien hyötyjen kokonaismäärä kasvaa, mikäli jatkuvapeitteistä metsänkasvatusmallia lisätään jonkin verran. Peitsa Mikola nimesi sopivista käyttökohteista kaksi kirjoituksessaan ”Harsintametsätalous” (1984): puistot ja suojametsät. Nykyisin sopiviksi luetaan myös ojitetut turvemaametsät vesistöjen ja turpeen hiilivaraston suojelemiseksi. Virkistykselle tärkeät metsät voitanee lukea samaan kategoriaan kuin puistot ja karuimmat mäntymaat samaan kategoriaan kuin suojametsät.

    Sen sijaan normaaleilla talousmetsäalueilla, jossa omistajalla ei ole erityisiä syitä poiketa puuntuotannon tavoitteista, suosittelisin jatkuvapeitteisyyttä vain jos metsässä on valmiina olemassa eri puulajeista ja eri kokoisista puista koostuva rakenne. Alemman latvuskerroksen puilla pitää olla riittävän kasvun aikaansaamiseksi riittävän pitkä vihreä latvus. Männyllä vähintään kolmannes, koivulla puolet ja kuusella kaksi kolmannesta puun pituudesta vihreää.

    Tällaiseen metsään voidaan kyllä monesti tehdä yläharvennuspainotteinen poimintahakkuu kerran tai kaksi kertaa. Näin saadaan alemman latvuskerroksen hyvässä arvokasvussa olevia puita kasvatettua edelleen tukeiksi. Tekisin jatkuvapeitteisen poimintahakkuun kuitenkin vain yhden tai kaksi kertaa ja sen jälkeen avohakkuun.

    Puulajimme eivät kuusta lukuun ottamatta uudistu varjoon kovin hyvin. Kuusellakin pikkutainten vaatiman valoilmaston järjestämiseksi päällä oleva puusto joudutaan hakkaamaan melko harvaksi, ja tällöin puuntuotos alenee optimitilanteeseen nähden. Harvaksi hakattu rehevä metsä alkaa myös heinittyä, jolloin uudistuminen vaikeutuu. Ehdottamallani menetelmällä vältetään edellä mainitut ongelmat ja lisäksi ei tarvitse jättää isoimpia laadukkaimpia kuusia siemenpuiksi. Tämän mallin nimi voisi olla vaikka ”rusinat pullasta” -malli.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suojellut metsät: 30 ha

    Ymmärtäisin niin että bd-strategiassa täysin suojellut metsät, esimerkiksi 10 ha, hoidettaisiin alueellisesti, ei metsänomistajakohtaisesti. Sen sijaan taksonomiassa haluttaisiin ottaa jokaiselta metsänomistajalta juustohöylällä siivu metsästä suojeluun.

    Meidän erityisvastuullamme on tunturi-, metsä- ja järviluonto sekä Itämeri saaristoineen. Näiden tila ei kohene jos suojellaan mitä vaan alueita. Perinneympäristöjäkin voidaan tekohengittää, mutta tuskin niille mitään pysyvää ratkaisua on olemassa kun maatalous on muuttunut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jatkuvan kasvatuksen paremmuus on ilmeisesti mielipideasia: kun sitä riittävän monta kertaa toistaa, siitä tuleekin tosiasia? Tällä kertaa asialla metsänhoitotieteen dosentti Yrjö Norokorpi ja valtiotieteiden tohtori Annukka Valkeapää.

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008319994.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten Brysselissä pitää toimia että saa kantansa läpi?

    https://areena.yle.fi/audio/1-50968905

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinpä. Jokaisesta naaraasta putkahtaa joka vuosi uusi vasa tai kaksi, uroksesta ei yhtään.

    Suurin ongelma on Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla jossa hirvieläimet hotkivat kaiken, myös linnunmunat ja poikaset jos kohdalle sattuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sitä voi kysyä, vaikuttaisiko hirvieläinpolitiikkaan mitään vaikka kaikille vaikutuksille olisi hintalappu.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 12,739)