Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Vois kuvitella, että jos on satoja hehtaareja kylväny niin kylillä puhutaan varmaan jo tamppauslegendasta?
Metsäekonomia käsitykset metsän uudistumisesta eivät saa tukea metsäammattilaisilta, niin turhautuminen on varmasti molemminpuolinen. Sitä satunnaisuutta ei voi laskea mikä siihen liittyy. Niinkuin Pukkala kirjoittaa, että nyt on aloitettu kokeilut JK:sta ja nähtäväksi jää tapahtuuko asiat niin kuin niitä on väitetty. Nyt on tullut täydennysistukset ja ennakkoraivaukset, taimikonjalostukset, siellähän se tarina muuttuu kokoajan ja pitäisikö ajatella, että edelliset laskelmat heitetään sitten roskiin kun kokoajan tuleekin uusia muuttujia. Tuottovaatimus on tosin niin ohutta yläpilveä, että sitä ei tarvitse onneksi koskaan muuttaa.
Jos JK konsultilta monta kertaa pitääkö boorilannoittaa boorinpuutteesta kärsivät aliskasvos kuuset, joista tulee tulevia tukkipuita tai harvenneetusta kuusikosta pienimmät kuuset, että olisi mitään mahdollisuuksia saada yläharvennusta aikaiseksi ja saat vastaukseksi, että en puutu lannoituksiin. Arvometsässä suhtaudutaan kielteisesti lannoituksiin. Niin mitä järkeä olisi laskea yhtään mitään ennenkuin biologiassa päästään yhteisymmärrykseen. Tavallinen järkevä ihminen sanoo heti, että tottakai lannoitat.
Koneellinen nuorenmetsän kunnostus on sellasta missä 10-20 vuotta ollaan menetetty kiertoajassa, rahaa jää omistajalle käteen ja metsä kasvaa ihan hyvin. Aina paremmin Kuin odottelulla ja raivaamalla ei edes päästä yhtä hyvään lopputulokseen kun jo pitää ensiharventaa samalla. Tavoite se ei ole mutta ehdottamasta halvin vaihtoehto omistajalle siinä vaiheessa kun asiat ovat jo pielessä. Kunhan laitan kuvia miten pienestä jää omistajalle rahaa käteen ja miten hyväjälki tulee yhdistetystä raivaus+hakkuu niin saat vielä syödä kaikki sanasi.
Joo kunhan eka korvataan lähes 3 osa mikä tuotetaan hiilellä, öljyllä ja maakaasullaja turpeella. Siinäkin on jo tekemistä. Jos nyt on rästimetsiä niin ja ne rästimetsät lähtee pienenemään niin puunkäyttö ei välttämättä edes ole kestävällä tasolla.
Joo giljotiini on ihan marginaali mutta on paikkoja, jota ei viitsi raivata kukaan, hoituu giljotiinillä vaivatta. Puhutaan ihan ykköstuhansista et ei siinä montaa hommaa tarvii, että ajokone tuon kuolettaa ja joskus romuttaa.
Hohhoijaa, suunnitelmallinen 2-vaihe kasvatus on niin paljon parempi kuin puulta toiselle ajelu tai pienaukkohakkuu. Tuollasilla soillakin se puun paras kasvu on siinä ojan penkalla. Ojista ei häihin välttämättä tarvitse sitä vettä johtaa järveen vaan se, että sieltä vaikka kunnostuskaivetaan patti penkalle riittää kuusille paremmaksi kasvupaikaksi ja kuusentaimettumiseen. Se, että ei olisi ojia ajeltaisiin sinne tänne kylmää ja märkää maata on vaan typerää.
Ojitusmätästystä voidaan käyttää ihan sillekin et kaivetaan kevyt ojaa, että saadaan vain patteja kuuselle kun kääntömätästyksessä maa tasaantuu. Saadaan ojiin sopiva koivu-mäntymixi ja kuuset parhaaseen asemaan ilman mitään veden johtamisen tarkoitusta. Sama saadaan toisinkin päin kun tehdään koivu-kuusi 2-vaihe.
Vai metrinen heinä esti uudistumisen mikä syntyy valoisaan metsänpohjaan? Ja sitten alettiin kääntää maata, että siemenet sai itää pienen hetken ilman heiniä. On mennyt jo niin pitkä aika siitä kun harsinta on tehty ja aikalaisia on jäljellä ei yhtään, niin kukaan ei oikein muistakkaan miksi on siirrytty maanmuokkauksiin.
