Käyttäjän Alaneva kirjoittamat vastaukset
-
Sen verran on kanta hiipunut täällä harvemman kannankin alueella, että tulevana syksynä ei metsästetä enää valkohäntiä ollenkaan vaan nyt pyritään kantaa kasvattamaan taas metsästettävälle tasolle. Useammassa seurassa tulossa välivuosi, missä aiemmin ammuttu 1 – 10 peuraa per kausi. Metsästäjä lehdessäkin näkyi olevan aika kova kantatavoite ”harvemman kannan alueelle”, muistaakseni 3-4 peuraa / 1000 ha. Eli vähintään samaan pyritään kuin hirvikannassa. Kovat talkoot on tulevaisuudessa pienien ja väkimäärältään hiipuvien kylien metsästäjillä. Ei tarvitse kaupasta lihaa ostaa.
Huhtikuussa tuli palattua osakemarkkinoille, kun Trumppi alkoi tulleilla sotkea markkinoita. Valitettavasti ei ehtinyt sijoittamaan heti kovimman syöksyn jälkeen, kun ei ollut mitä sijoittaa… huhtikuun lopulla tuli puukaupoista ennakkomaksuja niin sitten ehti vielä mukaan kun oli jo nousu vähän alkanut. Noita tuli ostettua: Stora Enso, UPM, Kalmar ja Wärtsilä. Eilisillä päätöskursseilla: Wärtsilä +63%, Kalmar +42%, Stora Enso 14% ja UPM +2%. Jalkoihin on jääneet metsäfirmat tässä nousussa… mutta eiköhän ne vielä ylös päin päädy jossain välissä.
Ei kai sitä ole pakko sinne 4 – 5 metriin ruiskuttaa. Uskon että Trico vaikuttaa siinä kolmen metrin korkeudessakin. Eiköhän hirvi jätä puun rauhaan, jos se lampaan rasvalle haisee. Ja varsinkin jos on jo aiempina vuosina käsitellyt puut matalampana Tricolla, niin oppi on mennyt hajusta ja paikasta perille.
Alkoi melkein ahdistamaan kun nyt lomalla ollessa ehti lukemaan 2 viimeisintä Metsästäjä lehteä. Kovaa alkaa olla siinäkin lehdessä rummutus ennallistamisasetuksen puolesta, jatkuvasta kasvatuksesta, pienaukoista, hirvikantaa pitäisi saada ylös, peurakannastakin ollaan jo kovin huolissaan… paljon oli metsänomistajaa sivuavaa asiaa ja omasta mielestä kovin vihreät lasit silmillä kirjoitettua / metsän kasvatuksen tuottoa tiputtavaa asiaa.
Pienaukoista ei ole itsellä kuin huonoja kokemuksia. (Aukot on tehty edellisten omistajien toimesta) Huonosti ovat taimettuneet männiköissä ja varsinkin jos on yhtään pidempää varpua, niin ei taimia ollenkaan. Sitten vielä hirvet ovat suosineet näitä pienaukkoja metsän siimeksessä… Pien aukkojen taimikot 10 – 15 vuotta takamatkalla istutettuihin verrattuna. Vaatii Tricoa, hikeä ja kyyneleitä, että pienaukoissa kasvaa joskus nuori kasvatusmetsä. Toki osuutta asiaan on puulajilla ja maapohjalla, mutta työläitä hieskoivikoita on itsellä tuollaisiin kasvanut ja pikkuhiljaa hoitamalla saa männiköitä tilalle ja osan joutuu jättämään hieskoivulle.
91 € kuusi ja mäntytukki Kainuun tiluksilla.
Saa nähdä miten pian alkaa susijahdit.
https://yle.fi/a/74-20160571?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiappMuokkausvelvoite avohakkuun jälkeen, Trico ilmaiseksi ja hirvikantaa alemmaksi. Noilla toimilla kasvaisi hiiilinielut ja puustomäärät mukavasti tulevina vuosina.
Tämän kevään olen raivannut hirvien talvehtimisalueella taimikoita joista osa on ehkä kylvetty ja osa jätetty taimettumaan itsekseen. Surkeaa on ollut mäntyjen kehitys. Vappuna raivasin kuviota joka olisi papereiden mukaan 16 vuotiasta. 3 vuotta sitten viimeksi sen kävin läpi ja sen jälkeen olen Tricolla sitä käsitellyt. Nyt vähän yli kokoisia hieskoivuja ja pari kuusta pois, sekä vesoneet hieskoivut. Ainakin 10 vuotta takamatkalla taimikon kehitys. 🙁 Pääasiassa 1 – 2 metristä nyt taimikko, mutta alkaa sentään näyttämään sille, että siinä olisi melkein normaali taimikko runsaalla lehtipuu sekoituksella.
Vaeltavat metsäpeuralaumat vetävät perässään petoja. Asun alueella minne metsäpeurat tulevat talvehtimaan isoina laumoina, niin talvella ja keväällä kun peurat kulkevat niin ainakin ahmat seuraavat perässä. Lisäksi valkohäntäpeurat väistävät metsäpeuroja. Kun metsäpeurat tulevat niin vhp:t katoavat muutamaksi kuukaudeksi. Alkuun näytti, että hirvet myös väistävät metsäpeuralaumoja.
Vasomisalueista ei niin tietoa ole, mutta Perhon suunnalla taitavat ainakin vasoa ja siellä taisi joku vuosi sitten olla susien kanssa vähän tilannetta päällä. Ennemin sanoisin, että metsäpeurat tuovat mukanaan petoja uusille alueille. Vaikka pedot levittäytyvät kyllä varmemmin sen mukaan missä on vapaita reviirejä ja ruokaa tarjolla, jos ihminen ei niitä hätyyttele.Pedot on yksi selittävä tekijä miksi kolarit on kasvussa vaikka kanta on laskenut. Peto määrä on noussut ja saaliseläinten kanta laskenut saman aikaisesti. Pedot joutuvat liikkumaan enemän, että saavat riittävästi ravintoa ja saaliseläimet joutuvat liikkumaan vielä enemmän. Eiköhän tämä jossain välissä taas asetu balanssiin, mutta hetki mennään varmasti näin, ennen kuin uusi tasapaino löytyy.