Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
No kerrotko vähän RR konkretiaa miltä tulevaisuus näyttää siellä tilallasi missä jokainen sijoitus on mietitty huippuunsa kannattavuuden kautta. Kerroit aiemmin, että haluat tehdä 40-vuotiaaseen metsään aukon, että raha tuottaa muualla paremmin ja mei ei ymmärretä tätä kun vaan halutaan maksimaalisia puumäärä ja teollisisuutta. Nyt olet seminaarissa valaistunut niin jakaisitko antia meille miten nyt aiot muuttaa jaksollisia metsänkasvatustapojasi.
Okei, selkeitä kysymyksiä, joihin yhtä selkeitä vastauksia toivotaan:
1) aiotko luopua aukkohakkuista?
2) aiotko luopua maanmuokkauksista?
3) Aiotko lopettaa kylvämisen?
4]) aiotko käyttää jalostettua vai jalostamatonta siementä?
Monia varmaan kiinnostaa mitä teet toisin nyt kun kannattava JK on sallittua? Muut ilmeisesti jatkaa väärin tekemistä. Eli otsikon mukaan, aukoista puhe.
Minusta JK väellä on taas täysin epärealistisia käsityksiä mitä ja minlälaista taimea hakkuusta jää jäljelle, paljon menee rahaa jatkuvaan jälkihoitoon raivaussahalla ja miten laajasti JK voi metsiin soveltaa. Niillä tiloilla missä minä olen JK ohjeiden mukaan mennyt, on kannattavuus ajanut kielekkeeltä alas.
Noh, tuossa lukijoiden kuvissa näkyy tuo koivikko, se on soistunut omt. Siinä on pari vanhaa ojaa, jotka kasvavat edellisen metsän aikana syntyneistä aliskuusista nyt tukkia ne ojat. Muuten se on okitettu 15metrin välein avohakkuun jälkeen. Meillähän on vasta 80-luvun lopulla alkaanut ojitusmätästykset ja kaivurimuokkaukset. Tiedetään, että jos rauduskoivua halutaan kasvattaa niin tarvitaan kunnon ojat ja siinä sivussa saadaan ilmaiset kuusen taimet ojanlaitoihin. Kun kuusikko aikanaan sitten poistetaan, alueen voi vaikka äestää ja koivut tulevat siemenpuista. Tarvitaan yksi aukkohakkuu, että tuotantokoneisto on ajettu ylös ja viritetty huippuunsa. Tietysti aliskuusia pitää vähän boorilla maustaa kun lyhytkasvuisuus ei jokakohdassa johdu koivusta. Kun on 50-vuotta aukkohakartu ja istutettu niin koneisto rullaa ihan hyvin. Kyllä se on varmaan totta, että puuntuotannossa on pyritty maksimimäärään ja JK vaihtoehdolla se tuottoprosenttikin jäisi alhaisemmaksi, sellanen ojittamaton soistunut alue booripuutoskuusilla ei JK:ssa paljoa tuota.
Tota näihän se on R.Ranta että Perko ei yritä saada maksimimäärä puita vaan vähän puita usein, vai miten se oli. Jos lannoitetaan ja ojitetaan, mitä JK:ssa ei tehdä, niin maksimimäärän ohella kyllä on, että 1) puut ylipäätään kasvavat 2) tekevät sen nopeasti, et koita rakentaa parempi olkiukko. Ja ne päätehakkuu rahat tuottaa UPM:n osinkoina saman ku se kuvitteellinen pieni määräpuita usein. 2015 on tehny Pukkala ensimmäisen JK hakkuun eli voisi olettaa, että kaikilla on sama alkupiste ja nyt JK metsät lähinnä siirtymämetsiä niistä samoista kuluista ja menoista.
Jovain, nyt menin taas sekaisin, parempaa kantorahatuloa helpomman korjuun takia ei ole? Öh, eikös tuossa Puuki kirjoittanut avohakkuu vs. Poiminta tainyläharvennus? Joskus kysyin arvometsältä niin, että paljon on avohakkuun ja yläharvennuksen hinta ero avohakkuun hyväksi niin sieltä vastattiin, että 5e/m3.
