Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 8,411)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpan muisti ja numerotiedot metsien historiasta ja kasvusta ovat kyllä vakuuttavia. Jos Timppa laittaisit nuo kirjoitukset peräkkäin ja tarjoaisit esseetä Hesariin Vieraskynä-palstalle? Näkökulmana voisi siis olla vaikka erään metsäkulman historia ja nykypäivä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mistä Lasse tiesi että ostan ”uusiutuvaa” sähköä? Auto kulukee tällä errää bensalla, mutta vielä voisi auton kerran vaihtaa, jos löytyisi joku järkevä uusiutuva vaihtoehto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nuakka: näkyykö jossain järvilinjan linjaus kartalla?

    Jaa löytyikin jo:

    http://www.fingrid.fi/kantaverkko/sahkonsiirto/fingridin-sahkonsiirtoverkko/

    Kyllä tulee paljon metsäkatoa. Fingridin pitäisi korvata tuo istuttamalla metsää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos T, jälleen asialla kansanterveyden puolesta. Jugurttia voi kuitenkin edelleen syödä – alkoholi on suurempi ongelma.

    http://www.biohithealthcare.com/fi/laboratoriopalvelut/asetaldehydin-maaritys/

    http://www.ruokatieto.fi/uutiset/miten-vahennan-altistustani-asetaldehydille

    http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2015/12/Asetaldehydi_on_yha_kuuma_peruna_Kemia-lehti_15_12_2015.pdf

    Kemia-lehti:

    ”Nykyiset miedot jugurttihapatteet tosin tuottavat asetaldehydiä vähemmän kuin 10 vuotta sitten käytössä olleet hapatteet”, kertoo yhtiön vies- tintäpäällikkö Kaisa Tikkanen.

    Asetaldehydipitoisuudet jugurteissa ovat kaikkiaan pieniä. Asetaldehydin määrä valmiissa tuotteessa on 0,3–0,5 milligrammaa sadassa grammassa. Esimerkiksi omenassa määrä on luonnostaan moninkertai- nen jugurttiin verrattuna.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lehtitietojen mukaan biokaasun (?) verotuskohtelu olisi muuttumassa epäedullisemmaksi lähivuosina. Toivottavasti tämä on vain aikomus joka ei toteudu!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikös tässä ketjussa ole jo moneen kertaan MUTUsteltu ne reunaehdot, jotka metsänomistajan on otettava huomioon metsänuudistamistapojen vertailussa. Usein mukana on myös muita kuin puuntuotannollisia tavoitteita ja arvoja, joten aivan eksaktia tiedettä ei siitä koskaan saada.

    Mielestäni tämä hallituspohja on aivan kelvollinen ajamaan ja yhteensovittamaan sekä maaseudun tulevaisuutta että vihreitä arvoja, joten olisi huono juttu, jos joko vihreät tai keskusta lähtisi hallituksesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihan hyvä kalkulaattori. Sähköauton suuremmassa alkupäästössä lienee huomioitu akun valmistus, mutta onko elinkaaren aikaisissa päästöissä huomioitu akun vaihtotarve? Sähköauton kumuloituva päästö näkyy olevan joka vuosi lähes sama. Sähkön tuotanto aiheuttaa myös päästöjä, vaikka se olisi uusiutuvaa sähköä, joten sähköautonkin päästön pitäisi enemmän tai vähemmän kumuloitua. Lisäksi kuvaajassa ei ole eroteltu bio- ja maakaasua. Tällä hetkellä jos haluaa ajaa kohtuuhinnalla vähäpäästöisesti, helpoimmat vaihtoehdot ovat etanoli ja biokaasu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    mainoksissa kerrotaan kuinka korkean koron aikaan jk kannattaa entistäkin paremmin

    Tuon jk-markkinamiehen logiikan mukaan, nyt kun markkinakorot ovat alhaiset, jk kannattaa sitten kai heikosti. Eikös puun kasvattamisen kannattavuus (olettaen että tilaa ei ole ostettu velkarahalla) riipu hoitotöiden kuluista ja puun markkinahinnoista? NNA-laskelmaan tarvitaan myös korkovaatimus, mutta se on metsänomistajan oma henkilökohtainen tuottotavoite.

    Jk-menetelmään tarttuvat siis ehkä ne, joiden tuottotavoite on suuri nimenomaan lähiaikoina. Tilan arvoon se saattaa vaikuttaa alentavasti, ellei kyseessä ole maisemallisesti arvokas kohde.

    Myönnän että olen talouskysymyksissä täysi tumpelo. Sitä en ymmärrä miksi tuota kansantalousaspektia ei kyetä selittämään niin että meikäläisen kaltainen talousmaallikkokin ymmärtäisi: miksi jk-menetelmä olisi kansantaloudellisesti parempi kuin jaksollinen menetelmä? Selityksessä pitää olla mukana myös hiilinielu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sen ennusteen osaan antaa, että jos valtaosa metsäalastamme siirtyisi jatkuvaan kasvatukseen ja investoinnit metsänuudistamiseen näin ollen lopetettaisiin, hiilinielu hiipuisi pois ja päästöjä jouduttaisiin vähentämään rankasti muilla sektoreilla. Lisäksi kansantaloudelliset tappiot olisivat mittavat, kun puuta jalostavalle teollisuudelle tulisi kotimaisen raaka-aineen pula. Osa pulasta saataisiin mahdollisesti korvattua tuontipuulla, mutta työpaikkoja metsätaloudessa olisi vähemmän.

    Yksityistaloudelliset tappiot eivät olisi yhtä suuret, mikäli uudistamisesta säästyneet rahat olisivat onnistuneesti sijoitettuina.

    Ennuste osoittaa, että valtion kannattaa tukea metsänhoitoa ja sen kannattaisi myös ostaa hiilinieluyksiköitä metsänomistajilta, koska metsän aikaansaamat päästövähennykset ovat halpoja.

    Jos joku osaa uskottavasti ja maallikolle ymmärrettävällä tavalla perustella miksi avohakkuumetsätalous aiheuttaa kansantaloudellista tappiota, olkaa hyvä!

    Vihreät vaativat, että syksyn budjettiriihessä tehdään ilmastopäätöksiä.  Ihan mielenkiinnolla odotan, miten avohakkuuttoman metsätalouden vaatimus käsitellään eduskunnassa ottaen huomioon sen ennustettavissa oleva vaikutus hiilinieluun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukilla valaiseva laskentaesimerkki. Varman riskittömän 3-4 prosentin tuoton tarjoavia sijoituskohteita ei ole kovin monta tarjolla, mikä on yksi syy siihen että metsäänkin sijoittaminen on ollut aivan kelpo vaihtoehto. Siis sekä lisämetsän ostaminen että metsän uudistamiseen sijoittaminen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 8,411)