Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Meinaakko mettämiäs että työssä oleva metsäammattilainen ei voi ilmaista mielipiteitään? Työnantajan tavoitteita toteutetaan ja päätökset tekee se kelle se kuuluu (on se sitten puun ostaja tai myyjä), mutta kyllä ammattilaisella saa olla omia mielipiteitä.
Metsäammattilaiset ovat alkaneet vastustaa hakkuita Suomussalmella vanhoissa kunnan omistamissa metsissä lähellä asutusta.
Metsäinsinöörit nousivat hakkuukapinaan Kainuussa
”Minä olen tehnyt paljon syntiä”, sanoo Suomussalmella hakkuita vastustava metsätalousinsinööri.
Kolme asiaa korpeaa (tiivistetty alkutekstistä):
-Aukkohakkuu tehdään Pitämänkankaalla hyvin lähellä asutusta.
-Kunta on päättänyt hakata metsää Säynäjäsuon soidensuojelualueen ympäröimällä Syväjärvenkankaan retkeilyalueella.
-Kaikki tapahtuu ilman laajempaa kuntalaisten tuntojen selvitystä tiukahkon valtuustoäänestyksen pohjalta.
Kuntalaisaloitteen tekijät esittivät, että suojelualueiden keskellä oleva retkeilymetsä suojellaan. Toiseksi he esittivät, että taajamien lähimetsien metsänhoidosta tehtäisiin uudet suunnitelmat.
* mehtäukko on oikeassa: muidenkin maanosien tulisi toimia ilmastonmuutosta vastaan.
* Mä ehkä laitoin jo tämän webinaarin mutta kertauksena vielä.
https://metsatiedepaneeli.fi/uutiset/webinaari-eu-saantelyn-vaikutukset-puuntuotantoon-suomessa/
* Liittyen metsälain muutokseen, muistelin että Ruotsissa metsälain uudistamiskriteerit ovat meitä tiukemmat. Heillä on kuin onkin alin uudistamisikä edelleen käytössä. Minimi-ikä riippuu kasvupaikasta ja puulajista. ”Föryngringsavverkning får inte göras innan skogen nått en viss ålder, den så kallade lägsta slutavverkningsåldern. För bestånd som domineras av barrträd varierar lägsta tillåtna åldern mellan 45 och 100 år, beroende på markens produktionsförmåga. Bok får föryngringsavverkas tidigast vid 80 år och ek vid 90 år.”
Ei nyky-Metka ole niinkään tarkoitettu rästien purkamiseen, vaan se ohjaa tekemään taimikonhoidon oikeana ajankohtana. Ohjaisi vielä selkeämmin, jos tuettaisiin vain taimikoita – ei nuoren metsän hoitoa tai energiapuun korjuuta.
Olisi hyvä saada konsensus, että suojelualueita perustetaan tarpeellinen määrä (valtion rahoitus) ja että puuta jää hakkaamatta tarpeellinen määrä (teollisuuden osuus). Konsensuksessa on se ongelma, että päästölaskelma on niin epävarma että ei tiedetä milloin hiilineutraalius oikeasti saavutetaan. Jos EU:ssa jätettäisiin laskelmasta pois maatalouden ja metsätalouden maaperät, silloin laskelma olisi kunkin maan osalta kohtalaisen varma. Ei laskelma muutenkaan sisällä kaikkia osioita kattavasti.
Nettistä: ”Kokeilussa Kela korvaa myös tiettyjä tutkimuksia, kuten laboratoriokokeita ja kuvantamistutkimuksia, jotka lääkäri määrää vastaanotolla. Asiakas maksaa puolet tutkimusten hinnasta. Tutkimuksille asetetaan enimmäishinnat.”
Muistelen Visakallon tapaan että oli myös yksi aiempi yksityislääkäreitä hyödyntänyt kokeilu josta kokemukset eivät olleet hyvät: lääkäriin pääsy ei helpottunut mutta kustannukset kasvoivat.
””Kela-korvausten edellinen säätäminen kahdeksasta eurosta 30 euroon vuoden 2024 alussa sen sijaan piti asiakaskunnan ja käyntimäärät ennallaan. Erityisen ikävää oli se, että osa lääkäriasemista vain nosti kasvaneiden korvausten myötä hintojaan.”
Keskisarja luonnehti Lähi-Idästä ja Somaliasta tms. tulijoita ’heikoksi ainekseksi’. Siitä ei varmaan ole ollut pääosin kyse, vaan kulttuurieroista meidän ja islamilaisen maailman välillä. Esimerkiksi kyseisissä maissa mies on perheen pää ja elättäjä ja naiset hoitavat kodin ja lapset. Meillä molemmat sukupuolet osallistuvat kaikkeen. Koko ikänsä kotona ollut kouluttamaton nainen on heikossa asemassa, jos elättäjä jättää tai sairastuu eikä enää elätä.
Mikä sitten ratkaisuksi? Otetaan ja pidetään tietenkin huippuosaajia, jos he tänne haluavat tulla ja jäädä. Lisäksi työvoimaa esimerkiksi Filippiineiltä, jonka väestö on pääosin katolilaista. Kuitenkin ensisijaisesti: miten saadaan omaa työtöntä väestöä töihin?
Se sarja johtui varmaan osittain juuri siitä traumasta jonka Neuvostoaika Suomessa aiheutti. Sama trauma kuin Baltian maissa mutta lievempänä. Haluttiin ottaa kunnon pesäero ja lähentyä länttä kaikin mahdollisin keinoin, ettei koskaan enää jouduttaisi samaan. Ukrainakin yritti samaa, mutta Venäjä nimitti pyrkimyksen ’vallankaappaukseksi’ ja oikeutti sillä hyökkäyksensä. Ehkä osin ihan oikein nimetty, Ukraina halusi pois Venäjän vallan alta, siis kaapata vallan itselleen.
Kiitos 140ärrä. Esityksessä kerrotaan mm. ”Tuhkat riittävät turvemaametsien lannoitukseen jatkossakin, mikäli puun polttoainekäyttöön ei tule merkittäviä rajoituksia ja tuhkien toimittaminen lannoitekäyttöön saadaan pysymään kilpailukykyisenä muihin hyötykäyttövaihtoehtoihin verrattuna.” Toinen käyttö tuhkalle on yleisesti maanrakennus.
Rukopiikki on varmaan ihan syystä huolissaan pohjoisen metsistä. Toisaalta, jos Metsähallitus alentaisi hakkuumääriään 2 milj. m3 kymmenen vuoden aikana, eikä kukaan saisi enää hakata keskenkasvuisia metsiä, hakkuut kohdistuisivat ehkä enemmän maan pohjoispuolen harvennusrästeihin, mikä parantaisi tukkipuun tuotosta jatkossa.
Jos maahanmuuttajalla ei ole opiskelupaikkaa, työtä tai turvapaikkaa, oleskelu voi päättyä ilman karkotuksiakin. Kun itse suosin aina kepin sijaan kannusteita, miettisin vaikka verotuksellista kannustetta tai tukea nuorten työllistämiseen.
Velvoitetyötäkin kannattaisi kyllä lisätä: työttömänä oleminen on sitä huonompi vaihtoehto. Osa työttömistä saa vain työmarkkinatuen noin 800 euroa, mutta senkin vastineeksi voitaisiin teettää muutama tunti työtä viikossa. Velvoitetyö tarvitsisi paljon työnohjaajia, jotta työn tulos olisi sitten tilaajan laatuvaatimusten mukaista. Esimerkiksi risusavottaa olisi taimikoissa aivan loppumattomasti.