Jos metsässä on kuusi-, haapa-, pihlaja- tai hieskoivumatto niin yhtälailla se pitää ennakkoraivat Jatkuvassa kasvatuksessa. Käytäntö on osoittanut, että jatkuvan kasvatuksen ennakoraivausilla ovat kalliimpia hyötyyn nähden. Niissä raivataan vain haittaava puusto koska jokainen muu puu on potentiaali tukkipuu vaikka kaikki tiedämme, että sontaahan suurin osa siitä muusta on. Se hehtaarihinta on sama kuin kaikki pois koska ajallisesti siinä ei ole juurikaan eroa koska tuollaisessa on enemmän pyörimistä ja puskassa puskemista.
Tästä on jo monta vuotta kun on tuullut kunnolla ja sillon kun tuulee kunnolla lehtiin tulee juttua ajoissa tehdyissä harvennuksi ja kun puulla on yhät leveät juuret kuin oksat, ovat alaharvennuksen jälkeen pystyssä ne, jotka ovat leveimmillään, ei ne yöäharvennetut.
Linkki paina tuosta
Tuossa on hyvä kuva miltä näyttää kun metsä viritetään huipputuottoon. Sillee asiat voi nähdä monella eritavalla mutta itse eno ole yhtä optimistinen noiden aliskuusien kasvukunnosta parin lisäharvenuksen ja lisäriutumisen jälkeen mut nythän ne kokeilut on aloitettu. Itse en uskaltaisi tehdä tuosta tuosta eksponentiaalifunktioo missä tuotto lähenee y-akselin suuntaa.
Koveneva kilpailu haastaa energiapuunvälittäjiä on varmaan odotettu uutinen kun toimijoita tulee lisää. Jossain vaiheessa alkaa pudotuspeli. Ne, jotka on paahtanut nyt hyvien hintojen aikana ja uusinut kalustoa energipuubisneksenkin voimin ovat vahvoilla sitten kun kasvunrajat tulevat vastaan.
Niin ei noissa varhaisperkaus ohjeissa mitään ihmeellistä ole, tollasethan ne olleet ainakin 15-20 vuotta. Tuo Metsäliiton ohje on ehkä huonoin noista jos kerran jätetään siemensyntyistä rauduskoivua raivaamatta varhaisperkauksessa. 500e on aika kova raha varhaisperkauksessa ja kun metrin mittasessa johtaa etelässä väkisin 3 raivauskertaan. Itse tiedän, että varhaisperkauksesa 2,5 metriseen menee 7h ja viiden vuoden päästä 5 h ja se on sillä selvä niin puhutaan rahallisesti varmaan yli 500e säästöstä per ha noihin ohjeisiin verrattuna ilman minkäänlaisia kasvun tappioita. Sillee et jos oon noita 25 vuotta raivaillu niin hahmottuu jotenkuten kerrat ja ajat mitä menee missäkin tilanteessa.
Ihme olkiukkojen rakentelua. Totta, että MHY on energiapuubisneksessä pitkään ja heidän luokaton raivaus tuottaa kokoajan lisää energiapuuta mutta ei voida kyllä MHY vetoisesta energiapuubisneksestä. Energiapuutoimijoita syntyy kun sieniä sateella ja ovat kovia kasvamaan ja laajentamaan näköjään toimialueitaan. Sen lisäksi, että metsäyhtiöillä on myös toimitussopimuksia voimalaitoksille ja hekin keräävät pienpuuta ihan innoissaan. Kuulostaa isännä hankipuubisneksiltä tuollainen et jos et tiedä meneekö tavara kaupaksi kun keväällä sitten mietitään ostajaa kun puut on tienvarressa. Kyllä toimitussopimukset on kunnossa siinä missä saha tilaa tavaraa niin motot menevät sitä tekemään. Ilmeisesti suorittavan kokemukset ovat todella pienestä ketjusta. Kuitenki energialaitokset tarvitsevat puuta enemmän kuin koskaan ostaa toimijoilta niin ei siinä ole kovin suurelta varaa olla ostamatta.
Itseasiassa tuollanen ajokone giljotiinillä on ihan järkevä ”erikoiskone.” Pankot pois ja kappalekouran tilalle giljotiini (maksaa pähkinöitä) ja kun valmista pankit takaisin. Sitten jos ei muuta ni ajelee vaan ajokoneena.
