Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Toimittaja Antti Kuronen kertoo YLEllä että hänen tuntemansa toimittaja Olena ja kuvaaja kuolivat täsmäiskussa Ukrainassa.
Ruoveden Vessarista kerrotaan tällaisessa varsin perinpohjaisessa laskentatoimen (!) opinnäytetyössä sivulta 75 alkaen. Onnittelut Ristolle mielenkiintoisesta teoksesta.
Risto Kuusakoski: Metsänkäsittelymenetelmät murroksessa
http://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153718/Kuusakoski_Risto_opinnayte.pdf
Itse tottunut ajattelemaan määrämittahakkuun käsittelynä, jossa poistetaan tietyn määrämitan ylittäviä tukkipuita. Vessarin koealueella Erkki Lähteellä oli mukana yksi erikoinen käsittely: määrämittahakkuu jossa kaikki rinnankorkeudelta (1,3 m) läpimitaltaan yli 9 cm:n paksuiset (silloinen kuitupuun minimimitta) puut hakattiin. Yhdessä käsittelyssä poistettiin kaikki yli 20 sentin läpimitan ylittäneet puut eli osapuilleen yhden tukin puut – hieman liian aikaisin parhaan arvokasvun kannalta. Lisäksi oli kontrolli ja normaali alaharvennus.
Tässä kokeessa jatkuva kasvatus tuotti enemmän puuta, kun lähdettiin varttuneesta 250 m3:n puustosta liikkeelle. Tämän koealueen seuranta jatkotuotoksen kannalta olisi kiinnostava: onko tuotosero säilytettävissä ja yleistettävissä. Koeruudut olivat pieniä, joten en tiedä onko reunavaikutukset saatu pois.
Tähän ja vastaaviin kokeisiin vetoavat he jotka arvelevat että jk voi tuottaa enemmän puuta kuin jaksollinen malli. Tämä on toki mahdollista hyvin onnistuessaan, mutta ehkä ei kuitenkaan pitkään eikä pääsääntöisesti?
Jatkuvasta kasvatuksesta on olemassa Luontopaneelin raportti.
Välittömiä hyötyjä esimerkiksi: säästetään uudistamis- ja hoitokuluissa, maisemat säilyvät metsäisinä, kytkeytyneisyyttä tarvitsevat eläimet pääsevät liikkumaan ja vesistöpäästöt voivat olla pienemmät ojituksilla.
Sukupolvien yli meneviä hyötyjä on vaikea todentaa, jos jk-menetelmä ei edes toimi yhdessä metsikössä niin kauan. Metsätieteen päivillä sivuttiin aihetta. Petri Keto-Tokoi huomautti eräässä esitelmässä mainitusta Vessarin jk-koealueesta, että se on ollut alun perin jaksollisesti hoidettu. Aitoja pitempään jk-mallissa olleita metsiä ei ole hyvin paljon tarjolla havaintokohteiksi.
Samoin käytännössä: nyt jk-hakkuissa korjataan jaksollisen mallin tuottamaa satoa ja jk-mallin pitkän aikavälin tuotto selviää vasta myöhemmin.
Pitkäaikaisten päästöjen perustelu: ilma- ja vesistöpäästöt hajoavasta turpeesta jatkuvat niin kauan kuin hajoavaa turvetta riittää – kunnes alue on muuttunut ohutturpeiseksi turvekankaaksi.
Tarvittaisiin khk-laskelmia ja vesistöpäästöjen laskelmia varten varmaan lisää mittauksia – paitsi kivennäismaan hiilestä – myös siitä, kuinka paksuja turvekankaiden jäljellä olevat turvekerrokset vielä ovat. Ehkä GTK jo tietääkin tästä jotain? Toinen kiinnostava tieto: kuinka syvällä ovat vesipinnat ojitusalueilla.
Nämä kaksi lukua pystyy jokainen myös itse mittaamaan ja suunnittelemaan käytännön hoitotoimet sen mukaisesti.
Jos jk hyötyjä pitäisi todentaa sukupolvien yli, voisi jäädä vaiheeseen. Vesistövaikutuksissa ja metsien kytkeytyneisyydessä saadaan luultavasti etuja.
Tosiaan jokainen valitsee renkaat ja metsänhoidon omista lähtökohdistaan. Luultavasti metsänomistajaosa kansasta on hyvin informoituja, mutta suuri yleisö eli ehkä 90 prosenttia ei ole. Silloin lähtökohdat arvioida metsänkasvatusta ovat heikot. Tarpeeksi tietoa ei saa ainakaan päivälehdistä eikä YLEltä. Itse joutuu näkemään vaivaa asian eteen ja olemaan lähdekriittinen (myös Lähde-kriittinen).
Öljystä ja kaasusta pitää joka tapauksessa pyrkiä pois mahdollisimman nopeasti ilmastonmuutoksen vuoksi. Vaihtoehdot tuovat vihreää liiketoimintaa EU:hun.
Voi olla bisneksiä Trumpilla kiikarissa, mutta joutuu vähän kuuntelemaan Euroopan maitakin. Ukrainan sota haittaa pisniksiä. Venäjän ostovoima on heikko vaikka EU:n rinnalla. Rahako sitten Trumpilla ratkaisee – mutta Putinilla vain periaatteet.
Euroopan ei kannata ripustautua liikaa kehenkään, ei varsinkaan BRICS-maihin eikä USA:n. Pitää pyrkiä yhteistyöhön moneen ja uusiin suuntiin. Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa ei kaikki myöskään halunne olla em. maista pelkästään riippuvaisia.
Trumpin määräämät Venäjän energiapakotteet vaikuttavat toimivan haluttuun suuntaan, jos Kiina ja Intia vähentävät öljyostojaan Venäjältä, kuten alustavasti näyttäisi. Euroopankin ostojen lopettamisesta on jo linjaus olemassa.
Trumpin aikeita on epäilty, mm. sitä, että hän myy mieluummin lisää aseita kuin yrittää lopettaa sotia. Jos Trump kuitenkin saa sekä Lähi-Idän että Ukrainan sodat loppumaan, Nobelin rauhanpalkinto on ansaittu.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9b5e7f90-77ed-493c-a991-9c4b8207d68d