Kuusikossa toisen harvennuksen tekeminen yläharvennuksena on pidetty kannattavana iät ja ajat, eipä mitään uutta. Aivan AJ, voit esittää selkeitä kysymyksiä mutta kun on pelkkää uhoa, niin et saa niihin vastauksia. Jaksolliselta kasvattajalta saat aina vastauksen mitä on järkevä tehdä.
Onko Tahvonen esittänyt mitään syytä miksi kaikki eivät siis tee niin, kun eikös tuo käy kaikkien järkeen?
Jos minä sanoisin kustannukseton lottoaminen on kannattavin vaihtoehto ja kysyttäessä onko tälläistä olemassa todella levottelisin vaan käsiä ja sanoisin, että olen vain ekonomisti, en veikkaamisen asiantuntija.
Aikooko Jovain ja Ranta seurata Pukkalan esimerkkiä ja jättää siemenpuiksi pienempiä, ei niitä suurimpia puita, siemenpuiksi ja antaa niiden arvokasvaa 10 vuotta ja sitten poistaa ne taimikosta? Vai kumisevatko tyhjät tynnyrit eniten?
Esimerkiksi tuo koivikko tuossa lukijoiden kuvissa. Se on kerran taimikonhoidettu, raivasin sitä joskus 90-luvulla. Tuollaiseen ojitusmätästykseen syntyy paljon luonnontainta heti. Mutta sitä kasvo vielä reilusti takaisin, sieltä otettiin kaikki seipäitä polttopuiksi ja osa ennakkoraivattiin. Niiden alle oli syntynyt kuusentaimikko jota ennakkoraivattiin reilusti. Eli tiheä koivikko ei antanut tilaa hirville ja etelään heinille ja tiheän koivun alle oli hyvä kuuden syntyä. Nyt kun sitä on parikertaa harvennettu avattu, että valoa pääsee niin ei synny taimia, siellä on tuuhea heinäkerros. Ei sellaiseen saniaisheinään synny taimia vaikka kuinka avaisi, ne syntyy silloin maanmuokkauksessa ja tiheän taimikon alle. Näin onnistuu 2 vaihe kasvatus, ei onnistu JK. Sama on monissa muissakin metsissä, ei sinne aliskasvos taimet pääse syntymään heinikosta johtuen. Ja heinät vaan villiintyy mitä enemmän avataan.
Mä en jaa tätä näkemystä, että tuotto on itsestään selvyys, nii, että on tuottoa. Se on puheissa ja seminaareissa hyvä puhua suurista tuottoprosenteista, mutta esim. 2015 ensimmäiset JK teorian mukainen hakkuu tehty. Siinä ei vielä minkäänlaiset riskit ole realisointuneet noin lyhyessä ajassa. Meillä ei ole esim minkäänlaista käsitystä miltä näyttää siemenpuumäntyjen hakkuu 10-vuotiaasta JK-taimikosta. Hyviä arvauksia vain.
En usko et täällä suurimmaksi osaksi jutut ku uhoa miten tuotto 10% eikä oikeasti ole mitään vastauksia kysymyksiin mitä tapahtuu kun taimetus pienaukosaukossa tai aliskasvusto taimetu mieleisillä puulajeilla. Ei mitään puhetta, että mikään vaikuttaisi vaatimuksiin. Ei oo ku se teoriapaperi mitä heilutella missä on pieni koivu, keskikokoinen mänty ja iso kuusi.
Sinä itse puhuit yla- ja alaharvennuksesta. Minä en verrannut jaksollista jk:hon. Ihme sotkemista teidän jutut. Minä ymmärrän metsän kasvatuksen näin: tehdään alaharvennus ja sen jälkeen ala- tai yläharvennus ja sitten päätehakkuu. Tuon viimeisen harvennuksen tekeminen yläharvennuksena on jo riskit koholla. Jos minä sanon, että yläharvennettu metsä ei pysy enää niin hyvin pystyssä niin Jovain sanoo, että kyllä Jk metsä pysyy pystyssä.
Mitä ihmeellistä puukin tarjouksessa on? Eikös harvennuksista tule kanssa bonuksia mitä käyttää uudistamiseen?
Eikös avohakkuut ollut sinulle vasta ongelma kun et saanu tehdä niitä 40-vuotiaaseen metsään?
