Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Oletetaan että drooni kykenee lentämään 60 km/h ja kartoittamaan 100 metriä leveän vyöhykkeen kerralla. Tällöin tarvitaan 10 lentoa neliökilometrin kokoisen alueen reunalta toiselle. Lentomatkaa kertyy 10 km per neliökilometri, joka vie aikaa 6 minuuttia, eli tunnissa kartoittuu 10 neliökilometriä. Aikaa menee 37 neliökilometriin 4 tuntia?
Hirvet olisi mahdollista laskea melko hyvällä tarkkuudella käyttäen droonia ja lämpökameraa.
Otetaan myös huomioon että Visakallo on kertonut bensaa kuluvan myös tienvarsien raivaukseen ja niitä on kilometrikaupalla.
Itse ratkaisisin oikeusturva-asian avoimuudella: kun uhanalaistieto on avointa, toimijoilla on velvollisuus ja mahdollisuus ottaa se huomioon. Lisäksi avoin tieto lisää ymmärtämystä monimuotoisuudesta ja edistää sitä kautta suojelua. Joku voi haluta poistaa uhanalaisen lajin häiritsemästä, mutta nämä maanomistajat olisivat vähemmistö?
Ei liity suoraan tähän toimistoon jonka päärooli lienee muualla, kuten edellä huomautettiin.
Asia ei kuitenkaan ole aivan harmiton. Metsäasiantuntijat ja metsäkoneiden kuljettajat ovat Facebookin kommenttien mukaan huolissaan oikeusturvastaan työssä. On olemassa dilemma: miten turvataan lajit ja luontotyypit niin että myös maanomistajan ja työntekijän oikeudet turvataan samanaikaisesti?
Mahdollinen tilanne: metsänomistajan tai metsäammattilaisen olisi tullut toiminnassaan huomioida jokin laji, jonka olemassaolosta hänellä ei ollut tietoa. Näitä varten vastuuvakuutus?
Jep.
mettämiähen kommentti ei taaskaan vie asiaa eteenpäin, vaan keskittyy (kuten monesti) toisten keskustelijoiden arvosteluun. Pystyy parempaankin joidenkin kommenttien perusteella.
Tiedän varsin hyvin että ehdotukseni ei tule toteutumaan, koska metsästys on tärkeä harrastus joillekin. Halusin silti tuoda esiin että on olemassa vaihtoehtoja nykyiselle menolle jos halutaan kasvattaa puuta.
Jos hirvenmetsästäjien määrä oikeasti hupenee, toiminta pitää järjestää uudella tavalla. Ratkaisut löytyvät varmasti parhaiten sieltä ruohonjuuritasolta. Esimerkiksi joudutaan ehkä sallimaan paljon enemmän vierasmetsästäjiä, laajentamaan yhteistoiminta-alueita ja muuttamaan maanvuokrasopimuksia. Siis hyvin paljon muutakin kuin se mihin sp-jakaumaan pyritään.
Risto Isomäen näkökulma luontokatoon: ”puuntuotannon tai maanviljelyn siirtäminen hyvin pienen monimuotoisuuden alueilta megadiversiteetin alueille ei torju luontokatoa vaan päinvastoin aiheuttaa sitä”. Kuulostaa samalta kuin Seppo Vuokon.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/bd8fd888-539d-42ee-9d48-988617a461ba
Sama resepti toimisi valkohäntäpeuralla ja siksi seuraavassa puhutaan hirvieläimistä.
Onnistuisi täsmäverotus, ainakin jos aloitettaisiin heti, ennen kuin hirviporukat ovat kaikki eläkkeellä. Urospuolisia hirvieläimiä tarvitsisi vastaavasti kaataa tästä eteenpäin vähemmän. Tavoitteena olisi hirvieläinkannan yleinen tason lasku sinne minkä tutkijat määrittelevät alimmaksi kestäväksi kannaksi. Tämän saavuttamisen jälkeen sukupuolijakaumaa voitaisiin taas oikaista luonnonmukaisemmaksi.