Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Anssi Vainikka, HS mielipide.
”Metsäjärvien ruskettuminen liittyy yleisesti kalojen kohonneisiin elohopeapitoisuuksiin, makuhaittoihin ja heikentyneeseen kalatuotantoon. .
.. On totta, että soistuminen ja humus kuuluvat boreaaliseen luontoon, mutta tutkimustulokset ovat yksiselitteisiä siinä, että ojitukset, maanmuokkaus ja metsien hakkuut lisäävät hiilen ja elohopean kuormaa vesistöihin.”
Tulee meille sähköinfrasta päästötaakaksi metsäkatoa siinä määrin kuin vmi-koealamittauksissa sitä havaitaan. En tiedä käytetäänkö nykyisin jo muitakin havainnointimenetelmiä kuten satelliittikuvia. Tekoäly varmaan tulkitsisi ne ihan suit sait sukkelaan, tosin vähän virheitäkin tehden.
En tiiä jäykkyyksistä, mutta muuten hyvät speksit käpysonnilla.
Hesarissa jatkuu keskustelu metsätalouden vesistövaikutuksista. Ojat turvemailla ovat edelleen tikunnokassa. Ihan hyvä kommentti siellä joka on linjassa oman käsitykseni kanssa.
AJ: ”Suuri osa vesistöjen humuskuormasta tulee suosta tai metsästä ihan ilman ihmisen myötävaikutustakin. Kysymys kuuluu: mitkä ihmisen toimet vähentävät eniten kuormitusta, kuinka paljon ja kuinka kustannustehokkaasti.”
HKN: ”Suurin osa valunnan hiilestä on mahdollisesti luonnollista alkuperää. Ylimääräinen osuus, joka tulee esim. soiden ojituksen kiihdyttämästä turpeen hajoamisesta tai kasvihuoneilmiön kuivattavasta vaikutuksesta (hapellinen hajoaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin hapeton) ylittää vesistöjen oman puhdistuskyvyn. Kotijärven vesi voi nyt näyttää kirkkaalta tulevana kesänä, sillä valunnat ympäristöstä pieniä kuivuuden vuoksi. Kuitenkin, ”luonnollinen” kuivuus meillä Itä-Suomessa lisää orgaanisen aineksen hajoamista kaikkialla. Pahoin pelkään, että liuenneen hiilen, ravinteiden ja metallien virta vesistöihin kasvaa kunhan valunnat palaavat normaaleiksi.”
AJ: ”Itse panostaisin suometsien hoidon tarkempaan suunnitteluun. Hyväkasvuisia suometsiä kannattaa hoitaa edelleen talousmetsinä, mikäli niitä ei valita ennallistettaviksi. Olennainen asia olisi kasvatusmallista (jatkuvapeitteinen tai jaksollinen) riippumatta kunnostusojitusten välttäminen ja mahdollisimman korkea vedenpinnan taso. Tällöin ojitettukin talousmetsä toimii hydrologisesti enemmän ojittamattoman suon tapaan, ja se tehokkaasti hajoava hapekas turvekerros jää mahdollisimman ohueksi.”
Jaoin LinkedInissä MetsäVesi2020-raportin kuvan 7c kommenttien kera. Pääargumenttina se että ojien ylläpidosta luopuminen – mitä suuri yleisö ehdottaa tummumisen estoon – ei ole tehokas keino. Se auttaisi vain hyvin pienesti: toc-tasossa ehkä 10 mg/l tai 25 % ja pienentäisi ojitusalueiden puuston kasvua.
Ensimmäinen kommentti: rajua dataa, pysytään tosiasioissa! Saa nähdä minkälaista palautetta sitten jatkossa…
Ei Mhy/MTK-ketjun hallinto ole sen oudompi asetelmaltaan kuin yrityksissäkään. Jäsenet valitsevat vaaleissa valtuuston. Se valitsee keskuudestaan hallituksen ja myös hyväksyy toimintasuunnitelman ja budjetin. Hallitus valitsee toimihenkilöt (toiminnanjohtajan ja metsäasiantuntijat), ohjaa heitä sekä laatii budjetin.
Outoa on veivaaminen puukauppapaikkojen kanssa.
Korjuupalvelu ja puukaupan kilpailutus kaipaavat kirkastamista, jotta ne toimivat selkeästi ja avoimesti metsänomistajan eduksi. Näihin on tainnut tullakin jo muutoksia. Olisiko puukaupan kilpailutuksesta selkeintä rajata aluksi korjuupalvelu pois?
Joku neuvoi Ukrainaa että ei kannata suostua alueluovutuksiin, mutta mikä olisi vaihtoehto? Sotaväsymystä alkaa olla kaikilla, joten ehkäpä olisi otettava se rauha mitä voi saada. Eipä ole muuten kuulunut neuvotteluista mitään vähään aikaan, onkohan mitään käynnissä kun Trumpin huomio on toisaalla? Eikö Euroopan kannattaisi nyt toimia asiassa?
